Inkermanin taistelu käytiin 5. marraskuuta 1854 Krimin sodan aikana. Brittiläiset ja ranskalaiset joukot voittivat Venäjän keisarillisen armeijan. Britannian armeija kärsi 597 kaatunutta ja 1 860 haavoittunutta. Ranskalaiset menettivät 143 kaatunutta ja 750 haavoittunutta. Venäläiset menettivät 10 729 kaatunutta ja haavoittunutta. Taistelu murskasi Venäjän armeijan hengen, joka ei enää koskaan lähettänyt armeijaa brittiläisiä ja ranskalaisia liittolaisia vastaan. Sitä seurasi Sevastopolin piiritys.
Tausta
Syksyllä 1854 liittoutuneet britti- ja ranskalaisjoukot olivat laskeutuneet Krimille ja etenivät Sevastopolin suuntaan aloittaen kaupungin piirityksen. Venäjä pyrki katkaisemaan piirityksen ja käynnisti hyökkäyksen liittoutuneiden asemia vastaan Inkermanin seudulla, joka sijaitsee lähellä Sevastopolia. Maasto oli kivikkoista, rinnekumpuilevaa ja laajoissa kohdissa ahtaita laaksoja sekä rotkoja, mikä teki liikkeet vaikeiksi ja teki taistelusta läpiviennin oikukkaamman.
Taistelun kulku
Hyökkäys alkoi aamun hämärässä tihkusumussa, mikä vaikeutti osapuolten suunnistusta ja johtamista. Venäläiset joukot hyökkäsivät useina erillisinä ryhmityksinä pyrkien murskaamaan liittoutuneiden oikean sivustan ja vapauttamaan Sevastopolin ympäristön. Hyökkäykset olivat voimakkaita mutta osin huonosti koordinoituja ja etenivät paikoin sekavina iskuina.
Liittoutuneet taistelivat usein pienissä yksiköissä, paljon lähitaisteluna. Useissa paikoissa taistelu ratkaistiin kivääri- ja pistinvälein tehtyinä hyökkäys- ja vastahyökkäyksinä. Ranskalaiset ja brittiläiset joukot onnistuivat pitämään asemansa ja lopulta ajoivat venäläiset takaisin. Taistelu tunnetaan myös siitä, että se oli pitkälti jalkaväen ja aliupseerien taistelua ilman suurta ajallista tukea; osin tästä syystä se on saanut nimityksen "soturien taistelu" (The Soldier's Battle).
Tappiot ja vaikutukset
- Liittoutuneet: Brittien ilmoitetut tappiot olivat 597 kuollutta ja 1 860 haavoittunutta; ranskalaisten tappiot noin 143 kuollutta ja 750 haavoittunutta. Nämä luvut vaihtelevat lähteittäin, mutta kuvaavat suhteellisen suurta hintaa saavutetusta voitosta.
- Venäjä: Venäläisten tappiot olivat merkittävät: noin 10 729 kaatunutta ja haavoittunutta (arviot vaihtelevat).
Inkermanin taistelulla oli merkittävä psykologinen ja strateginen vaikutus. Venäjän hyökkäys epäonnistui, ja tappiot sekä komentotason ongelmat heikensivät Venäjän kykyä haastaa liittoutuneiden piiritystaktiikkaa. Taistelu pahensi Venäjän sotilaallista moraalia ja vaikeutti sen kykyä organisoida uusia suurhyökkäyksiä alueella. Lyhyellä tähtäimellä se varmisti liittoutuneiden otteen Sevastopolista, ja pitkällä aikavälillä vaikutukset näkyivät Krimin sodan kulussa aina rauhansopimukseen asti.
Jälkiseuraukset
Sevastopolin piiritys jatkui Inkermanin jälkeen useita kuukausia, ja kaupunki kukistui lopulta syksyllä 1855. Inkermanin voitto vahvisti liittoutuneiden asemia ja vaikutti sodan jatkoon, jossa diplomatia ja poliittiset seuraukset lopulta johtivat sodan päättymiseen parisin vuoden kuluttua.
Lisätietoihin kannattaa tutustua tarkempiin sodan vaiheita käsitteleviin lähteisiin, sillä eri lähteet antavat vaihtelevia arvioita tappioista ja yksityiskohdista.