Singaporen liikenne

Julkinen liikenne

Lontoossa toimivan Credo-konsulttiyrityksen tekemän tutkimuksen mukaan Singaporessa on yksi maailman parhaista julkisista liikenneverkoista. Julkiseen liikenteeseen kuuluvat bussi, juna ja taksi.

Asetukset

Julkista liikennejärjestelmää sääntelee maan liikenneviranomainen, joka valvoo kolmea tärkeintä julkista liikennemuotoa. Hintojen sääntely ja linja-autopalvelustandardit ovat riippumattoman elimen, julkisen liikenteen neuvoston, vastuulla, kun taas SBS Transitin, SMRT-junien ja SMRT-bussien perustama TransitLink auttaa luomaan yhdennetyn multimodaalijärjestelmän, jossa on yhteinen lipunmaksutapa, yhteinen tiedotusalusta ja fyysinen verkosto ilman päällekkäisiä palveluja.

Maaliikenneviranomaisen politiikkojen tarkoituksena on edistää julkisen liikenteen käyttöä Singaporessa. Keskeisinä tavoitteina on kannustaa asumaan muualla kuin keskusta-alueella ja vähentää ilmansaasteita. Singaporessa on joukkoliikennejärjestelmä (MRT, Mass Rapid Transit) ja kevytrautatiejärjestelmä (LRT, Light Rail Transit), joka koostuu viidestä linjasta. Saaren eri puolilla on myös bussilinjoja, joista suurimmassa osassa on Singaporen trooppisen ilmaston vuoksi asennettu ilmastointilaitteet. Käteisen lisäksi bussi- ja MRT-matkojen maksamiseen voi käyttää kosketuksetonta älykorttia, EZ-Link-korttia.

Tilastot

Ihmiset käyttävät Singaporessa julkisilla liikennevälineillä kulkemiseen, esimerkiksi työmatkoihin, keskimäärin 84 minuuttia arkipäivänä. 25 prosenttia julkisilla liikennevälineillä matkustavista kulkee yli 2 tuntia päivässä. Keskimääräinen odotusaika pysäkillä tai asemalla on 12 minuuttia, ja 11 prosenttia matkustajista odottaa keskimäärin yli 20 minuuttia joka päivä. Keskimääräinen matka, jonka ihmiset yleensä kulkevat yhdellä matkalla julkisilla kulkuneuvoilla, on 7,3 kilometriä, ja 16 prosenttia matkustajista kulkee yli 12 kilometriä yhteen suuntaan.

Julkinen liikenne matkailijoille

Joulukuussa 2007 maaliikenneviranomainen, Singaporen matkailuvirasto ja EZ-Link lanseerasivat Singaporen turistipassin, joka tarjoaa Singaporen matkailijoille rajoittamattoman matkustusoikeuden Singaporen julkisissa liikennevälineissä. Matkailijat voivat 10 Yhdysvaltain dollarin päivähintaan (huhtikuusta 2017 alkaen 20 Yhdysvaltain dollaria kolmeksi päiväksi) ja 10 Yhdysvaltain dollarin takuumaksulla matkustaa kuinka monta kertaa tahansa SBS Transitin, SMRT:n bussien ja junien liikennöimissä busseissa ja junissa. Tietyt bussit, kuten Night Rider, ja junapalvelut, kuten Sentosa Express, eivät ole sovellettavissa. Singapore Tourist Pass on saatavilla tietyillä MRT-asemilla.

 
Singaporen julkinen liikennejärjestelmä koostuu bussista, MRT:stä, LRT:stä ja taksijärjestelmästä.  

Rautatieliikenne

Nopea joukkoliikenne (MRT)

Singaporen julkinen liikennejärjestelmä on ollut enimmäkseen bussiliikennettä, kunnes vuonna 1987 avattiin joukkoliikenteen ensimmäinen osuus. Vaikka linja-autojen keskimääräinen päivittäinen matkustajamäärä ylittää edelleen sekä MRT- että LRT-järjestelmien matkustajamäärän (3,9 miljoonaa linja-autoa, kun taas MRT- ja LRT-järjestelmissä matkustajia oli 3,1 miljoonaa vuonna 2016), maan liikenneviranomainen suunnittelee rautatiejärjestelmän laajentamista siten, että linja-autoilla on lopulta vain syöttöliikenteen rooli laajalle rautatieverkolle.

Nykyinen MRT-verkko koostuu viidestä pääradasta, joiden kokonaispituus on 198,6 kilometriä (123,40 mi) ja joissa on 119 asemaa. North South Line-, East West Line- ja Circle Line -linjoja liikennöi SMRT Trains (SMRT Corporation), kun taas North East Line- ja Downtown Line -linjoja 22. joulukuuta 2013 alkaen liikennöi SBS Transit. Circle Line -linjan jatke Promenadelta Marina Bayhin aloitti liikennöinnin 14. tammikuuta 2012.

Kevyt raideliikenne (LRT)

Kevytrautatieverkkoa, joka toimii syöttöliikenneverkkona MRT:n pääverkkoon, on tutkittu jo jonkin aikaa, erityisesti koska nykyisessä kaupunkirakenteessa, jossa uudet kaupungit sijaitsevat erillään toisistaan esikaupunkialueilla, on mahdollista harkita kevytrautatiejärjestelmien käyttöönottoa, jotka yhdistävät jokaisen kaupungin keskustan MRT-asemaan, mistä perinteisesti ovat huolehtineet syöttöliikenteen linja-autot. Niinpä ensimmäinen SMRT:n (SMRT Corporation) ylläpitämä kevytrautatie avattiin Bukit Panjangissa vuonna 1999, ja se tarjosi yhteyden Choa Chu Kangiin naapurikaupungissa Choa Chu Kang New Townissa. Sengkangissa ja Punggolissa otettiin käyttöön samanlaiset järjestelmät, joskin eri yrityksen toimesta, vuosina 2003 ja 2005, ja molempia liikennöi SBS Transit. Sittemmin järjestelmässä tapahtui yli 50 häiriötä, joista osa johti useiden päivien keskeytyksiin.

Muut linjat

Singaporessa on ollut muitakin erilaisia kevyitä kaupunkiraideliikennejärjestelmiä, kuten Sentosan saarella helmikuussa 1982 avattu monorail-järjestelmä. Tämä 6,4 kilometrin pituinen, 6 pysäkkiä käsittävä järjestelmä suljettiin maaliskuussa 2005, ja uusi Sentosa Express -järjestelmä rakennettiin joulukuuhun 2006 mennessä. Changi Skytrain, henkilöliikennejärjestelmä, joka kuljettaa matkustajia Singapore Changin lentoaseman kolmen terminaalin välillä, avattiin alun perin vuonna 1990 yhdessä terminaalin 2 kanssa, ja sitä parannettiin vuonna 2006 terminaalin 3 valmistumisen myötä. Jurong BirdParkissa oli aiemmin ilmastoitu panoraamarata, joka suljettiin vuonna 2012.

 
LRT-juna Punggolin LRT-järjestelmässä Punggolin asemalla Singaporessa.  


C751B-juna Eunosin MRT-asemalla.  

Tieliikenne

Bussit

Taksit ja kuljetusverkkoyhtiöt

Taksit ovat suosittu julkisen liikenteen muoto Singaporen kompaktissa ja suvereenissa kaupunkivaltiossa, ja niiden hinnat ovat suhteellisen alhaiset verrattuna useimpien kehittyneiden maiden kaupunkien hintoihin. Joulukuussa 2014 Singaporessa oli yhteensä 28 736 taksia, joita liikennöi 6 taksiyhtiötä ja 178 itsenäistä kuljettajaa. Takseja voi liputtaa mihin aikaan päivästä tahansa Central Business Districtin (CBD) ulkopuolella sijaitsevilla yleisillä teillä. Uberin ja Grabin lisääntynyt käyttö on kuitenkin vähentänyt taksien käyttöä.

 
ComfortDelgro LimoCab Mercedes-Benz E-Class taksi  


SMRT:n omistama Chevrolet Epica sedan -taksi.  


SMRT-bussit  


SBS Transit  

Lentoliikenne

Singaporen Changin lentoasemalta liikennöi kuusi paikallista reittilentoyhtiötä, jotka kaikki tarjoavat reittilentoja yli 70 kaupunkiin kuudessa maanosassa. Kansallinen lentoyhtiö Singapore Airlines lentää Changin lentoaseman terminaaleista 2 ja 3. Sen tytäryhtiöt SilkAir ja Scoot liikennöivät Changin lentoaseman terminaalista 2.

Singaporen kaksi halpalentoyhtiötä, Jetstar Asia Airways ja Valuair, liikennöivät Changin lentoaseman terminaalista 1. Ainoastaan yksi halpalentoyhtiö, Tiger Airways, on päättänyt toimia budjettiterminaalissa; muut halpalentoyhtiöt ovat vedonneet eri syihin, joiden vuoksi ne eivät ole siirtäneet toimintaansa budjettiterminaaliin, muun muassa saavutettavuuteen ja jatkolentojen siirtymisen helppouteen.

Singaporesta liikennöi 6 lentoyhtiötä, jotka ovat seuraavat

• Jetstar Asia Airways - perustettu 2004
• Scoot - perustettu 2011
• SilkAir - perustettu 1976
• Singapore Airlines - perustettu 1937 (Malayan Airways).
• Tigerair - perustettu 2003 (fuusioitui Scootin kanssa vuonna 2017).
• Valuair - perustettu 2004 (fuusioitui Jetstar Asiaan vuonna 2005, tuotemerkki säilytetään tietyissä Jetstar Asia -palveluissa).

 
Singapore Airlinesin Airbus A380 Singapore Changin lentoasemalla  

Ilmahissikuljetus

Köysirata

Singaporen köysirata kulkee Singaporen pääsaarella sijaitsevan Mount Faberin ja Sentosan lomakohteen välillä, mikä on vaihtoehtoinen keino päästä kyseiselle turistinähtävyydelle. Köysiratajärjestelmä uudistettiin elokuussa 2010.

 

Meriliikenne

Vesiliikenne pääsaarella rajoittuu Singapore-joen varrella kulkevaan jokitaksiin. Palvelu otettiin käyttöön tammikuussa 2013, ja sen matkustajamäärät ovat vähäisiä. Marina South Pierin laiturilta on myös päivittäinen säännöllinen lauttaliikenne eteläisille saarille, kuten Kusu Islandille ja Saint John's Islandille.

Singapore Cruise Centre (SCC) ylläpitää Tanah Merahin ja HarbourFrontin lauttaterminaaleja, joista on lauttaliikenne Indonesian Riau-saarille Batamiin, Bintaniin ja Karimuniin. Kaupalliset lauttaliikennepalvelut voi varata SCC:n tytäryhtiön SCC Travel Servicesin kautta, joka ylläpitää wowgetaways.com-portaalia.

 
Bumboat Singapore-joella  

Infrastruktuuri

Lentokentät

Singaporen tavoitteena on olla Aasian ilmailun keskus ennen kaikkea edistämällä liberaalia ilmailupolitiikkaa, jotta lentoyhtiöitä kannustettaisiin aloittamaan ja ylläpitämään toimintaansa Singaporessa. Ilmailualaa sääntelee Singaporen siviili-ilmailuviranomainen (Civil Aviation Authority of Singapore), joka on Singaporen hallituksen lakisääteinen elin liikenneministeriön alaisuudessa.

Yhdistyneen kuningaskunnan kanssa tehtiin lokakuussa 2007 open skies -sopimus, joka sallii brittiläisten lentoyhtiöiden rajoituksettoman lentoliikenteen Singaporesta. Singaporelaiset lentoyhtiöt saivat luvan liikennöidä Yhdistyneen kuningaskunnan sisäisillä lennoilla sekä Lontoon Heathrow'n ulkopuolella useisiin kohteisiin, kuten Yhdysvaltoihin ja Kanadaan.

Singaporen Changin lentoasema, jossa on neljä terminaalia, on yksi alueen tärkeimmistä lentoliikenteen solmukohdista. Kansainvälinen lentoasema sijaitsee pääsaaren itäisimmässä kärjessä, ja se palvelee 185 kaupunkia 58 maassa. Hiljattain avatun kolmannen terminaalin myötä Changi pystyy nyt käsittelemään 64 miljoonaa matkustajaa vuosittain.

Seletarin lentoasema on Singaporen ensimmäinen siviili-ilmailun lentoasema, ja sitä käytetään nykyään pääasiassa yksityisilmailuun. Lentoasemalta on myös rajoitetusti Berjaya Airin reittilentoja Malesian Tioman- ja Redang-saarille.

Lentoaseman ja lentotukikohdan tekniset tiedot
Lentokenttä	ICAO	IATA	Käyttö	Kiitotie	Pituus (ft)	Pituus (m)	Huomautuksia
Paya Lebarin lentotukikohta	WSAP	QPG	Sotilaallinen	Päällystetty	12400	3800	Entinen siviili
Seletarin lentoasema	WSSL	XSP	Siviili/sotilas	Päällystetty	6023	1836	Pääasiassa tilauslennot
Sembawangin lentotukikohta	WSAG	Sotilaallinen	Päällystetty	3000	914
Singapore Changin lentoasema	WSSS	SIN	Siviili	Päällystetty	13200	4000
Tengahin lentotukikohta	WSAT	TGA	Sotilaallinen	Päällystetty	8900	2713

Satamat ja satamat

Malesian ja Indonesian lähisaarille on lautta- ja lauttaliikenne. Nämä palvelut löytyvät Changin lauttaterminaalista, Changi Pointin lauttaterminaalista, Tanah Merahin lauttaterminaalista, Singaporen risteilykeskuksesta ja Marina Bayn risteilykeskuksesta Singaporessa.

Singaporen satama, jota hallinnoivat satamaoperaattorit PSA International (entinen Port of Singapore Authority) ja Jurong Port, on maailman vilkkain satama, kun tarkastellaan käsiteltyjä laivavetoisuuksia. 1,04 miljardia bruttotonnia käsiteltiin vuonna 2004, mikä ylitti miljardin tonnin rajan ensimmäistä kertaa Singaporen merenkulun historiassa. Singapore nousi myös parhaaksi satamaksi käsitellyn rahtitonnimäärän osalta 393 miljoonalla rahtitonnilla samana vuonna, ja se päihitti Rotterdamin sataman ensimmäistä kertaa. Vuonna 2006 satama käsitteli yhteensä 448 miljoonaa tonnia rahtia.

Singapore on maailman toiseksi suurin konttiliikenteen keskus, jossa käsiteltiin 21,3 miljoonaa TEU-yksikköä (Twenty-Foot Equivalent Unit) vuonna 2004, ja se on myös maailman vilkkain jälleenlaivauskeskus. Lisäksi Singapore on maailman suurin bunkrauskeskus, jossa myytiin 23,6 miljoonaa tonnia vuonna 2004.

Vuonna 2007 Singaporen satama arvioitiin maailman vilkkaimmaksi satamaksi ohi Hongkongin ja Shanghain. Singaporen satama on myös luokiteltu Aasian parhaaksi merisatamaksi.

Rautatiet

Malesian rautatiet

Malesiaan johtava kansainvälinen rautatieyhteys on Keretapi Tanah Melayun (Malayan Railways) ylläpitämän Malesian rautatieverkon jatke. Woodlands Train Checkpoint on toiminut 1. heinäkuuta 2011 lähtien KTM:n rautatieverkon eteläisenä päätepysäkkinä. Aiemmin KTM-junat päättyivät Tanjong Pagarin rautatieasemalle Singaporen keskustassa. Suunnitteilla on kaksi muuta rautatieyhteyttä: Kuala Lumpurin ja Singaporen välinen suurnopeusrautatie, jonka päätepysäkki on Jurong Eastissa, ja Johor Bahru-Singapore Rapid Transit System Woodlands Northin ja Bukit Chagarin välillä Johor Bahrussa.

MRT-linjat

MRT-junat kulkevat tunnelien ja viaduktien läpi seuraavilla linjoilla:

• North South MRT Line (SMRT)
• East West MRT Line (SMRT)
• Koillinen MRT-linja (SBS Transit)
• Circle MRT Line (SMRT)
• Keskustan MRT-linja (SBS Transit)

LRT-linjat

LRT-junat kulkevat viadukteja pitkin seuraavilla linjoilla:

• Bukit Panjang LRT-linja (SMRT)
• Sengkang LRT-linja (SBS Transit)
• Punggol LRT-linja (SBS Transit)

Causeway ja yhdyssilta

Singaporella on kaksi maayhteyttä Malesiaan. Johor-Singapore Causeway, joka rakennettiin 1920-luvulla yhdistämään Johor Bahru Johorissa, Malesiassa, ja Woodlands Singaporessa, kulkee maantien ja rautatien kautta. Lännempänä sijaitseva Tuas Second Link -silta valmistui vuonna 1996, ja se yhdistää Singaporen Tuasin ja Johorin Tanjung Kupangin.

Tiet ja pikaraitiotiet

Singapore oli edelläkävijä nykyaikaisessa tietullien käytössä ruuhkaisimmille keskusta-alueille pääsemiseksi Singaporen alueellisella lupajärjestelmällä, joka on sittemmin korvattu sähköisellä tiemaksunkeräysjärjestelmällä (Electronic Road Pricing), joka on eräänlainen sähköisen tiemaksunkeräyksen muoto.

• Pikaraitiotien kokonaispituus: 161 km
• Suurten valtateiden kokonaispituus: 645 km
• Keräilyteiden kokonaispituus: 557 km
• Paikallisten teiden kokonaispituus: 2048 km (vuonna 2011).

Liikenne kulkee vasemmalla, mikä on tyypillistä Kansainyhteisön maissa.

• Ayer Rajahin pikaraitiotie (AYE)
• Bukit Timahin pikaraitiotie (BKE)
• Central Expressway (CTE)
• East Coast Parkway (ECP)
• Marina Coastal Expressway (MCE)
• Kallang-Paya Lebarin pikaraitiotie (KPE)
• Kranji Expressway (KJE)
• Pan Island Expressway (PIE)
• Seletar Expressway (SLE)
• Tampines Expressway (TPE)
• Pohjoisen ja etelän välinen pikaraitiotie (suunnitteilla)

Pikaraitiotien vaikutus Singaporen liikennepolitiikkaan kehittyi pian itsenäistymisen jälkeen Singaporen historian aikana, koska liikenne ruuhkautui usein keskusta-alueella. Tavoitteena oli edistää asuinalueiden kehittämistä saaren muissa osissa ja tarjota näissä uusissa "satelliittikaupungeissa" asuville asukkaille kätevä yhteys kotiensa ja työpaikkojensa välillä (jotka sijaitsivat enimmäkseen keskustan ympärillä).

 
Kaikki pikaraitiotiet sekä Singaporen puoliksi pikaraitiotiet.  


Osa Ayer Rajah Expresswayn moottoritietä.  


Tuasin toinen linkki  


Keppelin konttiterminaali Singaporessa  


Singapore Changin lentoaseman lennonjohtotorni