Jena-Auerstadtin taistelu käytiin 14. lokakuuta 1806. Se oli osa neljännen koalition sotaa. Taistelut käytiin ranskalaisten ja preussilaisten välillä. Ne päättyivät Ranskan selkeään voittoon, ja voitto avasi tien Ranskan etenemiselle ja Preussin miehitykselle sen jälkeen.
Taustaa
Napoleonin Euroopan-kampanjat 1805–1806 olivat heikentäneet vanhoja liittoutumia. Vuoteen 1806 mennessä Preussi, joka oli huolissaan Ranskan kasvavasta vaikutusvallasta, liittyi neljänteen liittoumaan ja mobilisoi armeijansa. Napoleon vastasi nopeasti ja suunnitteli nopean hyökkäyksen itään käyttämällä hyväkseen Ranskan armeijan organisaatiota ja komentoketjua.
Joukot ja komentajat
Nimensä takia usein puhutaan "Jenan" ja "Auerstedtin" taisteluista, koska useita erillisiä yhteenottoja tapahtui samana päivänä lähellä toisiaan. Varsinaisen Jenan lähellä Napoleon itse johti ranskalaisia vastaan, kun taas Auerstedtin taistelussa merkittävän suorituksen teki marsalkka Louis-Nicolas Davout. Preussien armeija oli hajautuneena ja sitä johti useampi kenraali; merkittävä preussiläinen johtaja oli mm. Brunswickin herttua (Karl Wilhelm Ferdinand), joka haavoittui taisteluissa ja kuoli pian sen jälkeen.
Taistelun kulku
Napoleon aloitti aamulla keskitetyn hyökkäyksen Jenan suunnalla, missä hän kohtasi pääosin prinssi Hohenlohen joukkoja ja muita preussilaisia yhdistyneitä osastoja. Samanaikaisesti Davoutin III korpuksen joukot törmäsivät Auerstedtin läheisyydessä suurempiin preussilaisiin joukkoihin. Vaikka Davout oli numerollisesti alakynnessä, hänen organisoitu ja kurinalainen hyökkäyksensä ja puolustuksensa murtoivat preussiläisten vastarinnan ja pakottivat heidät perääntymään.
Tappiot ja seuraukset
Taisteluiden lopputuloksena preussilaiset kärsivät raskaita tappioita sekä kuolleina, haavoittuneina että vangittuina. Ranskan tappiot olivat huomattavasti pienemmät suhteessa saavutettuun voittoon. Voitto murensi Preussin armeijan taistelukyvyn; ranskalaiset etenivät nopeasti ja valtasivat Berliinin pian taistelujen jälkeen.
Merkitys
Jena-Auerstedtin yhteenotot osoittivat Napoleonin sotataidon, Ranskan armeijan liikkuvuuden ja uuden sotajärjestelmän edut. Preussin tappio oli poliittisesti ja sotilaallisesti musertava ja johti sekä alueelliseen miehitykseen että laajoihin sotilaallisiin ja hallinnollisiin uudistuksiin Preussissa. Se oli myös keskeinen vaihe, joka muutti Keski-Euroopan valtatasapainoa ja vaikutti seuranneisiin rauhanehtoihin ja liittosuhteisiin Euroopassa.
Jälkivaikutukset
Preussin tappion jälkeen maassa käynnistettiin reformeja, jotka uudistivat maan armeijaa ja hallintoa. Sota neljännen koalition kanssa jatkui vielä, mutta Jena-Auerstedtin voitto antoi Ranskalle vahvan aseman keskusteluissa ja kentällä seuraavina kuukausina ja vuosina.
Huom. taistelun yksityiskohdissa, kuten sotilaslukumäärissä ja tappioluvuissa, eri lähteissä esiintyy vaihtelua; yllä oleva kuvaus keskittyy tapahtumien päälinjoihin ja merkitykseen.
