Ruotsin akatemia (Svenska Akademien): Nobel-kirjallisuuspalkinto ja kielityö
Ruotsin akatemia (Svenska Akademien) – Nobel-kirjallisuuspalkinnon päättäjä ja ruotsin kielen suojelija. Historia, SAOL & SAOB ja Tukholman pörssitalon perintö.
Ruotsin kuningas Kustaa III perusti Ruotsin akatemian (ruotsiksi Svenska Akademien) vuonna 1786. Akatemia oli mallinnettu ranskalaisen Académie française -akatemian mukaan, ja sen tehtävänä oli alusta alkaen edistää kieltä, kirjallisuutta ja tiedettä. Akatemiaan kuuluu 18 jäsentä, jotka tunnetaan usein paikkoina eli "stolar" – jäsenet valitaan toisensa ja perinteisesti jäsenyys on ollut elinikäinen. Akatemian tunnuslause on "Lahjakkuus ja maku" ("Snille och Smak" ruotsiksi).
Akatemia on vuodesta 1901 lähtien päättänyt, kuka saa Nobelin kirjallisuuspalkinnon, joka myönnetään Alfred Nobelin testamentin perusteella. Palkinnon saajan valinta on yksi akatemian näkyvimmistä tehtävistä: nimityksestä ja sen perusteluista tiedottaa akatemian vakinaisen sihteerin (permanent secretary) kautta. Lisäksi akatemia myöntää useita muita palkintoja, stipendejä ja kunniamerkkejä, tukee kirjallisuutta ja tekee kirjallisuustieteellistä arviointityötä.
Yksi akatemian keskeisistä tehtävistä on myös auttaa pitämään ruotsin kielen "puhtaana, vahvana ja suurena" ("Svenska folkets renhet, styrka och höghet"), kuten akatemian peruskirjassa todetaan. Tätä tarkoitusta varten akatemia julkaisee kahta tärkeää sanakirjasarjaa.
Ensimmäinen on suppeampi, yhden nidon sanakirja Svenska Akademiens ordlista (lyhennettynä SAOL). Vuonna 2015 siitä oli ilmestynyt 14. painos. Toinen on laaja, moniosainen sanakirja Svenska Akademiens ordbok (lyhennettynä SAOB), jonka laajuus muistuttaa esimerkiksi Oxford English Dictionary'n perusteellisuutta. SAOB-sarjan ensimmäinen nide painettiin vuonna 1898, ja vuosikymmenien työllä sanaston kattavuutta on laajennettu kirja kirjalta; vuoden 2015 tilanteessa työtä oli edistetty V-kirjaimella alkaviin sanoihin asti. Sanakirjat toimivat paitsi hakuteoksina myös kielien tutkijoiden perusaineistoina, ja niiden julkaiseminen sekä päivittäminen on akatemian pitkäjänteistä kielityötä.
Akatemia käyttää kokoontumispaikanaan rakennusta, joka tunnetaan nykyään Tukholman pörssirakennuksena. Alimmassa kerroksessa toimi aikoinaan kauppapaikka (josta kehittyi pörssi), ja yläkerrassa sijaitsi kaupungin suuri tanssisali, joka oli 1700-luvulla yksi Tukholman lämmittämistä talvikäytössä olleista suurista saleista. Kuningas pyysi käyttää sitä, ja akatemia on kokoontunut samassa rakennuksessa lähes järjestelmällisesti siitä lähtien. Rakennus on osa Tukholman historiallista kaupunkikuvaa (Tukholman vanhakaupunki) ja se luovutettiin akatemialle pysyvään käyttöön vuonna 1914; siellä akatemia kokoontuu ja tekee keskeiset päätöksensä, muun muassa Nobel-palkinnon valintaan liittyvät äänestykset. Tämän vuoksi Akatemia on yksi maailman merkittävimmistä kirjallisista instituutioista. Ruotsin Akatemia lukeutuu myös Ruotsin kuninkaallisten akatemioiden joukkoon.
Organisaation sisäinen rakenne perustuu 18 paikkaan: jäsenet valitaan vapailla vaaleilla täyttäessään vapautuneen paikan. Jäsenet ovat yleensä kirjailijoita, kielitieteilijöitä, kriitikkoja tai muita kulttuurialan ja humanististen tieteiden asiantuntijoita. Akatemian päivittäistä hallintoa johtaa pysyvä sihteeri, joka on myös se henkilö, joka perinteisesti julkistaa Nobel-kirjallisuuspalkinnon saajan. Akatemia ylläpitää lisäksi arkistoja, julkaisee kirjallisuuteen ja kielityöhön liittyvää tutkimusta sekä neuvoo viranomaisia ja mediaa ruotsin kielen kysymyksissä.
Vuonna 2018 Akatemia kohtasi vakavan julkisuuskriisin, joka liittyi akatemiaan ulkopuolisesti kytkeytyneisiin rikosepäilyihin ja tietovuotoihin. Kriisi johti useiden jäsenten vetäytymiseen, akatemian työn uudelleenjärjestelyihin ja siihen, että Nobelin kirjallisuuspalkintoja koskevan julkistuksen aikatauluja muutettiin (vuoden 2018 kirjallisuuspalkinnon julkistusta lykättiin ja se myönnettiin yhdessä vuoden 2019 palkinnon kanssa vuonna 2019). Seurauksena akatemia uudisti käytäntöjään, lisäsi läpinäkyvyyttä ja muutti myös määräyksiä, muun muassa siitä, miten eroilmoitukset ja jäsenten vapauttaminen hoidetaan.
Ruotsin akatemia on siten sekä perinteikäs että jatkuvasti kehittyvä instituutio: sen päätökset vaikuttavat kansalliseen kieleen ja kansainväliseen kirjallisuuteen, ja se ylläpitää laajaa julkaisutoimintaa, tutkimusta sekä kielellisiä resursseja, jotka palvelevat niin tutkijoita kuin laajempaa yleisöä.
Nykyiset jäsenet
Ruotsin akatemian nykyiset jäsenet paikan numeron mukaan :
| Istuin | Akatemian jäsen | Syntynyt | Valittu. | Huomautukset |
| 1. | Lotta Lotass | 1964 | 2009 | |
| 2. | Bo Ralph | 1945 | 1999 | |
| 3. | Sture Allén | 1928 | 1980 | Kansliapäällikkö 1986-1999 |
| 4. | Anders Olsson | 1949 | 2008 | |
| 5. | Göran Malmqvist | 1924 | 1985 | |
| 6. | Tomas Riad | 1959 | 2011 | |
| 7. | Sara Danius | 1962 | 2013 | Kansliapäällikkö 2015- |
| 8. | Jesper Svenbro | 1944 | 2006 | |
| 9. | Torgny Lindgren | 1938 | 1991 | |
| 10. | Peter Englund | 1957 | 2002 | Pysyvä sihteeri 2009-2015 |
| 11. | Klas Östergren | 1955 | 2015 | |
| 12. | Per Wästberg | 1933 | 1997 | |
| 13. | Gunnel Vallquist | 1918 | 1982 | |
| 14. | Kristina Lugn | 1948 | 2006 | |
| 15. | Kerstin Ekman | 1933 | 1978 | Inaktiivinen |
| 16. | Kjell Espmark | 1930 | 1981 | |
| 17. | Horace Engdahl | 1948 | 1997 | Pysyvä sihteeri 1999-2009 |
| 18. | Katarina Frostenson | 1953 | 1992 |
Pysyvät sihteerit
| Tilaa | Istuin | Akatemian pysyvä sihteeri | Syntynyt | Vuodet | Huomautukset |
| 1. | 11. | Nils von Rosenstein | 1752 | 1786-1824 | |
| 2. | 13. | Frans Michael Franzén | 1772 | 1824-1834 | |
| 3. | 12. | Bernhard von Beskow | 1828 | 1834-1868 | |
| 4. | 5. | Johan Erik Rydqvist | 1800 | 1868-1869 | pro temporare |
| 5. | 15. | Ludvig Manderström | 1806 | 1869-1872 | |
| 6. | 12. | Carl Gustaf Strandberg | 1825 | 1872-1874 | pro temporare |
| 7. | 9. | Henning Hamilton | 1814 | 1874-1881 | |
| 8. | 11. | Bror Emil Hildebrand | 1806 | 1881-1883 | pro temporare |
| 9. | 8. | Carl David af Wirsén | 1842 | 1883-1912 | pro temporare vuosina 1883-84 |
| 10. | 6. | Hans Hildebrand | 1842 | 1912 | pro temporare |
| 11. | 11. | Erik Axel Karlfeldt | 1864 | 1913-1931 | |
| 12. | 14. | Per Hallström | 1866 | 1931-1941 | |
| 13. | 13. | Anders Österling | 1884 | 1941-1964 | |
| 14. | 7. | Karl Ragnar Gierow | 1904 | 1964-1977 | |
| 15. | 14. | Lars Gyllensten | 1921 | 1977-1986 | |
| 16. | 16. | Sture Allén | 1928 | 1986-1999 | |
| 17. | 17. | Horace Engdahl | 1948 | 1999-2009 | |
| 18. | 10. | Peter Englund | 1957 | 2009-2015 | |
| 19. | 7. | 1962 | 2015- |
Dag Hammarskjöldin maatila Backåkrassa, joka on nykyään Akatemian jäsenten käytössä.
Kysymyksiä ja vastauksia
Q: Mikä on Ruotsin akatemia?
A: Ruotsin Akatemia on järjestö, jonka Ruotsin kuningas Kustaa III perusti vuonna 1786. Sen esikuvana oli Académie française, joka oli ensimmäinen koskaan perustettu akatemia. Ruotsin akatemiaan kuuluu 18 jäsentä, ja sen motto on "Talentti ja maku".
K: Mitä Ruotsin akatemia tekee?
V: Ruotsin akatemian päätarkoitus on päättää, kuka saa vuosittain Nobelin kirjallisuuspalkinnon. Akatemia pyrkii myös pitämään ruotsin kielen puhtaana julkaisemalla kaksi sanakirjaa - Svenska Akademiens ordlista (SAOL) ja Svenska Akademiens ordbok (SAOB).
K: Missä Ruotsin akatemia kokoontuu?
V: Ruotsin Akatemia kokoontuu rakennuksessa, joka tunnetaan nykyään Tukholman pörssirakennuksena. Tätä rakennusta käytettiin ennen tansseihin, uudenvuodenjuhliin jne., mutta vuonna 1914 he saivat luvan käyttää sitä ikuisesti omiin kokouksiinsa.
Kysymys: Kuinka monta jäsentä Ruotsin akatemiassa on?
V: Ruotsin Akatemiassa on yhteensä 18 jäsentä.
K: Mikä on SAOL?
V: SAOL on lyhenne sanoista Svenska Akademiens ordlista, joka tarkoittaa Ruotsin akatemian sanaluetteloa. Se on akatemian julkaisema sanakirja, joka tulee vain yhtenä isona kirjana, ja siitä oli vuonna 2015 ilmestynyt jo 14. painos.
K: Mikä on SAOB?
V: SAOB on lyhenne sanoista Svenska Akademiens ordbok, joka tarkoittaa Ruotsin akatemioiden sanakirjaa. Se koostuu monista niteistä, jotka muistuttavat Oxford English Dictionarya, ja työ oli edennyt vuoteen 2015 mennessä V-kirjaimella alkaviin sanoihin asti.
Kysymys: Miksi kuningas Kustaa III perusti tämän järjestön?
V: Kuningas Kustaa III perusti tämän järjestön, koska hän halusi paikan, jossa hän voisi järjestää talvitapahtumia, kuten tansseja tai uudenvuodenjuhlia, koska se oli yksi harvoista paikoista, joita voitiin lämmittää talvikaudella tuohon aikaan.
Etsiä