Vajrayana
Sisältö
· 1 Miten Vajrayana muodostui
· 2 Vajrayanan ominaisuudet
· 3 Tiibetin Vajrayana
o 3.1 Käytännön tasot
· 4 Muut verkkosivustot
Miten Vajrayana muodostui
Vajrayana on buddhalaisuuden koulukunta, jota harjoitettiin ensin Intiassa. Intiasta se levisi Tiibetiin, Mongoliaan ja Bhutaniin. Sen jälkeen, kun Kiinan kansantasavalta liitti Tiibetin itselleen vuonna 1959, tiibetiläinen Vajrayana-muoto on levinnyt moniin länsimaihin ja saavuttanut suuren suosion.
Vajrayana on kolmas ja erillinen buddhalaisuuden pääkoulukunta, kaksi muuta ovat Theravada ja Mahayana. Vajrayana-buddhalaisuus on peräisin Mahayana-buddhalaisuudesta. Tiibetiläisellä Vajrayana-buddhalla on omat tekstinsä tiibetin ja sanskritin kielillä. Se sisältää myös vanhempia Mahayana-tekstejä sanskritin kielellä ja Theravada-tekstejä palin kielellä.
Vajrayana tunnetaan lännessä joskus nimellä tantrinen buddhalaisuus. Tantrinen harjoittelu on yksi Vajrayana-buddhalaisuuden laji, mutta myös muita muotoja on olemassa.
Vajrayana-buddhalaisuus tunnetaan myös nimellä "Timanttinen ajoneuvo".
Vajrayanan piirteet
Vajrayanan pääpiirteet ovat:
- mantrojen käyttö, eräänlainen laulaminen
- Voimakas keskittyminen guruun eli opettajaan
- Meditaation merkitys, mukaan lukien keskittymistekniikat, kuten bodhisattvojen visualisointi.
Seuraajat perehdytetään näihin käytäntöihin vihkimisen kautta, jota kutsutaan myös voimaantumiseksi.
Tiibetin Vajrayana
Tiibetin buddhalaisuudessa on neljä pääkoulukuntaa: Nyingma, Sakya, Kagyu ja Geluk. Kaikki neljä koulukuntaa katsovat kuuluvansa Mahayana- eli "Suuren ajoneuvon" perinteeseen, joka on suosituin buddhalaisuuden muoto Kiinassa, Koreassa ja Japanissa.
Käytännön tasot
Muinaisessa eli Nyingma-koulukunnassa opetukset on jaettu kuuteen tasoon:
- Ulkoiset Tantrat
- Kriyayoga
- Charyayoga
- Yogatantra
- Sisäiset Tantrat (Anuttarayogatantra)
- Mahayoga
- Anuyoga
- Atiyoga (tunnetaan myös nimellä Dzogchen)
Uudet koulukunnat (Sakya, Kagyu ja Geluk) jakavat opetukset vain neljään tasoon. Kolme ensimmäistä ovat samat kuin Nyingma-koulukunnassa. Viimeistä tasoa kutsutaan yksinkertaisesti Anuttarayogatantraksi ("korkein joogatantra"). Nämä korkeimmat joogatantrat jaetaan "äiti", "isä" ja "ei-duaalisiin" tantroihin. Uudet koulukunnat käyttävät Dzogchenin sijasta Mahamudra-nimistä käytäntöä.
Kysymyksiä ja vastauksia
K: Mitä on Vajrayana?
V: Vajrayana on Intiasta peräisin oleva buddhalaisuuden koulukunta, jota kutsutaan joskus esoteeriseksi buddhalaisuudeksi.
K: Mihin Vajrayana levisi sen jälkeen, kun sitä oli harjoitettu Intiassa?
V: Vajrayana levisi Tiibetiin, Mongoliaan ja Bhutaniin.
K: Milloin tiibetiläinen Vajrayana-buddhalaisuus levisi moniin länsimaihin ja sai suosiota?
V: Tiibetin Vajrayana-buddhalaisuus levisi moniin länsimaihin ja sai suosiota sen jälkeen, kun Kiinan kansantasavalta liitti Tiibetin itselleen vuonna 1959.
K: Mitkä ovat buddhalaisuuden kolme suurta koulukuntaa?
V: Buddhalaisuuden kolme suurta koulukuntaa ovat Theravada, Mahayana ja Vajrayana.
K: Mikä on Mahayana-buddhalaisuuden ja Vajrayana-buddhalaisuuden välinen suhde?
V: Vajrayana-buddhalaisuus on peräisin Mahayana-buddhalaisuudesta.
K: Onko Vajrayana-buddhalaisuudella omia tekstejä? Jos on, millä kielillä ne on kirjoitettu?
V: Kyllä, tiibetiläisellä Vajrayana-buddhalaisuudella on omia tekstejä tiibetin ja sanskritin kielillä. Se sisältää myös vanhempia Mahayana-tekstejä sanskritin kielellä ja Theravada-tekstejä palin kielellä.
K: Mikä on Vajrayana-buddhalaisuuden toinen nimi lännessä?
V: Vajrayana-buddhalaisuuden toinen nimi lännessä on tantrinen buddhalaisuus.
