Joutsenet (Cygnus) — vesilinnut, tunnistus, elintavat ja suojelu
Tutustu joutseniin (Cygnus): tunnistus, elintavat, ravinto, pesintä ja suojelu. Käytännön vinkit kohtaamisiin, suojelutoimet ja lajitiedot Suomessa ja maailmalla.
Joutsen (Cygnus) on vesilintulaji, joka kuuluu Cygnus- ja Coscoroba-sukuihin. Ne sijoittuvat Anserinae-alaryhmään ja Anatidae-heimoon, johon kuuluvat myös hanhet ja ankat. Joutsenia on useita lajeja, esimerkiksi kyhmyjoutsen, laulujoutsen ja torvijoutsen, ja lajit eroavat toisistaan koon, nokan värityksen ja äänien perusteella.
Tunnistus
Joutsenet ovat suurikokoisia vesilintuja: ne voivat olla 1–1,5 metriä pitkän rungon ja pitkien kaulojen ansiosta helposti tunnistettavia. Useimmat lajit ovat pääosin valkoisia, mutta esimerkiksi torvijoutsenella on osittain mustaa ja kyhmyjoutsenella nokassa näkyvä kyhmy. Poikaset ovat aluksi harmahtavia tai ruskehtavia. Tunnistuksessa auttaa myös lajin ääntely: laulujoutsenen kirkas, kantava huuto eroaa torvijoutsenen matalammasta törähdyksestä.
Elinympäristö ja ravinto
Monet joutsenet viihtyvät kylmemmissä oloissa, kuten Pohjois-Euroopassa, Aasiassa ja Pohjois-Amerikassa. Ne elävät pääasiassa vedessä ja sen lähistöllä, mutta voivat käyttää myös peltoja tai rantaniittyjä ruokailuun ja lepäilyyn. Joutsenet uivat veden pinnalla ja syövät usein lammikoiden, järvien tai valtamerten pohjasta löytyviä vesikasveja ja juurakoita. Lisäksi ne syövät eläinperäistä ravintoa, kuten hyönteisiä, simpukoita ja pieniä kaloja, erityisesti poikasvaiheessa.
Pesintä ja lisääntyminen
Joutsenet rakentavat suuria pesiä rantakasvien suojaan, usein lähelle vettä. Useimmat lajit muodostavat parin pitkäksi aikaa, ja samat parit voivat pesiä yhdessä useina vuosina. Pesintään liittyy voimakasta reviirikäyttäytymistä: aikuiset suojelevat pesiä ja poikasia tiukasti ja varoittavat tunkeilijoita etäännyttämällä tai näyttämällä uhkaavaa kehonkieltä.
Vaellukset
Joidenkin lajien yksilöt ovat muuttolintuja: talveksi ne saattavat muuttaa etelämpään ruokailu- ja levähdysalueille. Muuttomatkat voivat olla pitkiä, ja matkalla joutsenet usein käyttävät tuttuja levähdyspaikkoja. Muuttopäätökseen vaikuttavat sää, jäätilanne ja ravinnon saatavuus.
Ihmisten ja muiden eläinten kanssa
Joutsenet ovat voimakkaita lintuja, jotka suojelevat poikasiaan ja pesäänsä aggressiivisesti. Ne voivat levittää siipiään ja murista tai uhkailla tunkeilijaa etäisyyden kasvattamiseksi; tarvittaessa ne voivat hyökätä esimerkiksi koiran tai ihmisen kimppuun, jos näkevät ne uhkana poikasilleen tai pesälleen. On tärkeää kunnioittaa joutsenen reviiriä ja pitää turvallinen etäisyys etenkin pesimäaikaan.
Uhat ja suojelu
Joutsenet hyötyvät suojelluista rannikko- ja kosteikkoalueista sekä vesistöjen hyvästä vedenlaadusta. Uhiksi niiden elinympäristölle muodostuvat elinympäristöjen häviäminen, vesien rehevöityminen, saasteet ja ihmisten aiheuttama häirintä pesimäaikana. Useat joutsenlajit ovat laeilla ja paikallisilla suojeluohjelmilla suojattuja, ja niiden pesiä sekä levähdyspaikkoja pyritään turvaamaan.
Käytännön vinkkejä
- Älä lähesty pesää tai poikasia; pidä riittävä etäisyys vaara-alueella.
- Pidä koirat kytkettyinä ranta-alueilla varsinkin pesimäaikana.
- Älä ruoki joutsenia leivällä; tarkoituksenmukainen ravinto on luonnonmukaista kasvillisuutta ja eläinravintoa.
Joutsenpoikasta kutsutaan yleisesti poikaseksi tai joutsenpoikaseksi. Aikuinen joutsen elää usein useita vuosia, ja lajit voivat muodostaa kestäviä pari- ja perhesuhteita.
Kuvaus
Joutsenet ovat suurimpia lentäviä lintuja. Ne ovat suurikokoisia, ja niillä on suuret jalat ja pitkät kaulat. Urokset ovat yleensä isompia ja painavampia kuin naaraat. Laulujoutsen, laulujoutsen ja laulujoutsen ovat suurimpia joutsenia. Ne voivat olla yli 1,5 metriä (60 tuumaa) pitkiä. Ne voivat painaa yli 15 kiloa. Niiden siipiväli (molempien siipien pituus) voi olla lähes 3 metriä.
Useimmat joutsenet ovat valkoisia. Niitä esiintyy pohjoisella pallonpuoliskolla. Se tarkoittaa, että niitä esiintyy Euroopassa, Aasiassa ja Pohjois-Amerikassa. Musta joutsen on kuitenkin musta ja sillä on punainen nokka. Se elää Australiassa. Mustakaulaisella joutsenella on valkoiset lentosulat ja mustat ulkosulat. Se elää Etelä-Amerikassa. Niillä on myös pieni ihoalue silmien ja nokan välissä, jossa ei ole höyheniä. Tämä alue voi olla erivärinen, kuten keltainen (esimerkiksi Bewickin joutsenella) tai oranssi (esimerkiksi mykkäjoutsenella).
Villijoutsenet muuttavat. Ne viettävät kylmän osan vuodesta syömällä ja lihomalla yhdessä paikassa ja siirtyvät sitten lämpimämpään paikkaan munimaan ja kasvattamaan poikasia, joita kutsutaan poikasiksi.
Joutsen on erilainen kuin muut joutsenet. Joidenkin tutkijoiden mielestä se muistuttaa enemmän ankkaa tai hanhea. Se on muita joutsenia pienempi. Tämä joutsen elää Etelä-Amerikassa.
Ilmastonmuutos
Bewickin joutsenet viettivät aiemmin paljon aikaa Irlannissa, Britanniassa ja Alankomaissa, mutta tutkijoiden mukaan ne ovat siirtyneet itään Saksaan. Ne viettävät talvisin vähemmän aikaa ruokailualueillaan kuin vuonna 1970. Tutkijat sanovat, että ne seuraavat lämpötilan muutoksia Euroopassa. Tutkijat havaitsivat, että yksittäiset joutsenet eivät vaihda elinaikanaan paikkaa, jossa ne mielellään liikkuvat. Sen sijaan eri joutsenpolvet menevät eri paikkoihin kuin vanhempansa ja isovanhempansa.
Taksonomia
- Cygnus-suku
- Musta joutsen (Cygnus atratus)
- Uuden-Seelannin joutsen (Cygnus atratus sumnerensis) †
- Joutsen (Cygnus buccinator)
- Joutsen (Cygnus bewickii)
- Viheltävä joutsen (Cygnus columbianus)
- Laulujoutsen (Cygnus cygnus)
- Mustakaulajoutsen (Cygnus melancoryphus)
- mykkä joutsen (Cygnus olor)
- Coscoroba-suku
Kysymyksiä ja vastauksia
K: Millainen lintu on joutsen?
A: Joutsen on Cygnus- ja Coscoroba-sukuihin kuuluva vesilintulaji Anserinae-alasukuun ja Anatidae-heimoon kuuluva vesilintu.
K: Missä joutsenet elävät?
V: Joutsenia tavataan kylmemmillä alueilla, kuten Pohjois-Euroopassa, Aasiassa ja Pohjois-Amerikassa. Ne asuvat yleensä vesistöissä, kuten lammikoissa, järvissä tai valtamerissä.
K: Mikä on joutsenpoikasen nimi?
V: Joutsenpoikasesta käytetään nimitystä poikanen.
K: Miten joutsenet käyttäytyvät muiden eläinten kanssa?
V: Joutsenet tunnetaan sitkeinä ja vahvoina lintuina, jotka eivät siedä koirien tai kissojen hölmöilyä. Jos ne tuntevat olonsa uhatuksi, ne saattavat avata siipensä varoitusmerkkinä pysyä kaukana.
K: Suojelevatko joutsenet pesiään?
V: Kyllä, joutsenet suojelevat pesiään voimakkaasti ja hyökkäävät kaiken kimppuun, minkä ne näkevät uhkaavan poikasiaan, myös ihmisen.
K: Mitä joutsenet syövät?
V: Joutsenet syövät vesistöjen, kuten lampien ja järvien, pohjasta löytyviä kasveja, mutta myös hyönteisiä ja pieniä eläimiä.
Etsiä