Kuninkaiden laakso (Wadi al-Muluk) — Luxorin faaraoiden hautapaikka

Kuninkaiden laakso (Wadi al-Muluk), Luxor — faaraoiden ja aatelisten hautapaikka: Tutankhamon, Ramesses II, Thebanin maailmanperintökohde, uudet kaivaukset ja matkailukeskus.

Tekijä: Leandro Alegsa

Kuninkaiden laakso (arabia: وادي الملوك Wādī al Mulūk) on laakso Egyptissä. Sinne rakennettiin 1500-1100-luvuilla eaa. hautoja faaraoille ja vaikutusvaltaisille aatelisille.

Laakso sijaitsee Niilin länsirannalla Luxoria vastapäätä. Sinne on haudattu mm:

Laakso on yksi maailman tunnetuimmista arkeologisista kohteista. Vuonna 1979 siitä tuli maailmanperintökohde yhdessä muun Thebanin nekropolin kanssa. Tutkimukset, kaivaukset ja konservointi jatkuvat laaksossa, ja uusi matkailukeskus on hiljattain avattu.

Lyhyt historia ja merkitys

Kuninkaiden laakso oli Uuden valtakunnan (noin 16.–11. vuosisata eaa.) merkittävin hautapaikka. Faaraoiden ja korkea-arvoisten hoviaatelisten haudat kaivettiin kallion sisään, jotta kuolleiden muinaisaikaisten hallitsijoiden ruumiit, aarteet ja uskonnolliset tekstit suojattaisiin ja varmistettaisiin heidän matkansa jumalten luo. Suurin osa hautoista on tunnistettu numeroilla (esimerkiksi KV62 on Tutankhamonin hauta), ja tähän mennessä laaksosta on löydetty yli kuusikymmentä hautaa ja lukuisia pienempiä hautoja ja kammioita.

Arkkitehtuuri ja hautojen sisältö

Kuninkaiden laakson haudat vaihtelevat muodoltaan yksinkertaisista kammioista monitasoisiin tunneleihin ja suureisiin hautasaleihin, joiden seinät on koristeltu uskonnollisilla teksteillä ja kuvituksilla. Monissa hautojen seinämaalauksissa esiintyy kuvia kuolemanjälkeisestä matkasta, jumalista ja hautaamon suojaajista. Hautojen sisältöön kuului usein arkkuja, funeraalisia piirustuksia, esineitä, joita uskottiin tarvittavan toisessa elämässä, sekä tekstejä, kuten kuolleiden kirja (tai sen osia).

Tutkimus ja kuuluisimmat löydöt

Laakson kuuluisin löytö on Tutankhamonin hauta (KV62), jonka löysi brittiläinen arkeologi Howard Carter vuonna 1922. Hauta oli suhteellisen hyvin säilynyt ja sisälsi poikkeuksellisen runsaan määrän kultaesineitä ja arkun suojuksia. Monet löydetyistä esineistä on siirretty museoihin, kuten Kansallismuseoon Kairoon ja Grand Egyptian Museum -hankkeen kokoelmiin sekä Luxorin museoon.

Useimmat hautasalin aarteet olivat tarkoitettu suojaamaan ja palvelemaan kuollutta faaraota, mutta valitettavasti monet haudoista ryöstettiin jo antiikin aikoina. Arkeologiset kaivaukset ja tutkimukset ovat jatkuneet 1800‑luvulta lähtien, ja nykyaikaiset menetelmät (esim. 3D-tutkimus, valokuvadokumentaatio ja materiaalitutkimus) auttavat kartoittamaan ja säilyttämään laakson rikkauksia.

Säilyminen, uhkat ja konservointi

Laakso kohtaa monia uhkia: luonnollinen rapautuminen, suora auringonvalo, ilmankosteuden muutokset, suodattuvat vedet ja turistien aiheuttama kulutus. Koska monet seinämaalaukset ja arkkitehtoniset rakenteet ovat herkästi vaurioituvia, viranomaiset rajoittavat kävijämäärää ja sulkevat tiettyjä hautoja säilytyssyistä. Konservointityö on jatkuvaa, ja kansainväliset ja egyptiläiset tiimit tekevät yhteistyötä haudojen ja esineiden suojelemiseksi.

Vierailijatiedot ja käytännön neuvot

  • Parhaat vierailuajat: kevät ja syksy ovat lämpötiloiltaan miellyttävimmät. Kesällä voi olla hyvin kuuma.
  • Pääsy: Laaksoon pääsee helposti Luxorista taksilla, opastetulla retkellä tai risteilemällä Niilin yli. Useimpiin hautoihin pääsee vain ostamalla sisäänpääsylipun; jotkin hautakammioista ovat avoinna vuorotteluperiaatteella suojelusyistä.
  • Varustus: Mukavat kävelykengät, vesipullo ja aurinkosuoja ovat suositeltavia. Huomioi, että osa poluista voi olla epätasaisia.
  • Valokuvaus:
  • Kunnioitus:

Merkitys nykypäivänä

Kuninkaiden laakso on tärkeä paitsi egyptiläisen historian myös koko ihmiskunnan kulttuuriperinnön kannalta. Se tarjoaa ainutlaatuisen ikkunan Egyptin muinaiseen uskonnolliseen ajatteluun, hautauskulttuuriin ja taiteeseen. UNESCO:n maailmanperintöasema ja kansainvälinen tutkimusyhteistyö auttavat varmistamaan, että laakson arvokkaat kohteet säilyvät tuleville sukupolville.

Laakson sijainti Thebanin kukkuloilla Niilin länsipuolella, lokakuu 1988 (punainen nuoli osoittaa sijainnin).Zoom
Laakson sijainti Thebanin kukkuloilla Niilin länsipuolella, lokakuu 1988 (punainen nuoli osoittaa sijainnin).

Panoraama laaksosta pohjoiseenZoom
Panoraama laaksosta pohjoiseen

Geologia ja ilmasto

Egyptin tässä osassa sataa vain vähän ympäri vuoden, mutta laaksossa esiintyy harvoin äkkitulvia. Nämä tonneittain romua avoimiin hautoihin.

Laakson stratigrafiaZoom
Laakson stratigrafia

Kysymyksiä ja vastauksia

Q: Mikä on Kuninkaiden laakso?


V: Kuninkaiden laakso on Egyptissä sijaitseva laakso, jonne rakennettiin hautoja faaraoille ja vaikutusvaltaisille aatelisille 1500-1100-luvuilla eaa.

K: Keitä on haudattu Kuninkaiden laaksoon?


V: Kuninkaiden laaksoon on haudattu muun muassa Ramesses II, Thutmosé I ja Tutankhamon.

K: Missä Kuninkaiden laakso sijaitsee?


V: Kuninkaiden laakso sijaitsee Niilin länsirannalla Luxoria vastapäätä Egyptissä.

K: Miksi Kuninkaiden laakso on kuuluisa?


V: Kuninkaiden laakso on kuuluisa, koska se on yksi maailman tunnetuimmista arkeologisista kohteista.

K: Milloin Kuninkaiden laaksosta tuli maailmanperintökohde?


V: Kuninkaiden laaksosta tuli maailmanperintökohde vuonna 1979 yhdessä muun Thebanin nekropolin kanssa.

K: Onko Kuninkaiden laaksossa edelleen käynnissä tutkimuksia, kaivauksia ja suojelua?


V: Kyllä, kuninkaiden laaksossa jatketaan tutkimuksia, kaivauksia ja suojelua.

K: Onko Kuninkaiden laaksossa hiljattain avattu uusi matkailukeskus?


V: Kyllä, Kuninkaiden laaksossa on hiljattain avattu uusi matkailukeskus.


Etsiä
AlegsaOnline.com - 2020 / 2025 - License CC3