Yleinen pappeus
Kristinuskossa eri ryhmät ovat eri mieltä siitä, kuka voi olla pappi. Protestantit uskovat, että kenestä tahansa kastetusta uskovasta voi tulla pappi (vaikka uskontokunnat voivat vaihdella sukupuolen mukaan) ja että kuka tahansa voi puhua suoraan Jumalan kanssa. Papiksi vihkimistä ei välttämättä tarvita, mutta vihkimättömiin viitataan yleensä nimellä "saarnaaja", ja termiä "pastori" voidaan käyttää vaihdellen.
Roomalaiskatoliset sen sijaan uskovat, että vain uskovista miehistä voi tulla pappeja ja että heidän on saatava erityiskoulutus, koska he toimivat välittäjinä Jumalan ja hänen kansansa välillä. Paavi Paavali VI antoi vuonna 1964 paavin bullan nimeltä Lumen gentium: Siinä hän esitti roomalaiskatolisen kirkon kannan Vatikaanin II kirkolliskokouksen jälkeen:
Kristus, Herra, ihmisten keskuudesta otettu ylipappi, teki uudesta kansasta "valtakunnan ja Isän Jumalan pappeuden".Kastetut on uudistumisen ja Pyhän Hengen voitelun kautta vihitty (...) pyhäksi pappeudeksi, jotta he kaikkien niiden tekojen kautta, jotka ovat kristityn ihmisen tekoja, uhraisivat hengellisiä uhreja ja julistaisivat sen voimaa, joka on kutsunut heidät pimeydestä ihmeelliseen valkeuteensa.
Historia
Ensimmäinen henkilö, joka puhui tästä, oli Martin Luther. Luther ei käyttänyt tarkkaa ilmaisua "kaikkien uskovien pappeus". Hän sanoo, että kristikunnassa on yleinen pappeus, kirjoituksessaan "Saksan kansan kristilliselle aatelisväestölle" vuodelta 1520. Tässä tekstissä hän myös hylkää keskiaikaisen näkemyksen, jonka mukaan nykyelämän kristityt olisi jaettava kahteen luokkaan: "hengellisiin" ja "maallisiin". Hän esitti opin, jonka mukaan kaikki kastetut kristityt ovat Jumalan edessä "pappeja" ja "hengellisiä":
Se, että paavi tai piispa (...) pukeutuu eri tavalla kuin maallikot, voi tehdä hänestä tekopyhän tai epäjumalanpalvojan, mutta se ei missään tapauksessa tee hänestä kristittyä tai hengellistä ihmistä. Itse asiassa me kaikki olemme kasteen kautta vihittyjä pappeja, kuten pyhä Pietari sanoo 1. Piet. 2[:9]:ssä: "Te olette kuninkaallinen papisto ja papillinen valtakunta" ja Ilmestyskirjan [5:10]:ssä: "Sinun veresi kautta olet tehnyt meidät papeiksi ja kuninkaiksi".
Kaksi kuukautta myöhemmin Luther kirjoitti teoksessaan Kirkon babylonialaisesta vankeudesta (1520):
Miten sitten, jos heidän on pakko myöntää, että me kaikki olemme yhtä lailla pappeja, niin monta kuin meitä on kastettu, ja tällä tavoin me todella olemme; kun taas heille on uskottu vain ministeriö (ministerium Predigtamt) ja meidän suostumuksemme (nostro consensu)? Jos he tunnustaisivat tämän, he tietäisivät, että heillä ei ole oikeutta käyttää valtaa meihin (ius imperii, siinä, mitä ei ole heille uskottu), paitsi siinä määrin kuin me olemme sen heille myöntäneet, sillä näin sanotaan 1. Pietarin 2. luvussa: "Te olette valittu suku, kuninkaallinen papisto, papillinen valtakunta." Tämä on myös heidän oikeutensa. Tällä tavoin me kaikki olemme pappeja, niin monet meistä kuin ovat kristittyjä. On todellakin pappeja, joita me kutsumme papeiksi. He ovat keskuudestamme valittuja ja jotka tekevät kaiken meidän nimissämme. Se on pappeus, joka ei ole mitään muuta kuin palvelus. Niinpä 1. Kor. 4:1: "Kenenkään ei pidä pitää meitä muuna kuin Kristuksen palvelijoina ja Jumalan salaisuuksien jakajina." Näin on myös 1. Kor. 4:1: "Kukaan ei saa pitää meitä muuna kuin Kristuksen palvelijoina ja Jumalan salaisuuksien jakajina."
Raamatun kohta, jota pidetään tämän uskomuksen perustana, on Pietarin ensimmäisen kirjeen 2:9:
Mutta te ette ole sellaisia, sillä te olette valittu kansa. Olette kuninkaallisia pappeja, pyhä kansa, Jumalan omaisuutta. Sen seurauksena voitte näyttää muille Jumalan hyvyyttä, sillä hän on kutsunut teidät pimeydestä ihmeelliseen valkeuteensa.
Kysymyksiä ja vastauksia
Q: Kuka voi ryhtyä papiksi protestanttisessa kirkossa?
V: Protestantit uskovat, että kenestä tahansa kastetusta uskovasta voi tulla pappi, vaikka uskontokunnat saattavat vaihdella sukupuolta koskevan kysymyksen mukaan.
K: Mitä termiä käytetään vihkimättömistä papeista protestantismissa?
V: Protestantismissa vihkimättömistä papeista käytetään yleisesti nimitystä "saarnaaja", ja termiä "pastori" voidaan käyttää vaihdellen.
K: Kenestä voi tulla pappi roomalaiskatolisuudessa?
V: Roomalaiskatolisuudessa vain miespuolisista uskovista voi tulla pappeja.
K: Minkälaisen koulutuksen roomalaiskatoliset papit tarvitsevat?
V: Roomalaiskatolisten pappien on saatava erityiskoulutusta, koska he toimivat esirukoilijoina Jumalan ja hänen kansansa välillä.
K: Milloin paavi Paavali VI antoi paavin bullan Lumen gentium?
V: Paavi Paavali VI antoi paavin bullan Lumen gentium vuonna 1964.
K: Mitä paavi Paavali VI totesi Lumen gentiumissa?
V: Lumen gentiumissa paavi Paavali VI totesi, että Kristus teki uudesta kansasta "valtakunnan ja Isän Jumalan pappeuden" ja että kasteen ja Pyhän Hengen voitelun kautta kastetut yksilöt vihitään pyhäksi pappeudeksi, jotta he voivat uhrata hengellisiä uhreja ja julistaa sen voimaa, joka on kutsunut heidät pimeydestä ihmeelliseen valoonsa.
