Ruotsin kuningas Kustaa III perusti Ruotsin akatemian (ruotsiksi Svenska Akademien) vuonna 1786. Akatemia oli mallinnettu ranskalaisen Académie française -akatemian mukaan, ja sen tehtävänä oli alusta alkaen edistää kieltä, kirjallisuutta ja tiedettä. Akatemiaan kuuluu 18 jäsentä, jotka tunnetaan usein paikkoina eli "stolar" – jäsenet valitaan toisensa ja perinteisesti jäsenyys on ollut elinikäinen. Akatemian tunnuslause on "Lahjakkuus ja maku" ("Snille och Smak" ruotsiksi).
Akatemia on vuodesta 1901 lähtien päättänyt, kuka saa Nobelin kirjallisuuspalkinnon, joka myönnetään Alfred Nobelin testamentin perusteella. Palkinnon saajan valinta on yksi akatemian näkyvimmistä tehtävistä: nimityksestä ja sen perusteluista tiedottaa akatemian vakinaisen sihteerin (permanent secretary) kautta. Lisäksi akatemia myöntää useita muita palkintoja, stipendejä ja kunniamerkkejä, tukee kirjallisuutta ja tekee kirjallisuustieteellistä arviointityötä.
Yksi akatemian keskeisistä tehtävistä on myös auttaa pitämään ruotsin kielen "puhtaana, vahvana ja suurena" ("Svenska folkets renhet, styrka och höghet"), kuten akatemian peruskirjassa todetaan. Tätä tarkoitusta varten akatemia julkaisee kahta tärkeää sanakirjasarjaa.
Ensimmäinen on suppeampi, yhden nidon sanakirja Svenska Akademiens ordlista (lyhennettynä SAOL). Vuonna 2015 siitä oli ilmestynyt 14. painos. Toinen on laaja, moniosainen sanakirja Svenska Akademiens ordbok (lyhennettynä SAOB), jonka laajuus muistuttaa esimerkiksi Oxford English Dictionary'n perusteellisuutta. SAOB-sarjan ensimmäinen nide painettiin vuonna 1898, ja vuosikymmenien työllä sanaston kattavuutta on laajennettu kirja kirjalta; vuoden 2015 tilanteessa työtä oli edistetty V-kirjaimella alkaviin sanoihin asti. Sanakirjat toimivat paitsi hakuteoksina myös kielien tutkijoiden perusaineistoina, ja niiden julkaiseminen sekä päivittäminen on akatemian pitkäjänteistä kielityötä.
Akatemia käyttää kokoontumispaikanaan rakennusta, joka tunnetaan nykyään Tukholman pörssirakennuksena. Alimmassa kerroksessa toimi aikoinaan kauppapaikka (josta kehittyi pörssi), ja yläkerrassa sijaitsi kaupungin suuri tanssisali, joka oli 1700-luvulla yksi Tukholman lämmittämistä talvikäytössä olleista suurista saleista. Kuningas pyysi käyttää sitä, ja akatemia on kokoontunut samassa rakennuksessa lähes järjestelmällisesti siitä lähtien. Rakennus on osa Tukholman historiallista kaupunkikuvaa (Tukholman vanhakaupunki) ja se luovutettiin akatemialle pysyvään käyttöön vuonna 1914; siellä akatemia kokoontuu ja tekee keskeiset päätöksensä, muun muassa Nobel-palkinnon valintaan liittyvät äänestykset. Tämän vuoksi Akatemia on yksi maailman merkittävimmistä kirjallisista instituutioista. Ruotsin Akatemia lukeutuu myös Ruotsin kuninkaallisten akatemioiden joukkoon.
Organisaation sisäinen rakenne perustuu 18 paikkaan: jäsenet valitaan vapailla vaaleilla täyttäessään vapautuneen paikan. Jäsenet ovat yleensä kirjailijoita, kielitieteilijöitä, kriitikkoja tai muita kulttuurialan ja humanististen tieteiden asiantuntijoita. Akatemian päivittäistä hallintoa johtaa pysyvä sihteeri, joka on myös se henkilö, joka perinteisesti julkistaa Nobel-kirjallisuuspalkinnon saajan. Akatemia ylläpitää lisäksi arkistoja, julkaisee kirjallisuuteen ja kielityöhön liittyvää tutkimusta sekä neuvoo viranomaisia ja mediaa ruotsin kielen kysymyksissä.
Vuonna 2018 Akatemia kohtasi vakavan julkisuuskriisin, joka liittyi akatemiaan ulkopuolisesti kytkeytyneisiin rikosepäilyihin ja tietovuotoihin. Kriisi johti useiden jäsenten vetäytymiseen, akatemian työn uudelleenjärjestelyihin ja siihen, että Nobelin kirjallisuuspalkintoja koskevan julkistuksen aikatauluja muutettiin (vuoden 2018 kirjallisuuspalkinnon julkistusta lykättiin ja se myönnettiin yhdessä vuoden 2019 palkinnon kanssa vuonna 2019). Seurauksena akatemia uudisti käytäntöjään, lisäsi läpinäkyvyyttä ja muutti myös määräyksiä, muun muassa siitä, miten eroilmoitukset ja jäsenten vapauttaminen hoidetaan.
Ruotsin akatemia on siten sekä perinteikäs että jatkuvasti kehittyvä instituutio: sen päätökset vaikuttavat kansalliseen kieleen ja kansainväliseen kirjallisuuteen, ja se ylläpitää laajaa julkaisutoimintaa, tutkimusta sekä kielellisiä resursseja, jotka palvelevat niin tutkijoita kuin laajempaa yleisöä.
