Ohdake
Ohdake on ryhmä kukkivia kasveja, joilla on teräviä piikkejä kukan ympärillä, ja ne kuuluvat Asteraceae-heimoon. Piikkejä on usein kaikkialla kasvissa - varressa ja lehtien litteissä osissa. Tämä suojaa kasvia kasvinsyöjäeläimiltä ja estää niitä syömästä kasvia.
Termillä ohdake tarkoitetaan joskus juuri Cynareae-ryhmään (synonyymi: Cardueae) kuuluvia kasveja, erityisesti Carduus-, Cirsium- ja Onopordum-sukuja. Tämän ryhmän ulkopuolisia kasveja kutsutaan kuitenkin joskus ohdakkeiksi, ja jos näin tehdään, ohdakkeet muodostaisivat polyfyyttisen ryhmän.
Ohdake on Skotlannin kukkatunnus.
Maidon ohdake kukkapää
Taksonomia
Asteraceae-sukuihin kuuluvat suvut, joiden yleisnimissä käytetään usein sanaa ohdake:
- Arctium - takiainen
- Carduus - myskikynsi ja muut
- Carlina - Carline Thistle
- Centaurea - tähti ohdake
- Cicerbita - Kylvö Ohdake
- Cirsium - Ohdake, pelto-ohdake ja muut.
- Cnicus - siunattu ohdake
- Cynara - Artisokat, kardonit
- Echinops - pallosara
- Notobasis - Syyrian ohdake
- Onopordum - puuvillan ohdake, tunnetaan myös nimellä skotlantilainen ohdake.
- Scolymus - kultainen ohdake tai osteri ohdake.
- Silybum - Maitohorsma
- Sonchus - Kylvö ohdake
Muihin sukuihin kuin Asteraceae-heimoon kuuluvia kasveja, joita joskus kutsutaan ohdakkeiksi, ovat mm. seuraavat:
- Salsola - Saltwort, Tumbleweed, tai Venäjän ohdake (perhe Chenopodiaceae).
Heraldiikka
Ohdake on ollut Skotlannin kansallinen tunnus Aleksanteri III:n (1249-1286) hallituskaudesta lähtien, ja sitä käytettiin Jaakob III:n vuonna 1470 liikkeeseen laskemissa hopeakolikoissa. Se on Skotlannin korkean ritarikunnan, Order of the Thistle Orderin, symboli. Se esiintyy monissa skotlantilaisissa symboleissa ja useiden skotlantilaisten jalkapalloseurojen nimissä. Skotlannin kruunulla kruunattu ohdake on Skotlannin kahdeksasta poliisivoimasta seitsemän symboli (poikkeuksena Northern Constabulary). Ohdake on myös Skotlannin Edinburghista peräisin olevan Encyclopædia Britannican tunnus. Carnegie Mellonin yliopiston vaakunassa on ohdake.
Alkuperä Skotlannin symbolina
Legendan mukaan hyökkäävä norjalaisarmeija yritti hiipiä yöllä skotlantilaisen armeijan leiriin. Tämän operaation aikana eräs paljasjalkainen norjalainen mies astui epäonnekseen ohdakkeen päälle, jolloin hän huusi kivusta ja hälytti näin skotit norjalaisten hyökkääjien läsnäolosta. Joidenkin lähteiden mukaan kyseessä oli Largsin taistelu, joka merkitsi Norjan kuninkaan Haakon IV:n (Haakon vanhempi) lähtöä, sillä hän hallitsi Pohjoissaaria ja Hebridejä ja oli ahdistellut Skotlannin kuningaskunnan rannikkoa muutaman vuoden ajan. On kiistanalaista, mihin ohdakelajiin alkuperäisessä legendassa viitataan. Nykykäytössä suositaan puuvilla-ohdaketta Onopordum acanthiumia, ehkä sen vaikuttavamman ulkonäön vuoksi, vaikka sitä ei todennäköisesti ole esiintynyt Skotlannissa keskiajalla; todennäköisempi ehdokas on keihäsohdake Cirsium vulgare, joka on Skotlannissa runsas kotoperäinen laji. Myös muita lajeja, kuten kääpiöohdaketta Cirsium acaule, myskihorsmaa Carduus nutans ja melankolista ohdaketta Cirsium heterophyllum, on ehdotettu.
Skotlantilainen ohdake heraldisena merkkinä.
Lääketieteellinen käyttö
Maud Grieve kirjoitti, että Plinius ja keskiaikaiset kirjoittajat olivat ajatelleet, että se voisi palauttaa hiukset kaljuihin päihin, ja että varhaismodernina aikana sen uskottiin olevan lääke päänsärkyyn, ruttoon, syöpään, haavaumiin, huimaukseen ja keltaisuuteen.
