Maailmanperintöluettelo | kulttuurisesti tai luonnon kannalta erittäin tärkeitä paikkoja maailmassa

Maailmanperintökohteet ovat paikkoja maailmassa, jotka ovat erittäin tärkeitä kulttuurin tai luonnon kannalta. Nämä kohteet valitsee YK:n alainen Unesco.

Maailmanperintösopimus ("maailman kulttuuri- ja luonnonperinnön suojelua koskeva yleissopimus") on Yhdistyneiden Kansakuntien sopimus. Se sääntelee maailmanperintökohteiden valintaa ja suojelua. Sopimukseen liittyneet valtiot valitsevat 21 maata Unescon maailmanperintökomiteaan. Tämä komitea laatii luettelon kohteista.

Kukin kohde on paikka tai asia (kuten metsä, vuori, järvi, aavikko, muistomerkki, rakennus, kompleksi tai kaupunki). Vuonna 2014^[päivitys] sivustoja oli 1007 161 eri maassa. Näihin kuului 779 kulttuurikohteita, 197 luontokohdetta ja 31 sekakohdetta (jotka ovat sekä luonnollisesti että kulttuurisesti tärkeitä). Italiassa on 50 maailmanperintökohdetta - enemmän kuin missään muussa maassa.

Kukin maailmanperintökohde on osa sen valtion laillista aluetta, jossa kohde sijaitsee.

Unesco haluaa, että kaikki maailman ihmiset työskentelevät jokaisen kohteen suojelemiseksi. Joskus Unesco myöntää varoja kohteen suojelemiseksi. Irakin ja Levantin islamilainen valtio on tuhonnut joitakin kohteita.

Maailmanperintötunnus

Yellowstonen kansallispuisto on maailmanperintökohde

Valinta

Unescon valintakomitea on pitänyt istunnon joka vuosi vuodesta 1977 lähtien. Ensimmäinen istunto pidettiin Pariisissa, Ranskassa. Näissä istunnoissa komitea valitsee, mitkä maailmanperintökohteen asemaa hakevat hakemukset lisätään luetteloon. Kun jokin asia lisätään luetteloon, sen sanotaan olevan "merkitty" luetteloon. Merkintää luettelossa kutsutaan nimellä Inscription.

Valintaperusteet

Vuoden 2004 loppuun asti kulttuuriperintökohteille oli kuusi kriteeriä ja luonnonperintökohteille neljä kriteeriä. Vuonna 2005 vanhat kulttuuri- ja luonnonperintökriteerit korvattiin yhdellä kymmenestä kriteeristä koostuvalla kokonaisuudella. Voidakseen tulla maailmanperintökohteeksi ehdolla olevien kohteiden on täytettävä vähintään yksi näistä kymmenestä kriteeristä, ja niiden on myös oltava "poikkeuksellisen yleismaailmallisesti arvokkaita". Jos kohde täyttää sekä kulttuuri- että luonnonperintökriteerit, sitä kutsutaan "sekakohteeksi".

Kulttuuriset kriteerit

"edustaa ihmisen luovan nerokkuuden ja kulttuurisen merkityksen mestariteosta."
"osoittaa merkittävää inhimillisten arvojen vaihtoa tietyn ajanjakson aikana tai maailman kulttuurialueella arkkitehtuurin tai teknologian, monumentaalitaiteen, kaupunkisuunnittelun tai maisemasuunnittelun kehityksessä."
"ainutlaatuisen tai ainakin poikkeuksellisen todistuksen antaminen kulttuuriperinteestä tai elävästä tai kadonneesta sivilisaatiosta."
"on erinomainen esimerkki rakennustyypistä, arkkitehtonisesta tai teknologisesta kokonaisuudesta tai maisemasta, joka kuvaa merkittävää vaihetta ihmiskunnan historiassa"."
"on erinomainen esimerkki perinteisestä asutuksesta, maankäytöstä tai meren käytöstä, joka edustaa kulttuuria tai ihmisen vuorovaikutusta ympäristön kanssa, erityisesti silloin, kun se on tullut haavoittuvaksi peruuttamattoman muutoksen vaikutuksesta"."
"liittyy suoraan tai konkreettisesti tapahtumiin tai eläviin perinteisiin, aatteisiin tai uskomuksiin, taiteellisiin ja kirjallisiin teoksiin, joilla on poikkeuksellista yleistä merkitystä"."

Luonnolliset kriteerit

"sisältää ylivertaisia luonnonilmiöitä tai alueita, joilla on poikkeuksellista luonnonkauneutta ja esteettistä merkitystä."
"on erinomainen esimerkki, joka edustaa maapallon historian tärkeimpiä vaiheita, mukaan lukien elämän historiaa, merkittäviä käynnissä olevia geologisia prosesseja maanpinnanmuodostuksen kehittymisessä tai merkittäviä geomorfisia tai fysiografisia piirteitä."
"on erinomainen esimerkki merkittävistä meneillään olevista ekologisista ja biologisista prosesseista maa-, makean veden, rannikko- ja meriekosysteemien sekä kasvi- ja eläinyhteisöjen evoluutiossa ja kehityksessä."
"sisältää biologisen monimuotoisuuden in situ -suojelun kannalta tärkeimpiä ja merkittävimpiä luontotyyppejä, mukaan luettuina ne, joissa esiintyy uhanalaisia lajeja, joilla on tieteen tai suojelun kannalta poikkeuksellista yleismaailmallista arvoa".

Nimettyjen alueiden oikeudellinen asema

Unescon nimeäminen maailmanperintökohteeksi on alustava todiste siitä, että tällaiset kulttuurisesti arkaluonteiset kohteet ovat oikeudellisesti suojattuja Geneven yleissopimuksen, sen artiklojen, pöytäkirjojen ja tapojen sekä muiden sopimusten, mukaan lukien Haagin yleissopimus kulttuuriomaisuuden suojelemisesta aseellisen selkkauksen sattuessa, ja kansainvälisen oikeuden nojalla.

Näin ollen Geneven yleissopimuksessa määrätään:

"53 artikla. KULTTUURIESINEIDEN JA USKONNONHARJOITUSPAIKKOJEN SUOJELU. Rajoittamatta kulttuuriomaisuuden suojelemisesta aseellisen selkkauksen sattuessa 14 päivänä toukokuuta 1954 tehdyn Haagin yleissopimuksen" ja muiden asiaa koskevien kansainvälisten asiakirjojen määräysten soveltamista, on kiellettyä:

(a) tehdä vihamielisiä tekoja, jotka kohdistuvat kansojen kulttuuri- tai henkisen perinnön muodostaviin historiallisiin muistomerkkeihin, taideteoksiin tai jumalanpalveluspaikkoihin;

(b) käyttää tällaisia esineitä sotilaallisten ponnistelujen tukemiseen;