Thelema – määritelmä ja historia: kreikkalainen "tahto", Rabelais ja Crowley
Tutustu Thelemaan: kreikkalainen "tahto", sen määritelmä ja historia Rabelaisin, Dashwoodin ja Aleister Crowleyn kautta sekä lauseeseen "Tee, mitä tahdot".
Thelema tulee kreikan sanasta θέλημα ja merkitsee perusmerkitykseltään "tahtoa" tai "tahto‑mieltoa". Sana esiintyy alkuperäisessä artikkelissa muodossa kreikkalaisen θέλημα-substantiivin englanninkielisenä kirjoitusasuna. Verbi θέλω tarkoittaa "tahtoa", "toivoa" tai "aikoa". Varhaisessa kristillisessä kirjallisuudessa termiä on käytetty viittaamaan sekä Jumalan tahtoon että ihmisen tahtoon — ja joskus myös Jumalan vastustajan, paholaisen, tahtoon.
Etymologia ja varhainen käyttö
Alun perin kyse on yleiskielisestä käsitteestä "tahto", jolla on filosofisia ja teologisia merkityksiä: Jumalan tahto (divine will), ihmisen tahdonvapaus sekä tahdon moraalinen ja tahdonilmaisu. Kristillisessä kontekstissa θέλημα esiintyy mm. keskusteluissa siitä, miten ihminen toteuttaa tai kieltäytyy Jumalan tahdosta. Sanaa on käytetty myös kuvaamaan vastakkaisia tahtoja ja pyrkimyksiä eri moraalisissa ja mytologisissa teksteissä.
Rabelais ja "Abbaye de Thélème"
Thelema esiintyy myös kirjallisuudessa ja yhteiskunnallisissa kuvitelmissa. Francois Rabelais (1500‑luvulla) kuvasi teoksessaan Garnataguan ja Pantagruelen maailmassa fiktiivistä yhteisöä, Abbaye de Thélème, jonka asukkaiden elämäntapa oli tiivistetty mottoon "Fay çe que vouldras" (nykyranskaksi suunnilleen "Fais ce que tu voudras"), suomeksi usein käännettynä "Tee, mitä tahdot". Rabelaisin kuvaama luostari oli utopistinen yhteisö, joka korosti yksilön vapautta ja oman tahdon toteuttamista vastapainona keskiaikaisen luostarielämän ankarille säännöille.
18. vuosisadan sovelluksia: Dashwood ja Medmenham
Ajatus "tee, mitä tahdot" esiintyi myöhemmin myös 1700‑luvulla. Sir Francis Dashwoodin Medmenhamissa toimineen seuraelämän (tunnetaan mm. Hellfire Club -nimellä) yhteydessä on kerrottu, että samanhenkinen asenne ja motto olivat osa näiden piirejen etiketin ja käytännön henkeä. Tämän yhteyden mainitaan usein, kuten alkuperäisessä artikkelissa: 1700‑luvun puolivälissä Sir Francis Dashwood Medmenhamissa vaikutti tämänlaisena esimerkkinä.
Crowley, The Book of the Law ja modernin Theleman synty
Aleister Crowley elvytti Rabelaisin ja myöhempien tulkintojen henkeä mutta antoi sille uuden uskonnollis‑okulttisen muodon. Vuonna 1904 Crowley kirjoitti (ja/tai vastaanotti) The Book of the Law -kirjan, jossa kreikankielinen sana Thelema esiintyy keskeisenä käsitteenä. Kirjassa esiintyvä tunnettu lause englanniksi kuuluu: "Do what thou wilt shall be the whole of the Law." Crowley käänsi ja tulkitsi tämän periaatteen siten, että yksilön todellinen tahto — niin kutsuttu "True Will" — on korkein moraalinen laki. Hän muotoili myös tunnetun lisäyksen: "Love is the law, love under will." Näistä Crowley valitsi Theleman nimeksi omalle okulttiselle ja uskonnolliselle järjestelmälleen, jossa tavoitteena on auttaa yksilöä löytämään ja toteuttamaan oma todellinen tahtonsa korkeamman henkisen kehityksen kautta.
Tulkinnat, väärinymmärrykset ja nykykäyttö
Thelema on ajan saatossa saanut sekä filosofisia, kirjallisia että okkulttisia tulkintoja. Rabelaisin ja Dashwoodin yhteyksissä korostus on usein ollut yksilön vapaudessa ja yhteisöllisessä utopiassa, kun taas Crowleyn esityksessä Thelema muuttuu järjestelmälliseksi henkiseksi opiksi ja käytännöksi — sisältäen rituaaleja, magiaa ja filosofisia opetuksia. On tärkeää erottaa kaksi usein sekoitettavaa käsitettä:
- Laajempi, kulttuurinen merkitys — ajatus yksilön vapaudesta ja oikeudesta seurata omaa tahtoa (kuten Rabelais'n utopiassa).
- Occult/espirituaalinen Thelema — Crowleyn kehittämä järjestelmä, jossa "True Will" tarkoittaa yksilön korkeinta henkistä tehtävää; tässä kontekstissa periaate ei tarkoita ajattelematonta itsekkäyttä vaan ohjautumista syvemmästä henkisestä tarkoituksesta.
Nykyään Thelema näkyy sekä uskonnollisissa/okkulttisissa yhteisöissä että populaarikulttuurin kiinnostuksen kohteena; sitä käsitellään myös akateemisessa tutkimuksessa kulttuurisen ja historiallisen ilmiön näkökulmasta.
Lopuksi: useat kirjoittajat ja tutkijat ovat huomauttaneet, että Rabelais'n kirjallinen idea, 1700‑luvun seurapiirien praktikat ja Crowleyn systematisointi muodostavat ketjun, jossa yksi innoitus on kulkenut eteenpäin ja saanut eri muotoja. Näin ollen, kuten Shri Gurudev Mahendranath on osuvasti todennut, Rabelais'n, Dashwoodin ja Crowleyn ansioita Theleman jäävittämisestä voi pitää yhteisinä.
Moderni Thelema
Telemiläisen ajattelun laajuus
Telemiläisen ajattelun ydin on: "Tee, mitä tahdot". Ihmiset kuitenkin ymmärtävät ja soveltavat tätä eri tavoin. Jotkut esimerkiksi hyväksyvät Crowleyn profeetaksi. Toiset ihmiset pitävät Crowleyn järjestelmää vain yhtenä theleman muotona. Crowley itse jakoi tämän näkemyksen:
Myönnän, etteivät näkyni voi koskaan merkitä muille miehille yhtä paljon kuin ne merkitsevät minulle. En kadu tätä. Pyydän vain, että tulokseni vakuuttaisivat totuuden etsijöitä siitä, että on epäilemättä olemassa jotakin, jota kannattaa etsiä ja joka on saavutettavissa enemmän tai vähemmän minun kaltaisilla menetelmillä. En halua olla lauman isä, en halua olla hölmöjen ja fanaatikkojen fetissi enkä sellaisen uskon perustaja, jonka seuraajat tyytyvät toistamaan mielipiteitäni. Haluan, että kukin raivaa oman tiensä viidakon läpi.
Monet Theleman seuraajat opettelevat ja käyttävät muita hengellisen ajattelun järjestelmiä ja sekoittavat niitä oman tahtonsa mukaan Thelemaan. Useimmat lainaavat vapaasti muista perinteistä. Esimerkiksi Nu ja Had ajatellaan olevan samoja tai samankaltaisia kuin taolaisuuden Tao ja Teh, hindulaisten tantrojen Shakti ja Shiva, buddhalaisuuden Shunyata ja Bodhicitta, Ain Soph ja Kether Qabalassa. Crowleyn tavoin muut Theleman seuraajat käyttävät vapaasti muiden perinteiden, kuten alkemian, astrologian, qabalahin, tantran, tarotin ja joogan, menetelmiä ja käytäntöjä oman tahtonsa mukaan.
Jotkut ryhmät sanovat olevansa uskollisia Crowleyn järjestelmälle (kuten A∴A∴ ja Ordo Templi Orientis). Jotkut ryhmät rakentavat hänen opetustensa varaan, laajentavat ja laajentavat niitä. Esimerkiksi vuonna 1928 Saksassa perustettu Fraternitas Saturni (Saturnuksen veljeskunta) hyväksyy Theleman lain, mutta laajentaa sitä lauseella "Mitleidlose Liebe!". ("Myötätuntoista rakkautta!"). Thelema-seura, joka sijaitsee myös Saksassa, hyväksyy Liber Legisin ja suuren osan Crowleyn maagiaa käsittelevistä teoksista, mutta sisällyttää myös muiden ajattelijoiden, kuten Friedrich Nietzschen, Charles S. Peircen, Martin Heideggerin ja Niklas Luhmannin ajatuksia. Amerikassa Maggie Ingallsin (Nema) kirjoitukset ovat käynnistäneet liikkeen nimeltä Maat Magick sekä ryhmän nimeltä Horus-Maat Lodge, joka perustettiin vuonna 1979. Tässä liikkeessä yhdistyvät Thelema-elementit ja Neman järjestelmä, joka perustuu egyptiläiseen Ma'at-jumalatariin. Hän kirjoitti oman pyhän kirjansa nimeltä "Liber Pennae Praenumbra". HML pyrkii yhdistämään nykyisen Horuksen eonin ja tulevan Ma'atin eonin, jossa ihmiskunta saavuttaa tasapainon.
Nykyaikaiset telemiläiset kirjoitukset
Aleister Crowley on kirjoittanut suurimman osan teelemiläisistä kirjoituksista. Hän kirjoitti monia kirjoja. Monet niistä käsittelivät thelema-aihetta. Hänen aikanaan aiheesta kirjoitti muutama muukin henkilö, kuten Charles Stansfeld Jones ja J.F.C. Fuller. Hänen kuolemansa jälkeen vuonna 1947 vain muutama uusi kirjoittaja on kirjoittanut aiheesta, kuten esim:
- Israel Regardie, joka ei ainoastaan toimittanut monia Crowleyn teoksia, vaan myös kirjoitti Crowleyn elämäkerran Silmä kolmiossa - ja kirjoitti monia rituaaleja ja kabbalaa käsitteleviä kirjoja, kuten Granaattiomenapuun puutarha, Kultainen aamunkoitto, Keskipilari ja Elämän puu.
- Kenneth Grant, joka on kirjoittanut useita teoksia Thelema-uskonnosta ja okkultismista, kuten The Magical Revival (Maaginen herätys), Aleister Crowley and the Hidden God (Aleister Crowley ja kätketty jumala), Outside the Circles of Time (Ajan kehien ulkopuolella) ja Hecate's Fountain (Hekaten lähde).
- Nema, jonka Liber Pennae Praenumbra -teos ilmoittaa ja selittää Ma'atian virtaa, on vaikuttanut telemiläisiin yli 25 vuoden ajan. Hänellä on nyt useita kirjoja Ma'atian Thelema-uskonnosta, mukaan lukien hänen kirjansa Maat Magick.
Thelema vertailevassa uskontotieteessä
Uskontotieteilijät ovat viime vuosina kiinnittäneet yhä enemmän huomiota Thelemaan, erityisesti ne, jotka ovat kiinnostuneita uusista uskonnollisista liikkeistä, nykyajan gnostilaisuudesta ja hermeettisyydestä. Tämän artikkelin lopussa olevat viitteet tarjoavat muutamia tällaisia lähteitä. Ehkä epätavallisimman yrityksen teki piispa Federico Tolli saksankielisessä kirjassaan Thelema - Im Spannungsfeld zwischen Christentum, Logentradition und New Aeon. Tolli katsoo, että Thelema on kristinuskon dialektinen seuraus. Kristinusko on Tollille olemassa yhteisönä Kristuksessa, kun taas Thelema on Tollin mielestä välttämättä individualistinen vastaus maailmaan.
Vuonna 1938 ilmestyneestä teologisesta sanakirjasta (Uuteen testamenttiin) poimitulla käsitteellä "pelastushistoria" (Heilsgeschichte) on suuri vaikutus Tollin ajatteluun, ja juuri tässä yhteydessä hän käsittelee Crowleyn thelemaa. Tolli pitää Crowleyn Heilsgeschichtea sellaisena, jossa koko maailmankaikkeus (ergo Jumalan tahto) yhdistyy (analogisesti alkemian kaavan "coagula" kanssa). "Rakkaus" yhdistävän vetovoiman muodossa ("Rakkaus on laki, rakkaus tahdon alla") on universaali periaate - siis sukua luonnonuskonnon käsitteelle. Tärkein ero (Tollia ajatellen) on se, että kristinuskossa koko maailmankaikkeuden ("Ganzheit") pelastusta ei voi tehdä "solipsistinen" ihminen. Piispa näkee Crowleyn epäonnistuneena - joskin lahjakkaana - taiteilijana tai "mystagogina", mutta ei "satanistina". Piispa Tollin ansio ja panos thelemiikan tutkimukseen on siinä, että juuri hän ilmaisee ensimmäisenä, että Theleman aito merkitys ja idea ei välttämättä ole ristiriidassa Jeesuksen opetusten kanssa, kuten Crowley itse vakuuttaa.
Aiheeseen liittyvät sivut
- Magick
- Svecchachara
Kysymyksiä ja vastauksia
Q: Mikä on Thelema?
V: Thelema on kreikankielisen èفëçىل-substantiivin englanninkielinen kirjoitusasu, joka tarkoittaa "tahtoa". Siitä kirjoitti ensimmäisen kerran François Rabelais kaunokirjallisissa kirjoissaan, ja se viittaa elämäntapaan, joka perustuu lauseeseen "Tee mitä tahdot".
K: Miten Aleister Crowley elvytti Theleman?
V: Aleister Crowley elvytti Theleman vuonna 1904, kun hän kirjoitti The Book of the Law -kirjan. Tämä kirja sisälsi sekä kreikankielisen sanan Thelema että lauseen "Do what thou wilt", josta Crowley otti Theleman oman uskontonsa nimeksi.
Kysymys: Keitä pidetään Thelema-uskonnon jatkajina?
V: Shri Gurudev Mahendranath kirjoitti, että François Rabelais'n, Sir Francis Dashwoodin ja Aleister Crowleyn on jaettava kunnia Theleman ikuistamisesta.
Kysymys: Mihin 'telemaattisella lailla' viitataan?
V: "Thelematic Law" viittaa ajatukseen, josta François Rabelais kirjoitti ensimmäisen kerran kuuluisissa kaunokirjallisissa kirjoissaan Gargantua ja Pantagruel. Ajatus tiivistyy lauseeseen "Tee, mitä tahdot" ("fay çe que vouldras" vanhan ranskan kielellä).
Kysymys: Milloin Sir Francis Dashwood käytti tätä lakia?
V: Sir Francis Dashwood harjoitti tätä lakia 1700-luvun puolivälissä Medmenhamissa.
Kysymys: Mihin varhaiskristillisissä kirjoituksissa viitataan, kun käytetään ilmaisua "testamentti"?
V: Varhaiskristillisissä kirjoituksissa 'tahdolla' viitataan Jumalan tahtoon, ihmisen tahtoon ja jopa Jumalan vastustajan - paholaisen - tahtoon.
Etsiä