Joutsenet | vesilintulaji
Joutsen (Cygnini) on vesilintulaji, joka kuuluu Cygnus- ja Coscoroba-sukuihin. Ne kuuluvat Anserinae-alkuperheeseen, Anatidae-heimoon, johon kuuluvat myös hanhet ja ankat.
Monet joutsenet elävät kylmemmissä paikoissa, kuten Pohjois-Euroopassa, Aasiassa ja Pohjois-Amerikassa. Ne elävät vedessä. Ne uivat veden päällä ja syövät lammikoiden, järvien tai valtamerten pohjasta löytyviä kasveja. Ne syövät myös hyönteisiä ja muita pieniä eläimiä. Joutsenpoikasta käytetään nimitystä poikanen.
Joutsenet ovat sitkeitä ja vahvoja lintuja, jotka eivät siedä koirien tai kissojen hölynpölyä. Ne saattavat avata siipensä varoitukseksi, mutta siitä lähtien ihmisen on syytä pysyä kaukana. Joutsenet suojelevat pesiään erittäin tarkasti. Ne hyökkäävät kaiken kimppuun, minkä ne näkevät uhkaavana poikasilleen, myös ihmisten kimppuun.
Kuvaus
Joutsenet ovat suurimpia lentäviä lintuja. Ne ovat suurikokoisia, ja niillä on suuret jalat ja pitkät kaulat. Urokset ovat yleensä isompia ja painavampia kuin naaraat. Laulujoutsen, laulujoutsen ja laulujoutsen ovat suurimpia joutsenia. Ne voivat olla yli 1,5 metriä (60 tuumaa) pitkiä. Ne voivat painaa yli 15 kiloa. Niiden siipiväli (molempien siipien pituus) voi olla lähes 3 metriä.
Useimmat joutsenet ovat valkoisia. Niitä esiintyy pohjoisella pallonpuoliskolla. Se tarkoittaa, että niitä esiintyy Euroopassa, Aasiassa ja Pohjois-Amerikassa. Musta joutsen on kuitenkin musta ja sillä on punainen nokka. Se elää Australiassa. Mustakaulaisella joutsenella on valkoiset lentosulat ja mustat ulkosulat. Se elää Etelä-Amerikassa. Niillä on myös pieni ihoalue silmien ja nokan välissä, jossa ei ole höyheniä. Tämä alue voi olla erivärinen, kuten keltainen (esimerkiksi Bewickin joutsenella) tai oranssi (esimerkiksi mykkäjoutsenella).
Villijoutsenet muuttavat. Ne viettävät kylmän osan vuodesta syömällä ja lihomalla yhdessä paikassa ja siirtyvät sitten lämpimämpään paikkaan munimaan ja kasvattamaan poikasia, joita kutsutaan poikasiksi.
Joutsen on erilainen kuin muut joutsenet. Joidenkin tutkijoiden mielestä se muistuttaa enemmän ankkaa tai hanhea. Se on muita joutsenia pienempi. Tämä joutsen elää Etelä-Amerikassa.
Ilmastonmuutos
Bewickin joutsenet viettivät aiemmin paljon aikaa Irlannissa, Britanniassa ja Alankomaissa, mutta tutkijoiden mukaan ne ovat siirtyneet itään Saksaan. Ne viettävät talvisin vähemmän aikaa ruokailualueillaan kuin vuonna 1970. Tutkijat sanovat, että ne seuraavat lämpötilan muutoksia Euroopassa. Tutkijat havaitsivat, että yksittäiset joutsenet eivät vaihda elinaikanaan paikkaa, jossa ne mielellään liikkuvat. Sen sijaan eri joutsenpolvet menevät eri paikkoihin kuin vanhempansa ja isovanhempansa.
Taksonomia
- Cygnus-suku
- Musta joutsen (Cygnus atratus)
- Uuden-Seelannin joutsen (Cygnus atratus sumnerensis) †
- Joutsen (Cygnus buccinator)
- Joutsen (Cygnus bewickii)
- Viheltävä joutsen (Cygnus columbianus)
- Laulujoutsen (Cygnus cygnus)
- Mustakaulajoutsen (Cygnus melancoryphus)
- mykkä joutsen (Cygnus olor)
- Coscoroba-suku
Kysymyksiä ja vastauksia
K: Millainen lintu on joutsen?
A: Joutsen on Cygnus- ja Coscoroba-sukuihin kuuluva vesilintulaji Anserinae-alasukuun ja Anatidae-heimoon kuuluva vesilintu.
K: Missä joutsenet elävät?
V: Joutsenia tavataan kylmemmillä alueilla, kuten Pohjois-Euroopassa, Aasiassa ja Pohjois-Amerikassa. Ne asuvat yleensä vesistöissä, kuten lammikoissa, järvissä tai valtamerissä.
K: Mikä on joutsenpoikasen nimi?
V: Joutsenpoikasesta käytetään nimitystä poikanen.
K: Miten joutsenet käyttäytyvät muiden eläinten kanssa?
V: Joutsenet tunnetaan sitkeinä ja vahvoina lintuina, jotka eivät siedä koirien tai kissojen hölmöilyä. Jos ne tuntevat olonsa uhatuksi, ne saattavat avata siipensä varoitusmerkkinä pysyä kaukana.
K: Suojelevatko joutsenet pesiään?
V: Kyllä, joutsenet suojelevat pesiään voimakkaasti ja hyökkäävät kaiken kimppuun, minkä ne näkevät uhkaavan poikasiaan, myös ihmisen.
K: Mitä joutsenet syövät?
V: Joutsenet syövät vesistöjen, kuten lampien ja järvien, pohjasta löytyviä kasveja, mutta myös hyönteisiä ja pieniä eläimiä.
