Biskajanlahti — sijainti, syvyydet ja myrskyt Koillis-Atlantilla

Biskajanlahti: Koillis-Atlantin syvälahti Ranskan ja Espanjan rannikoilla — sijainti, syvyydet, rajut myrskyt ja niiden vaikutus merenkulkuun sekä turvallisuusratkaisut.

Biskajanlahti on Koillis-Atlantin merenlahti Kelttienmeren eteläpuolella. Se sijaitsee Ranskan länsirannikolla Brestistä etelään Espanjan rajalle ja Espanjan pohjoisrannikolla lännessä Ortegal-kapille. Se on saanut englanninkielisen nimensä Espanjan Baskimaassa sijaitsevan Biskajan maakunnan mukaan.

Keskisyvyys on 1 744 metriä (5 722 jalkaa) ja suurin syvyys 2 789 metriä (9 150 jalkaa).

Biskajanlahdella on Atlantin valtameren pahimpia sääoloja. Lahdella esiintyy suuria myrskyjä erityisesti talvikuukausina. Biskajan myrskyissä haaksirikkoutui viime aikoihin asti laivoja, ja monet menettivät henkensä. Laivojen ja sääennusteiden parantaminen on auttanut vähentämään näitä ongelmia.

Sijainti ja rajat

Biskajanlahti ulottuu Ranskan länsirannikolta Etelä-Britanniasta etelään Espanjan pohjoisrannikolle. Sen länsiraja avautuu Atlanttiin ja itäraja kääntyy sisään pohjoisesta ulottuen Espanjan rannikolle. Alueen rannikko on vaihtelevaa: Ranskassa on laajoja, avoimia ranta-alueita ja kapenevia ulokeita, Espanjan pohjoisrannikolla näkyvät jyrkät kalliorannat, laaksot ja rannikkometrit (rias-tyyppiset lahdet) sekä useita satamakaupunkeja.

Merenpohja ja geologia

Biskajanlahden merenpohja vaihtelee mannerjalustasta jyrkkiin rinnealueisiin ja syvimpiin painanteisiin. Lahti syvenee nopeasti mannerreunan ulkopuolella, ja siellä on useita syvänteitä ja submariineja kanjoneja, jotka kuljettavat sedimenttejä rannikoilta syvemmälle merelle. Nämä piirteet vaikuttavat voimakkaasti aallokkoon ja virtoihin.

Ilmasto, aallokko ja myrskyt

Biskajanlahdella sää vaihtelee nopeasti. Talviaikaan Koillis-Atlantin matalapainetoiminta tuo voimakkaita myrskyjä ja korkeita aaltoja. Keväällä ja syksyllä pyörivät syvärintamat voivat aiheuttaa kovaa tuulta ja kova aaltoa myös kaukana rannikoista. Kesäisin meren lämpötilat ovat leudompia, mutta myrskyjä voi esiintyä ympäri vuoden.

Suuret myrskyt ovat historiallisesti aiheuttaneet laivojen haaksirikkoja; nykyaikaiset ennusteet, GPS ja parantuneet alusrakenteet ovat kuitenkin vähentäneet onnettomuuksia ja hukkuneiden määrää.

Virtaukset ja vuorovesi

Alueen vedenkierto on monimutkainen: itään suuntautuvat Atlantin virtaukset, paikalliset rannikkovirrat ja vuorovesi yhdessä muovaavat olosuhteita. Suuret aallot voivat muodostua kaukana keskeltä avomerta ja edetä rannikkoa kohti. Myös lämmin Pohjois-Atlantin virta (laajemmin Irlanninmeren ja Azorien alueiden yhteisvaikutus) vaikuttaa alueen lämpötiloihin ja sääilmiöihin.

Laivaliikenne, satamat ja haaksirikat

Biskajanlahden kautta kulkee runsaasti kansainvälistä meriliikennettä: tavaralaivoja, matkustaja-aluksia ja kalastusaluksia. Tärkeitä satamia ovat Ranskan puolella esimerkiksi Brest ja La Rochellen alue, Espanjan puolella muun muassa Bilbao, Santander ja Gijón. Vaikeat sääolosuhteet ja poikkeava aallokko ovat historiallisesti lisänneet riskiä, minkä vuoksi turvallisuus ja navigointi ovat alueella erityisen tärkeitä.

Viime vuosikymmeninä teknologia, paremmat aluksen turvallisuusvaatimukset ja tehokkaammat merihätäkeskukset ovat vähentäneet vakavien onnettomuuksien määrää. Silti Biskajanlahden avomeren olosuhteet vaativat yhä kunnioitusta ja varovaisuutta merellä liikuttaessa.

Elinympäristö ja kalastus

Biskajanlahti on biologisesti monipuolinen alue: rantavyöhykkeet, merialueet ja syvänteet tarjoavat elinympäristöjä kaloille, selkärangattomille ja merilinnuille. Alueella harjoitetaan kaupallista kalastusta — tavallisia saalislajeja ovat muun muassa turska, hake, sardiini ja tonnikala — sekä pienimuotoisempaa paikallista kalastusta. Kalastuksen kestävyys ja saaliiden suojelu ovat tärkeitä, sillä ylikalastus ja ympäristöpaineet ovat uhkatekijöitä.

Ympäristöhaasteet ja suojelu

Biskajanlahteen liittyy useita ympäristökysymyksiä: saasteet rannikkokaavoituksesta ja merenkulusta, mahdolliset öljy- ja kemikaalivuodot sekä kalakantojen kestävyys. Alueella on myös suojelualueita ja tieteellistä tutkimusta, jonka tavoitteena on seurata ekosysteemejä, suojella uhanalaisia lajeja ja kehittää kestävämpiä kalastus- ja merenkäyttötapoja.

Käytännön neuvot merelle lähtijälle

• Tarkista sääennusteet ja aallokko ennen lähtöä; talvella ja myrskyaikoina ennusteet ovat erityisen tärkeitä.
• Käytä ajantasaisia navigointilaitteita (GPS, merikartat) ja seuraa viranomaistiedotteita.
• Aluksen kunto, pelastusvarusteet ja yhteydenpidon varmistaminen (VHF, hätätoiminnot) ovat välttämättömiä.

Yhteenvetona: Biskajanlahti on merkittävä ja vaikuttava osa Koillis-Atlanttia. Sen vaihteleva geografia, syvänteet ja voimakkaat sääilmiöt tekevät siitä sekä luonnon monimuotoisuuden että merenkulun kannalta tärkeän, mutta myös vaativan alueen turvalliselle liikenteelle ja ympäristönsuojelulle.

Wildlife

Tällä alueella voi nähdä monia valas- ja delfiinilajeja. Se on yksi harvoista paikoista, joissa nokkavalaita, kuten Cuvierin nokkavalaita, on nähty usein. Tämä on maailman paras nokkavalaiden tutkimusalue. Parhaat alueet suurten valaiden näkemiseen ovat syvissä vesissä mannerjalustan ulkopuolella.

Biskajanlahden rannikko - San Juan de Gaztelugatxe (Biskaja)

Kysymyksiä ja vastauksia

K: Missä Biskajanlahti sijaitsee?

Kysymys: Mikä on Biskajanlahden syvyys?

K: Miksi Biskajanlahti on nimetty Biskajan maakunnan mukaan?

K: Millainen sää Biskajanlahdella on?

K: Mikä on Biskajanlahden laivojen historia?

Kysymys: Onko Biskajanlahdella tapahtuvien haaksirikkojen ehkäisemiseksi tehty parannuksia?

Kysymys: Mitä vaikutuksia parantuneilla laivoilla ja sääennusteilla on ollut Biskajanlahdella?

Hae kirjaimella