Ajatuspaja
Ajatuspaja on erityinen organisaatio, joka auttaa muita organisaatioita ja ryhmiä ongelmissa, joita ne eivät osaa ratkaista. Ne tekevät tämän tarjoamalla tietoja tai tietoa ja keskustelemalla vaihtoehdoista yksityiskohtaisesti. Ne saavat tietonsa tekemällä tutkimusta ja keräämällä ideoita ja tietoja monista eri lähteistä.
Origins
Ensimmäinen aivoriihi oli brittiläinen Royal United Services Institute (1831), vaikka termi "aivoriihi" on tietysti paljon myöhemmin, toisen maailmansodan jälkeen. Yhdysvalloissa valtiosta riippumattomat instituutiot aloittivat toimintansa 1900-luvun alussa. Vuonna 1909 perustettu Arthur D. Little -konsulttiyritys oli uranuurtajia, jotka kehittivät ajatusta sopimusperusteisista asiantuntijapalveluista. Carnegie Endowment for International Peace perustettiin vuonna 1910. Institute for Government Research, joka myöhemmin yhdistyi Brookings Institutioniksi, perustettiin vuonna 1916. Muita 1900-luvun alun organisaatioita, jotka nykyään luokitellaan ajatushautomoiksi, ovat Hoover Institution (1919) ja Chatham House Lontoossa (1920). Suuri lama ja sen seuraukset synnyttivät useita talouspoliittisia järjestöjä, kuten National Planning Association (1934) ja Committee for Economic Development (1943).
Kylmän sodan aikakausi
Nykyaikaiset ajatushautomot aloittivat toimintansa toisen maailmansodan jälkeen, kylmän sodan aikana. RAND Corporation aloitti toimintansa vuonna 1946 Douglas Aircraft Companyn sisällä, ja se perustettiin itsenäiseksi yhtiöksi vuonna 1948. Nimi otettiin R&D:stä (research and development), vaikka se ei itse asiassa tehnyt mitään kehitystyötä. RAND käytti samoja operaatiotutkimusmenetelmiä (O.R.), joita tutkijat olivat kehittäneet sodan aikana. Kyse oli tiedon, tieteellisten menetelmien ja ajattelun soveltamisesta sodan aiheuttamien uusien ongelmien ratkaisemiseen. Sodan jälkeen RAND käytti hyvin samankaltaisia tekniikoita, jotka perustuivat enimmäkseen koviin tieteisiin, kuten matematiikkaan, fysiikkaan ja talouteen. Sitä rahoitti ja rahoittaa edelleen pääasiassa Yhdysvaltain hallitus.
Kylmän sodan aikana nousi esiin kysymys siitä, miten Yhdysvaltain hallitus voisi käsitellä ydinaseita neuvotellessaan ja neuvotellessaan Neuvostoliiton kanssa. Tämä oli RANDin henkilökuntaan kuuluneen Herman Kahnin erikoisalaa, ja hän perusti vuonna 1961 oman aivoriihensä, Hudson-instituutin. Hänen ja Thomas Schellingin julkaisut siitä, miten näistä kysymyksistä tulisi ajatella, olivat merkkipaaluja sodanjälkeisessä neuvottelustrategian historiassa.
Nykyaika
Viime aikoina ajatushautomot ovat erikoistuneet tiettyihin kiinnostuksen kohteisiin, kuten ulkopolitiikkaan. Monista on tullut poliittisten etujen puolestapuhujia, jotka tekevät tutkimusta, jota suhdetoiminta- ja lobbausryhmät voivat hyödyntää.
