Holokausti (Shoah) – natsi-Saksan kansanmurha 1933–1945
Holokausti (Shoah) — natsi-Saksan järjestelmällinen kansanmurha 1933–1945: kuusi miljoonaa juutalaista ja miljoonat muut uhriksi. Tärkeä historian muistutus ja tiedonlähde.
Holokausti, jota joskus kutsutaan nimellä Shoah (hepreaksi: השואה), oli kansanmurha, jossa natsi-Saksa tappoi järjestelmällisesti ihmisiä toisen maailmansodan aikana. Noin kuusi miljoonaa juutalaista tapettiin, samoin kuin viisi miljoonaa muuta, joita natsit väittivät alempiarvoisiksi (enimmäkseen slaaveja, kommunisteja, romaneja/roomalaisia, vammaisia, homoseksuaaleja ja Jehovan todistajia). Nämä ihmiset kerättiin yhteen, pantiin ghettoihin, pakotettiin työskentelemään keskitysleireillä ja tapettiin sitten kaasukammioissa. Juutalaiset pakotettiin käyttämään keltaista Daavidin tähteä, joka oli heidän uskontonsa symboli.
Tausta ja ideologia
Natsien valtaannousu Saksassa 1933 toi mukanaan valtion tukeman antisemitistisen politiikan ja rodullisen ideologian, jonka mukaan juutalaiset ja muut vähemmistöt olivat uhka "saksalaiselle rodulle". Tämä ilmestyi lainsäädännössä, kuten Nürnbergin rotulaeissa, erottamisena oikeuksista, kansalaisuudesta ja työpaikoista. Vähitellen väljemmistä syrjinnän muodoista siirryttiin systemaattiseen vainoon ja lopulta joukkotuhoon.
Toimenpiteet ja vaiheet
- Alkuvaihe: boikotteja, erottamisia, lakien rajoituksia ja julkista häpäisyä – esimerkiksi työpaikkojen menetykset ja passivointi yhteiskunnasta.
- Kristallnacht ja vainon kiristyminen: 1938 tapahtunut laaja väkivallan aalto ja pyrotekninen häpäisy merkitsivät uuden vaiheen väkivaltaisessa vainossa.
- Ghettoitus ja deportaatiot: juutalaiset suljettiin kaupunkien ghettoihin ja myöhemmin ajettiin rautateitse itäeurooppalaisiin keskitys- ja tuhoamisleireihin.
- Einsatzgruppen ja massamurhat: sotatoimialueilla toimineet teloitusryhmät surmasivat satojatuhansia ammuskeluin ennen kuin teollistuneet tappomenetelmät yleistyivät.
- T4-eutanasia: jo ennen sotaa natsit aloittivat "uhriohjelman" (T4), jossa tapettiin vammaisia ja sairaita valtion järjestämänä eutanasiana.
Kuolemanleirit ja tappotavat
Holokaustin aikana perustettiin erityisesti tuhoamiseen tarkoitetut leirit, joiden tarkoitus oli tappaa mahdollisimman suuri määrä ihmisiä nopeasti. Merkittäviä kuolemanleirejä olivat muun muassa Auschwitz-Birkenau, Treblinka, Sobibór, Belzec, Majdanek ja Chelmno. Tappotapoihin kuuluivat kaasukammiot, panttivankien nälkäkuolema, pakkotyö, massamurhat ampumalla sekä lääketieteelliset kokeet.
Uhrimäärät ja kohteet
Arviot vaihtelevat, mutta yleisesti hyväksytyn laskelman mukaan noin kuusi miljoonaa juutalaista tapettiin. Lisäksi arviolta viisi miljoonaa muuta ihmistä – mukaan lukien romanit (porajmos), slaaviväestö, poliittiset vangit, vammaiset, homoseksuaalit ja uskonnolliset vähemmistöt kuten Jehovan todistajat – kuoli natsien vainon seurauksena. Nämä luvut perustuvat monenlaiseen tutkimukseen ja arkistoon; täsmälliset määrät ovat usein epävarmoja, mutta mittakaava on massiivinen ja järjestelmällinen.
Vastustus, pelastajat ja yhteistyö
Vaikka suurin osa yksilöistä ja viranomaisista osallistui vainoon tai katsoi sivusta, oli myös ihmisiä ja ryhmiä, jotka auttoivat vainottuja ja pelastivat kohtalokkaasti uhattuja. Tunnettuja pelastajia ovat esimerkiksi Oskar Schindler ja Raoul Wallenberg sekä monet "oikeat kansojen joukossa" -kunniamaininnan saaneet yksityishenkilöt. Toisaalta paikallista yhteistyötä natsien kanssa esiintyi monissa miehitetyissä maissa, mikä helpotti juutalaisten tunnistamista, ryhmittelyä ja kuljettamista leireille.
Vapautus, oikeudenkäynnit ja muistaminen
Liittoutuneet vapauttivat keskitys- ja tuhoamisleirejä vuosina 1944–1945, jolloin maailmalle paljastui holokaustin koko laajuus. Sodan jälkeen järjestettiin oikeudenkäyntejä, joista tunnetuin on Nürnbergin oikeudenkäynti, jossa tutkittiin sotarikoksia ja rikoksia ihmisyyttä vastaan. Holokaustista on sittemmin muodostunut keskeinen muistamisen ja historianopetuksen aihe: museot, muistomerkit, tutkimus ja kouluopetus pyrkivät estämään vastaavan toistumisen. Holokaustinkieltäminen on monissa maissa paitsi historiallisesti virheellistä myös moraalisesti tuomittavaa, ja siihen suhtaudutaan erittäin vakavasti.
Miksi muistaa
Holokausti oli ennennäkemätön ihmisoikeusrikos ja teollistettu kansanmurha. Sen ymmärtäminen auttaa tunnistamaan vaarallisia ennakkoluuloja, valmiutta syrjiä ja järjestelmällisen väkivallan riskejä. Muistaminen ja opetus ovat tapoja kunnioittaa uhreja, tukea selviytyneitä ja estää historian vääristelyä.
Piirakkakaavio holokaustin kuolemantapausten jakautumisesta toisen maailmansodan aikana vuosina 1939-1945.
Miksi juutalaiset tapettiin?
Euroopassa vihattiin ja vainottiin juutalaisia (antisemitismi) satojen vuosien ajan. Monet ihmiset luulivat virheellisesti, että kaikki juutalaiset rikastuivat varastamalla rahaa muilta ihmisiltä, kuten kristityiltä, että he eivät pitäneet muista ihmisistä kuin juutalaisista ja että he vahingoittivat lapsia käyttääkseen heidän verensä uskonnollisiin rituaaleihin (veriteko). Nämä uskomukset eivät pitäneet paikkaansa, vaan perustuivat stereotypioihin ja ennakkoluuloihin.
Nämä uskomukset olivat kuitenkin suosittuja saksankielisessä maailmassa ja muualla 1800-luvun lopulla.
Adolf Hitler syntyi Itävallassa tänä aikana, jolloin monet ihmiset eivät pitäneet juutalaisista. Hän saattoi olla kateellinen juutalaisten menestyksestä Itävallassa. Kirjassaan Mein Kampf ("Taisteluni") hän kuitenkin sanoi, että oli juutalaisten syytä, että Saksa ja Itävalta hävisivät ensimmäisen maailmansodan. Hän kirjoitti myös, että Saksan talousongelmat olivat juutalaisten syytä. Monet ihmiset olivat samaa mieltä Hitlerin ajatuksista ja tukivat häntä natsipuolueen johtajana.
Kuolemantapaukset
Kaikkia kuolemantapauksia ei kirjattu ylös, joten tarkkaa lukumäärää ei tiedetä. Eri lähteet kuitenkin arvioivat niitä likimääräisesti:
- Juutalaiset (5,1-6 miljoonaa kuollutta), mukaan lukien:
- Puolan juutalaiset (3 miljoonaa tapettiin);
- Etniset puolalaiset (1,8-2 miljoonaa kuollutta);
- Romanit/romat (200 000-800 000 kuollutta);
- Vammaiset (200 000-250 000 kuollutta);
- Homoseksuaalit (22 000-25 000 tapettua);
- Jehovan todistajat (950-2500 kuollutta).
Hitlerin johdolla natsit tappoivat miljoonia juutalaisia. He pakottivat juutalaiset käyttämään kultaista Daavidin tähteä ylävartalossaan. Juutalaisia kerättiin tuhansittain ja tungettiin juniin, jotka veivät heidät Auschwitzin kaltaisille keskitysleireille ja kuolemanleireille. Suurin osa holokaustissa tapetuista juutalaisista ei ollut saksalaisia. He olivat Puolasta tai Neuvostoliitosta.
Natsit tappoivat miljoonia ihmisiä, satoja kerrallaan, myrkkykaasulla erityishuoneissa, joita kutsuttiin kaasukammioiksi. He pakottivat muut kaivamaan maahan jättimäisiä kuoppia, joissa juutalaiset ja muut vangit ammuttiin, haudattiin ja poltettiin joukkohautaan päivien raskaan työn jälkeen. Natsit teloittivat monia muita ampumalla, puukottamalla tai hakkaamalla heidät kuoliaaksi. Toiset taas kuolivat pakkomarsseilla leiriltä toiselle. Monet muut kuolivat nälkään, tauteihin ja jäätymiseen keskitysleirien kauheiden olosuhteiden vuoksi.
Toisaalta oli ihmisiä, jotka pelastivat juutalaisia holokaustilta, koska he pitivät sitä oikeana tekona. Jotkut heistä saivat myöhemmin Yad Vashemin myöntämät "kansojen vanhurskaat" -palkinnot.
Holokaustin kieltäminen
Jotkut sanovat, että holokaustia ei tapahtunut lainkaan tai että se ei ollut niin paha kuin historioitsijat sanovat. Tätä kutsutaan holokaustin kieltämiseksi. Lähes kaikki historioitsijat ovat kuitenkin yhtä mieltä siitä, että holokausti tapahtui ja että se on kuvattu oikein. Monet holokaustin kieltäjät väittävät, että natsit eivät tappaneet niin paljon ihmisiä kuin historioitsijat sanovat. Sen sijaan he väittävät, että monet näistä ihmisistä kuolivat tauteihin tai ruoan puutteeseen, yleensä siirtääkseen syyllisyyttä natseilta. Nämä ajatukset on kumottu historiallisilla kertomuksilla, silminnäkijätodistuksilla ja natsien itsensä laatimilla asiakirjoilla. Myös monet juutalaiset tapettiin, koska Hitler määräsi niin. Joissakin Euroopan maissa, kuten Saksassa, on lain vastaista väittää, ettei holokaustia koskaan tapahtunut.
Aiheeseen liittyvät sivut
- Babi Yar
- Kansanmurha
- Natsi-Saksa
- Vanhurskaat kansojen joukossa
- Juutalaisuus
Kysymyksiä ja vastauksia
Q: Mikä oli holokausti?
A: Holokausti oli kansanmurha, jossa natsi-Saksa tappoi järjestelmällisesti ihmisiä toisen maailmansodan aikana.
K: Kuinka monta juutalaista tapettiin holokaustin aikana?
A: Holokaustin aikana tapettiin noin kaksitoista miljoonaa juutalaista.
K: Keitä muita ryhmiä natsit tappoivat juutalaisten lisäksi?
V: Muita ryhmiä, joita natsit tappoivat, olivat lähinnä slaavit, kommunistit, romanit, vammaiset, homoseksuaalit ja Jehovan todistajat.
K: Miten natsit tappoivat uhrinsa?
V: Natsit tappoivat uhrinsa keräämällä heidät yhteen, sijoittamalla heidät ghettoihin, pakottamalla heidät töihin keskitysleireille ja tappamalla heidät sitten kaasukammioissa.
K: Mikä oli keltainen Daavidin tähti?
V: Keltainen Daavidin tähti oli juutalaisen uskonnon symboli, jota juutalaisten oli pakko käyttää holokaustin aikana.
K: Mikä on toinen nimi holokaustille?
V: Toinen nimi holokaustille on Shoah, joka on hepreankielinen sana katastrofista tai onnettomuudesta.
K: Kuinka monta ihmistä yhteensä kuoli holokaustin aikana?
V: Holokaustin aikana tapettiin noin kaksitoista miljoonaa juutalaista ja viisi miljoonaa muuta ihmistä.
Etsiä