Sundan pilvileopardi (Neofelis diardi) — Borneon ja Sumatran laji

Tutustu Sundan pilvileopardiin (Neofelis diardi) — Borneon ja Sumatran ainutlaatuinen, pitkähampainen kissaeläin: levinneisyys, mitat, elinympäristöt ja suojelu.

Sundan pilvileopardi (Neofelis diardi) eli Borneon pilvileopardi tavataan Sumatralla ja Borneolla. Se on geneettisesti erillinen laji, joka on sukua pilvileopardille. Geneettiset ja morfologiset tutkimukset erosivat sen mantereellisesta sukulaisesta, ja erottaminen omaksi lajikseen tapahtui 2000-luvulla. Tutkijat ovat myös ehdottaneet eroja Sumatran ja Borneon populaatioiden välillä, joista on keskusteltu mahdollisina alalajeina.

Ulkonäkö ja koko

Sundan pilvileopardi on Borneon suurin kissa – aikuisten yksilöiden paino vaihtelee tyypillisesti noin 12–25 kilogramman välillä. Sen tunnusmerkkeihin kuuluvat pitkät kulmahampaat, jotka voivat olla noin kaksi tuumaa (noin 5 cm) pitkät ja ovat suhteessa pidemmät kuin useimmilla muilla nykyisillä kissaeläimillä. Sen pitkä häntä, joka usein on lähes yhtä pitkä kuin vartalo, auttaa tasapainottumisessa ja nopeissa puissa tapahtuvissa liikkeissä.

Elinympäristö ja levinneisyys

Borneolla Sundan pilvileopardeja tavataan etenkin alavissa sademetsissä, mukaan lukien dipterokarp- ja soistuneet alueet. Sumatralla ne näyttävät suosivan enemmän mäkisiä ja vuoristoisia metsiköitä, joissa elinalueet ovat usein sirpaleisia ja korkeuserot suurempia. On epävarmaa, esiintyykö laji vielä Sumatran lähellä sijaitsevilla pienillä Batu-saarilla; alueen populaatioiden nykytila vaatii lisää tutkimusta.

Käyttäytyminen ja ravinto

• Sundan pilvileopardi on pääasiassa yksineläjä ja yö- tai hämäräaktiivinen.
• Se on erinomainen puissa liikkuja: hyppää oksalta toiselle, riippuu ja kiipeilee hännällään ja voimakkailla jaloillaan.
• Ravintoon kuuluvat keskikokoiset nisäkkäät kuten metsäpeurat, kaela- ja pienriista, apinat, jyrsijät sekä suuremmat linnut. Saalistus perustuu usein väijymiseen ja nopeaan hyökkäykseen.

Lisääntyminen ja elinkaari

Lisääntymistiedoissa on vielä puutteita, mutta samankaltaisuudet muiden pilvileopardien kanssa antavat suuntaa: tiineysaika on arviolta noin 80–90 päivää, ja pentueet ovat yleensä 1–4 pentua (useimmiten 1–2). Pennut pysyvät emon luona useita kuukausia ja saavuttavat sukukypsyyden useiden vuosien kuluttua. Vankeudessa Sundan pilvileopardit voivat elää yli kymmenen vuotta, jopa yli 15 vuotta olosuhteista riippuen.

Uhat ja suojelu

• Päätuhona on elinympäristön hajoaminen: metsien hakkuita, öljypalmuviljelyä, turvetaloutta ja kaatopaikkojen laajenemista. Tämä pienentää yhtenäisiä metsäalueita ja lisää populaatioiden eristyneisyyttä.
• Salakuuntelu ja salametsästys uhkaavat sekä suoraa metsästystä että laittoman villieläinkaupan kautta (turkikset, lemmikkikauppa, trofeeet).
• Pienet populaatiokoot ja elinympäristön pirstoutuminen heikentävät geneettistä vaihtelua ja lisäävät sukupuuton riskiä.

IUCN on luokitellut Sundan pilvileopardin uhanalaiseksi (Vulnerable) tai sille on annettu verrattavissa oleva huomionarvoa sisältävä uhanalaisuusluokitus viimeisimmissä arvioinneissa. Suojelutoimia ovat suojelualueiden perustaminen ja vahvistaminen, salametsästyksen vastaiset toimet, metsien kestävä käyttö sekä laajempi tutkimus ja seuranta, kuten kameraverkot ja genetiikkatutkimukset. Paikallisyhteisöjen mukanaolo ja taloudellisesti kestävät vaihtoehdot hakkuiden sijaan ovat keskeisiä lajin pitkän aikavälin säilymiselle.

Tutkimus ja tiedon puutteet

Sundan pilvileopardin salaperäisen elintavan takia sen populaatiomääriä, liikkumismalleja ja tarkkoja elinalueita tunnetaan huonosti monilla alueilla. Kameravalvonta, DNA-näytteet ja kaukokartoitus auttavat kartuttamaan tietoa. Lisää kenttätutkimuksia tarvitaan, jotta voidaan arvioida suojelun vaikuttavuutta ja suunnitella tehokkaampia toimenpiteitä.

Yhteenvetona Sundan pilvileopardi on erikoinen ja uhanalainen Aasian metsien peto, joka tarvitsee laajoja, yhtenäisiä metsäalueita ja tehokasta suojelua säilyäkseen luonnossa. Paikallinen suojelu, kansainvälinen yhteistyö ja lisääntyvä tutkimus ovat avainasemassa tämän lajin tulevaisuuden turvaamisessa.

Hae kirjaimella