Tensho voi tarkoittaa:

  • Tenshō (Heian-kausi) (天承), japanilainen aikakausi 1131-1132.
  • Tenshō (Momoyama-kausi) (天正), japanilainen aikakausi 1573-1592.

 

 

Tenshō (Heian-kausi, 1131–1132)

Kirjoitusasu: 天承

Tämä Tenshō on hyvin lyhyt historiallinen aikakausi (nengō), joka sijoittuu Heian-kauden loppuvaiheisiin. Aikakausi kattaa vuodet 1131–1132 ja oli osa hovin hallitsemaa ajanlaskua ennen sotaisa ja keskitetympään politiikkaan siirtyvää poliittista vaihetta Japanissa. Periodi oli luonteeltaan rauhaton, ja se ajoittuu aikaan, jolloin hovin sisäiset valtataistelut ja sukujen välinen kilpailu vaikuttivat politiikkaan ja hallinnon vakauteen.

Koska aikakausi oli lyhyt, siihen liittyvät tapahtumat näkyvät lähteissä usein osana laajempia Heian-kauden kehityskulkuja. Tutkittaessa tätä Tenshō-aikakautta keskitytäänkin yleensä hovielämään, aristokratiaan ja alueellisten vaikuttajien välisiin suhteisiin, ei niinkään suuriin sotilasoperaatioihin, joita seurasi myöhempi keskiajan aikana.

Tenshō (Momoyama-kausi, 1573–1592)

Kirjoitusasu: 天正

Tämä Tenshō on tunnettu ja merkittävä aikakausi Japanin varhaisesta modernisaatiosta, joka sijoittuu Momoyama-kauteen ja Sengoku-kauden (sotivien valtioiden aika) päättävään vaiheeseen. Vuodet 1573–1592 kattava Tenshō-aika näkee Japanin sisäisten vallankäyttäjien valtataistelujen huipentuman ja maan asteittaisen yhdistymisen yhden vallan alle.

  • Keskeiset hallitsijat: Tenshō kattaa sekä Ashikaga-shogunaatin viimeisen vaiheen että Oda Nobunagan ja Toyotomi Hideyoshin nousun. Aikakauden aikana vaikutusvalta kasvoi voimakkaasti paikallisilla sotaherroilla (daimyo) ja yksittäisillä sotapäälliköillä.
  • Tärkeät tapahtumat: Vuosi 1573 merkitsee Ashikaga-shogunaatin vallan heikentymistä ja keskitetymmän vallan rakentamisen alkua. Tärkeitä tapahtumia Tenshō-kaudella ovat muun muassa Nagashinon taistelu (1575), joka osoitti tulenaseiden vaikutuksen sodankäyntiin, sekä vuoden 1582 Honnō-ji-intriga, jossa Oda Nobunaga kuoli ja jonka jälkeen Toyotomi Hideyoshi nousi vallitsevaan asemaan.
  • Yhdistäminen ja valtapyrkimykset: Hideyoshi jatkoi Japanin yhdistämistä poliittisin ja sotilaallisin keinoin: hän vahvisti keskushallintoa, voitti vastustajiaan ja vuonna 1590 saattaa päätökseen Odawaran piiritys, mikä käytännössä yhdisti koko Japanin hänen alaisuuteensa.
  • Ulkosuhteet ja kulttuuri: Tenshō-aikana kasvoi kontaktit Eurooppaan: portugalilaiset ja espanjalaiset kauppiaat ja jesuiitat vaikuttivat tavaroihin, aseisiin ja kristinuskon leviämiseen. Tunnettu Tenshō-lähetystö (1582–1590) lähti Japanista ja vieraili Euroopassa, mikä kuvasti aikakauden kansainvälisyyttä. Kulttuurisesti Momoyama-ajan estetiikka (mahtavat linnat, näyttävä koristeellisuus, teeseremonian kehitys) vahvistui juuri tämän aikakauden myötä.
  • Perintö: Tenshō-kauden tapahtumat loivat pohjan Tokugawan kauden pitkälle rauhalle (Edo), vaikka itse Tokugawa-shogunaatti syntyy vasta myöhemmin. Aikakausi on tunnistettavissa myös arkkitehtuurissa (esim. linnojen rakennus), taiteessa ja sotatekniikassa.

Lisätietoja kummastakin aikakaudesta löytyvät yllä olevista linkeistä: Tenshō (Heian-kausi) ja Tenshō (Momoyama-kausi), joista voi lukea yksityiskohtaiset kronologiat ja keskeiset lähdeviittaukset.