Jooga – perusteet: mitä se on, historia, asanat ja meditaatio

Jooga on vanha hindulaisen filosofian oppiaine Intiasta. Se on sekä henkistä että fyysistä. Joogassa käytetään hengitystekniikoita, liikuntaa ja meditaatiota. Se auttaa parantamaan terveyttä ja onnellisuutta. Jooga on sanskritin kielen sana, joka tarkoittaa yhdistymistä — yksilön, mielen ja elinvoiman yhdistämistä suurempaan tietoisuuteen. Klassisen joogan uranuurtajana pidetään usein Patanjalita, joka kokosi ja järjesteli joogan teoriat tekstissä, jota kutsutaan Jooga Sutroiksi. Patanjalin kuuluisin määritelmä on mielen toiminnan loppumisen tavoittelu: "mielen muuttamisen lopettaminen" (sanskritiksi citta vritti nirodha).

Joogaa harrastava henkilö siirtyy asennosta (asana) toiseen, mutta joogassa on myös muita tärkeitä osa-alueita, kuten hengitystyö (pranayama), mantrat, mudrat (käsien ja sormien asennot), meditaatio ja sisäisen huomion harjoitukset — nämä kaikki tukevat kehon, mielen ja sielun tasapainoa. Esimerkiksi "auringon tervehdys" sisältää yleensä useita asanoita sulavana sarjana; sen sanotaan herättelevän kehon ja vireyden aamulla. Jokaiselle asanalle voi liittyä oma hengitysrytmi, ja joissain perinteissä myös mantran käyttö.

Lyhyt historia

Joogan varhaiset juuret löytyvät Intian muinaisista teksteistä: Vedoista, Upanishadeista ja myöhemmin Bhagavad Gitasta. Klassinen jooga muotoutui Patanjalin Jooga Sutroissa (n. 2. vuosisata eaa.–2. vuosisata jaa) ja myöhemmin keskiaikaiset perinteet kehittivät erityisesti kehon ja energian hallintaan tähtäävää Hatha-joogaa. 1800–1900 -lukujen vaihteessa joogaa esiteltiin länsimaissa (mm. Swami Vivekananda), ja 1900-luvulla opettajia kuten T. Krishnamacharya ja hänen oppilaansa (mm. B.K.S. Iyengar, K. Pattabhi Jois) muokkasivat nykyaikaista asanaharjoittelua. Nykyjooga on monimuotoinen: perinteiset linjat elävät rinnakkain nykyaikaisten terveys- ja liikuntamuotojen kanssa.

Mitä asanat ovat ja miten niitä harjoitetaan

Asana tarkoittaa vartalon pysyvää asentoa, jonka tarkoitus on kehittää voimaa, notkeutta ja keskittymistä. Tyypillisesti jokaiselle asanalle on nimensä ja usein myös selkeä hengitysrytmi: sisäänhengitys, uloshengitys ja kestävät hetket asennossa. Perusasentoihin kuuluvat esimerkiksi tadasana (vuoriasento), eteen- ja taivutukset, pysähdykset tasapainoon sekä käännökset ja taivutukset. Sarjakäytännöissä, kuten auringon tervehdys, liikkeet yhdistetään hengitykseen ja saatetaan toistaa osana lämmittelyä tai koko harjoitusta.

Hengitys (pranayama) ja meditaatio

Pranayama tarkoittaa hengityksen säätelyä ja elinvoiman (pranan) hallintaa. Perusharjoituksia ovat esimerkiksi laskettu hengitys, yksipuolinen hengitys ja erilaiset pidätetyt hengitykset. Hengityksellä on suora vaikutus hermostoon: rauhallinen, syvä hengitys laskee stressireaktiota ja parantaa keskittymistä. Meditaatiossa pyritään keskittymään yhteen pisteeseen, hengitykseen, mantraan tai tietoisuuden virtaan — tavoitteena mielen rauhoittaminen, itsetuntemuksen lisääminen ja tietoisuuden laajentaminen. Säännöllinen meditaatio voi vähentää ahdistusta ja parantaa emotionaalista vakautta.

Hyödyt ja tutkimustietoa

Joogasta on laaja joukko todettuja hyötyjä: parantunut liikkuvuus ja tasapaino, lisääntynyt lihasvoima, parempi ryhti, verenpaineen ja stressin aleneminen sekä unihäiriöiden helpotus. Monet kliiniset tutkimukset osoittavat, että jooga voi tukea mielenterveyttä ja auttaa kroonisen kivun hallinnassa. On kuitenkin tärkeää muistaa, että vaikutukset riippuvat harjoittelun intensiteetistä, tyypistä ja säännöllisyydestä.

Tyylisuunnat lyhyesti

Hatha: perinteinen, asentoihin ja hengitykseen perustuva harjoitus, usein rauhallinen aloittelijoille.
Vinyasa tai flow: hengitykseen yhdistetty liikettä ja dynaamisia siirtymiä korostava tyyli.
Ashtanga: järjestelmällinen ja fyysisesti vaativa sarja, joka toistuu.
Iyengar: tarkka linjaus ja apuvälineiden käyttö (blokit, vöitä) harjoittelussa.
Kundalini: hengitykseen, mantraan ja energiakeskuksiin (chakroihin) keskittyvä linja.
Bikram/kuuma jooga: tietyt asanat tehdään lämpimässä huoneessa (huomioi riskit).

Aloittelijan vinkit ja turvallisuus

Etsi pätevä opettaja tai ohjattu tunti alkuun — oikea linjaus ja hengitys auttavat välttämään vammoja.
Käytä pehmeää alustaa (joogamatto) ja mukavia vaatteita. Apuvälineet (blokit, vyö) tukevat harjoitusta.
Kuuntele kehoa: venytyksen ei tulisi aiheuttaa terävää kipua. Anna nivelille ja selälle aikaa sopeutua.
Ilmoita opettajalle mahdollisista sairauksista tai raskaudesta — tietyt asanat kannattaa välttää tai muuttaa.
Harjoittele säännöllisesti, mieluummin lyhyesti mutta usein kuin satunnaisesti pitkään.

Miten aloittaa kotiharjoittelu

Aloita lyhyellä 15–30 minuutin sarjalla: muutama hengitysharjoitus, perusasanat ja loppurentoutus. Hyvä perusrutiini sisältää lämmittelyn, seisoma-asennot, etu- ja takataivutukset, kiertoliikkeet, tasapainoharjoitukset ja lopuksi rentoutuksen (savasana). Jos haluat syventyä teorian puolelle, voit lukea Patanjalin Jooga Sutroja ja perehtyä pranayaman sekä meditaation periaatteisiin.

Jooga on laaja ja joustava harjoitusmuoto, jota voi soveltaa oman tavoitteen, kunnon ja arvomaailman mukaan — olipa tavoitteena fyysinen kunto, stressinhallinta tai syvempi henkinen etsintä. Aloita rauhallisesti, opiskele perusperiaatteet ja nauti harjoituksen tuomasta hyvinvoinnista.

Shivan patsas, joka tekee joogameditaatiota. Patsas on Bangaloressa, Intiassa.

Historia

Joogan otti käyttöön intialainen askeetti. Askeettisiin käytäntöihin (tapas) viitataan Brāhmaṇoissa (900-500 eaa.), jotka ovat varhaisia kommentteja Vedoihin. Useissa Pakistanissa sijaitsevista Induslaakson sivilisaation (~3300-1700 eaa.) asuinpaikoista löydetyissä sineteissä on kuvattu hahmoja, jotka muistuttavat tavallista jooga- tai meditaatioasentoa. Arkeologi Gregory Possehlin mukaan asento osoittaa "eräänlaista rituaalista kurinalaisuutta, mikä viittaa joogan edeltäjään". Tutkijat uskovat, että Induslaakson sinettien ja myöhempien jooga- ja meditaatioharjoitusten välillä on oltava jonkinlainen yhteys, vaikka vakuuttavia todisteita ei olekaan.

Jonathan Mark Kenoyer kuvailee yhtä hahmoa "istuvaksi jooga-asennossa".
Karel Werner kirjoittaa, että "arkeologiset löydöt antavat meille mahdollisuuden spekuloida perustellusti, että jo ennen arjalaista Intiaa eläneet ihmiset tunsivat jo monenlaisia joogatoimintoja".

Tärkeitä joogasanoja

Yama: Yama: Meditaatioiden positiiviset säännöt.
Niyama: Meditaatioiden kieltävät säännöt.
Asanat: Fyysiset asennot ja liikkeet.
Pranayama: Hengitystekniikat
Pratyahara: Mielen hallitseminen.
Dharana: Sisäänpäin katsominen.
Dhyana: Dhyana: Meditaatio kohteen kanssa.
Samadhi: Meditaatio ilman kohdetta.

Joogan tyypit

Luokittelu mielen ja kehon perusteella.

Rajayoga: Rajajooga: Rajajooga keskittyy meditaatioon ja kontemplaatioon, jotta ihminen voisi täysin toteuttaa itseään.
Hathajooga: Hathajooga on jooga-asentojen eli asanoiden harjoittelua, jossa kehoa käytetään itsemuutoksen välineenä.

Luokittelu hengellisen elämäntavan perusteella.

Gyanyoga: Se on tiedon tie.
Karmayoga: Se on työtapa.
Bhaktiyoga: Se on palvonnan tapa.

Luokittelu perustuu moniin muihin asioihin.

Swaryoga: Painottaa eniten hengitystä.
Kriyayoga: Painottaa eniten Karmajoogan (Tapa), Gyanyoogan (Swadhyay) ja Bhaktijoogan (Ishwar Pranidhan) yhdistämistä.

Joitakin suosittuja joogasanoja

Yogasana on asento, jossa henkilö voi istua. Yogasanan tarkoituksena on harjoittaa kehoa ja vapauttaa se kivuista ja ongelmista.

Yogi on henkilö, joka on oppinut joogan tai saavuttanut suurta menestystä joogassa. Joogasanoja kutsutaan myös nimellä asana tai asanat (monikko). Yogi voi istua missä tahansa asanassa tietyn ajan.

Pawanmuktasana

Tämä joogasana auttaa vapauttamaan kaasuja vatsasta.

Ushtrasana

Tämä joogasana rentouttaa selkärankaa.

Ushtrasana

Pawanmuktasana (kaasun vapautusasento), jota käytetään yleisesti vatsan kaasujen vapauttamiseen.

Kysymyksiä ja vastauksia

K: Mitä on jooga?

V: Jooga on vanha Intiasta peräisin oleva hindulaisen filosofian laji, jossa yhdistyvät hengelliset ja fyysiset harjoitukset, kuten hengitystekniikat, liikunta ja meditaatio, ja joka auttaa parantamaan terveyttä ja onnellisuutta.

K: Mitä sanskritinkielinen sana jooga tarkoittaa?

V: Joogan sanskritinkielinen sana tarkoittaa "liittoa".

K: Kuka oli klassisen joogan uranuurtaja?

V: Patanjali oli klassisen joogan pioneeri.

K: Mitä Patanjali määritteli joogaksi?

V: Patanjali määritteli joogan "mielen muuttamisen lopettamiseksi" (mielen muuttamisen lopettaminen).

K: Mitkä näkökohdat ovat tärkeitä joogassa?

V: Joitakin joogassa tärkeitä näkökohtia ovat muun muassa hengitystyö, mantrat, mudrat (käsien ja sormien asennot) ja meditaatio.

K: Mikä on aurinkotervehdys? V: Aurinkotervehdys on 12 asanaksi kutsutun asennon sarja, jonka sanotaan auttavan kehon ja sielun tasapainoon. Jokaiselle asanalle on oma mantransa. Tämä sarja tunnetaan myös nimellä Suryanamaskar.