Epäkäslihas (trapezius) – sijainti, toiminta ja anatomia

Epäkäslihas (trapezius) – sijainti, toiminta ja anatomia: Selkeä opas selän suuresta lihaksesta, sen kolmesta alueesta ja lapaluun liikkeistä.

Ihmisen trapezius-lihas eli epäkäslihas (trapezius) on suuri ja litteä lihas, joka ulottuu pituussuunnassa ihmisen selkärangan yläosasta kallon takaraivolle ja alas rintarangan keskiosiin. Sen päätehtävä on liikutella lapaluuta (scapula) ja tukea käsivartta, jolloin se on tärkeä yläraajan liikkeissä ja hartiaseudun asennon ylläpidossa.

Sijainti ja rakenne

Epäkäslihas jakautuu toiminnallisesti ja rakenteellisesti kolmeen osaan: ylempiin (descendens), keskimmäisiin (transversus) ja alempiin (ascendens) kuituihin. Se lähtee kallon takaraivosta (os occipitalen), niskaligamentista sekä kaulan ja rintarangan okahaarakkeista (C1–T12) ja kiinnittyy solisluun lateraaliseen osaan, olkapään harjukseen (acromion) sekä lapaluun selkäharjukseen (spina scapulae).

Toiminta

• Ylempi osa: nostaa lapaluita (elevatio) ja osallistuu lapaluun ylöspäiseen kiertoon, mikä tarvitaan käden nostamisessa yli pään tason.
• Keskiosa: vetää lapaluuta taaksepäin (retraktio), eli lähentää lapaluita rintalastaa kohti.
• Alempi osa: laskee lapaluita (depressio) ja yhdessä ylemmän osan kanssa auttaa lapaluun ylöspäistä kiertoa.
• Lisäksi ylemmät kuidut voivat osallistua niskan ekstensioon (pään taakse taivutus) ja lateraalifleksioon.

Hermotus ja verenkierto

Trapeziusta hermottaa pääasiassa kiertävä hermo nervus accessorius (XI), joka antaa lihakselle motoriset säikeet. Proprioseptiivinen ja herkkyyteen liittyvä hermotus tulee osin kaulan hermoverkosta (C3–C4). Lihaksen verenkierrosta vastaavat muun muassa arteria transversa colli (transversal cervical artery), occipital- ja dorsal scapular -arteriat.

Merkitys ja kliiniset seikat

• Asento ja stabiliteetti: trapezius stabiloi hartiaa ja mahdollistaa tehokkaan yläraajan liikelaajuuden.
• Kipu ja jännitystilat: lihakseen kertyy usein jännitystä ja trigger-pisteitä erityisesti ylityöllistymisen, huonon työasennon tai stressin vuoksi. Tämä voi aiheuttaa niska- ja hartiakipua sekä päänsärkyjä.
• Hermovauriot: nervus accessorius -vaurio, esimerkiksi kirurgian yhteydessä, voi johtaa olkapään roikkumiseen, heikkouteen lapaluun abduktiossa ja vaikeuksiin nostaa käsiä ylös.
• Diagnoosi: kliinisessä tutkimuksessa esimerkiksi olkapään kohautus (shrug) paljastaa ylemmän trapeziuksen voiman; hermovauriot ja kivun syyt arvioidaan tarvittaessa neurofysiologisesti tai kuvantamalla.

Harjoittelu, hoito ja ennaltaehkäisy

Epäkäslihaksen vahvistaminen ja liikkuvuuden ylläpito auttavat ehkäisemään kipuja. Hyviä harjoituksia ovat esimerkiksi:

• hartiakohotukset (shrugs) käsipainoilla tai tangolla,
• vetoliikkeet (rows) ja ylätaljaveto, jotka aktivoivat keskiosaa,
• face pull -liikkeet ja käänteiset lentoliikkeet ("reverse fly") alemmille ja keskikuiduille,
• skapulan retraaktioharjoitukset ja hallitut liikkuvuusharjoitukset lapaluun kontrollille.

Akuttien kiputilojen hoidossa käytetään lepoa, lämmitelyä, fysioterapiaa, venyttelyä, lihashuoltoa (hieronta, rullaaminen) ja tarvittaessa tulehduskipulääkkeitä. Pitkäaikainen ennaltaehkäisy tarkoittaa ergonomian korjaamista, työasentojen vaihtelua ja säännöllistä lihaskuntoharjoittelua.

Jos kipu on voimakasta, jatkuvaa tai lihasheikkous kehittyy (esim. olkapään roikkuminen tai heikentynyt kyky nostaa kättä), on syytä hakeutua lääkärin tai fysioterapeutin arvioon.

Hae kirjaimella