The Decline and Fall of the Roman Empire | kirja

Opinnäytetyö

Gibbon antoi selityksen sille, miksi Rooman valtakunta kaatui.

Gibbonin mukaan Rooman valtakunta sortui barbaarihyökkäyksiin, koska sen kansalaiset menettivät vähitellen "kansalaishyveensä". Heistä oli tullut heikkoja, ja he käyttivät barbaarien palkkasotureita puolustaakseen valtakuntaansa, joita sitten tuli niin paljon, että he pystyivät valtaamaan valtakunnan.

Hän uskoi, että roomalaisista tuli haluttomia elämään kovempaa, "miehekästä" sotilaallista elämäntapaa. Lisäksi Gibbon väitti, että kristinusko loi uskomuksen siitä, että kuoleman jälkeen on olemassa parempi elämä. Tämä edisti Rooman kansalaisten välinpitämättömyyttä nykyhetkeä kohtaan ja vähensi heidän halunsa uhrautua valtakunnan puolesta. Hän uskoi myös, että sen pasifismi haittasi perinteistä roomalaista sotahenkeä. Muiden valistusajattelijoiden tavoin Gibbon halveksi keskiaikaa papiston hallitsemana, taikauskoisena ja "pimeänä aikakautena". Vasta hänen oma järjen ja rationaalisen ajattelun aikakautensa, niin hän uskoi, voisi jatkaa ihmiskunnan historian etenemistä.

Gibbon näkee pretoriaanikaartin tärkeimpänä katalysaattorina imperiumin alkuvaiheen rappeutumiselle ja lopulliselle romahdukselle, jonka siemenen Augustus istutti imperiumin alussa. Hän mainitsee toistuvia esimerkkejä siitä, kuinka pretoriaanikaarti käytti valtaansa väärin, mistä oli katastrofaalisia seurauksia, muun muassa lukuisia keisarillisia salamurhia ja lakkaamattomia vaatimuksia palkankorotuksista.

Näkemyksiä kristinuskosta

Niteessä I, erityisesti luvuissa XV ja XVI, Gibbon kyseenalaisti kirkkohistorian. Hän arvioi kristittyjen marttyyrien lukumäärän paljon pienemmäksi kuin aiemmin oli luultu. Kirkon versiota sen varhaishistoriasta oli harvoin aiemmin kyseenalaistettu. Gibbonille kirkon kirjoitukset olivat kuitenkin toissijaisia lähteitä. Hän vältti niitä ja käytti ensisijaisia lähteitä ajalta, josta hän kirjoitti. Tämä on yksi syy siihen, miksi Gibbonia kutsutaan "ensimmäiseksi moderniksi historioitsijaksi".

Gibbonin tärkein teoria oli, että kristinusko oli tärkein tekijä keisarikunnan rappiossa ja kaatumisessa.

"Kristinuskon käyttöönotolla tai ainakin sen väärinkäytöllä oli jonkinlainen vaikutus Rooman valtakunnan rappioon ja tuhoon. Papisto saarnasi menestyksekkäästi kärsivällisyyden ja nihkeyden oppeja, aktiiviset yhteiskunnalliset hyveet lannistettiin, ja sotilaallisen hengen viimeisetkin jäänteet haudattiin luostariin".

Ja yleisemmin:

"Roomalaisessa maailmassa vallinneet erilaiset jumalanpalvelusmuodot olivat kaikki kansan mielestä yhtä totta, filosofien mielestä yhtä väärää ja tuomarin mielestä yhtä hyödyllistä". (nide 1, luku 1)

Myöhemmät historioitsijat eivät useimmiten ole olleet samaa mieltä Gibbonin kanssa. Nykyään historioitsijat analysoivat yleensä taloudellisia ja sotilaallisia tekijöitä Rooman rappiossa.

Editions

Gibbon jatkoi teoksensa tarkistamista ja muuttamista vielä julkaisemisen jälkeenkin. Ongelman monimutkaisuutta käsitellään Womersleyn johdannossa ja liitteissä hänen kokonaispainoksensa yhteydessä.

• Painetut kokonaispainokset
• Hugh Trevor-Roper (toim.) 6 nidettä (New York: Everyman's Library, 1993-1994). ISBN 0-679-42308-7 (niteet 1-3); ISBN 0-679-43593-X (niteet 4-6).
• David Womersley (toim.) 3 nidettä. Kovakantinen (Lontoo: Allen Lane, 1994); paperikantinen (New York: Penguin Books, 2005;1994). Sisältää alkuperäisen hakemiston ja Vindicationin (1779), jonka Gibbon kirjoitti vastauksena hyökkäyksiin, jotka koskivat hänen syövyttävää kuvaustaan kristinuskosta. Vuoden 2005 painos sisältää pieniä tarkistuksia ja uuden kronologian. ISBN 0-7139-9124-0 (3360 s.); ISBN 0-14-043393-7 (v.1, 1232 s.); ISBN 0-14-043394-5 (v.2, 1024 s.); ISBN 0-14-043395-3 (v.3, 1360 s.).
• Painetut lyhennelmät
• David Womersley (toim.) 1 nide (New York: Penguin Books, 2000). Sisältää kaikki alaviitteet ja yksitoista alkuperäisestä seitsemästäkymmenestä yhdestä luvusta. ISBN 0-14-043764-9, 848 s.
• Hans-Friedrich Muellerin (toim.) yksiosainen lyhennelmä (New York: Random House, 2003). Sisältää otteita kaikista seitsemästäkymmenestä yhdestä luvusta. Siitä on poistettu alaviitteet, maantieteelliset katsaukset, yksityiskohdat taistelumuodostelmista, pitkät kertomukset sotaretkistä, etnografiat ja sukututkimukset, mutta kertomus on säilytetty alusta loppuun. ISBN 0-375-75811-9, (paperi, 1312 s.); ISBN 0-345-47884-3 (paperi, 1536 s.).