Maailmanperintökohteet: UNESCO, suojelu ja merkitys lyhyesti

Tutustu maailmanperintökohteisiin: UNESCO, suojelu, valintaprosessi ja kohteiden kulttuurinen sekä luonnollinen merkitys – miksi ne ovat maailmalle tärkeitä.

Maailmanperintökohteet ovat paikkoja ja alueita, jotka maailmanlaajuisesti katsotaan erityisen tärkeiksi kulttuurin tai luonnon säilyttämisen kannalta. Tällaisia kohteita tunnustaa ja luettelee YK:n alainen Unesco. Maailmanperintöluettelo pyrkii suojelemaan paikkoja, joilla on ainutlaatuista arvoa ihmiskunnalle.

Maailmanperintösopimus ja hallinto

Maailmanperintösopimus (virallinen nimi: "maailman kulttuuri- ja luonnonperinnön suojelua koskeva yleissopimus") on kansainvälinen sopimus, jolla säädellään kohteiden ehdottamista, valintaa ja suojelua. Sopimukseen liittyneet valtiot valitsevat keskuudestaan jäsenet Unescon maailmanperintökomiteaan, joka tekee lopulliset päätökset kohteiden lisäämisestä luetteloon. Komitean työssä käytetään arvioita ja asiantuntijalausuntoja, joita antavat esimerkiksi kulttuuri- ja luontoasiantuntijat.

Valintaprosessi

Valintaprosessi etenee yleensä näin:

• Valtiot laativat ehdokaslistan (tentatiivinen lista) ja tekevät virallisen ehdotuksen.
• Ehdotukset arvioivat riippumattomat asiantuntijaelimet (kulttuurikohteiden arvioinnissa usein ICOMOS, luonnonkohteissa IUCN).
• Maailmanperintökomitea päättää, täyttääkö kohde Unescon määrittelemät kriteerit (kriteerit on numeroitu i–x; i–vi koskevat pääasiassa kulttuurikohteita ja vii–x luonnonkohteita).

Mitä kohde voi olla

Kukin maailmanperintökohde voi olla hyvin erilainen: luonnonmuodostelma, laaja alue tai yksittäinen rakennus. Esimerkkejä ovat metsät (metsä), vuoristot (vuori), järvet (järvi), aavikot (aavikko), muistomerkit (muistomerkki), historialliset rakennukset ja kaupunkikompleksit (rakennus / kaupunki). Kohteita voi olla yhden valtion alueella tai myös rajat ylittäviä, monen valtion yhteisiä kohteita.

Suojelu ja valtion vastuu

Kukin maailmanperintökohde sijaitsee osana sen valtion laillista aluetta, jossa se on; samalla sopimukseen liittyneet valtiot sitoutuvat suojelemaan kohteita. Tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että valtion tulee laatia ja toteuttaa hoito- ja suojelusuunnitelmia, valvoa alueen tilaa ja raportoida Unescolle. UNESCO voi myös myöntää teknistä apua ja hätärahoitusta suojelutoimiin.

Uhat ja vaarantuminen

Maailmanperintökohteet voivat joutua uhattuiksi monesta syystä: luonnonkatastrofit, konfliktit, infrastruktuurin rakentaminen, ilmastonmuutos ja laiminlyöty hoito. Unesco ylläpitää myös niin sanottua uhattujen kohteiden listaa ("World Heritage in Danger"), johon kohde voidaan asettaa, jos sen arvo on vaarassa. Vaikeissa tapauksissa kohde voidaan poistaa maailmanperintöluettelosta — yksi tunnettu tapaus on Arabian Oryx Sanctuary (Oman), joka poistettiin vuonna 2007.

Myös ihmiset ovat osaltaan aiheuttaneet tuhoja; esimerkiksi Irakin ja Levantin islamilainen valtio on tuhonnut ja vahingoittanut joitakin maailmanperintökohteita konfliktien yhteydessä.

Hyödyt ja merkitys

Maailmanperintöasema tuo kohteille sekä tunnustusta että käytännön hyötyjä:

• Säilyttäminen: kohteiden kulttuurinen ja luonnollinen arvo tunnustetaan kansainvälisesti.
• Rahoitus ja asiantuntija-apu: Unesco ja muut tahot voivat tukea suojelutoimia.
• Matkailu ja paikallistalous: listaus voi lisätä kiinnostusta ja matkailua, mikä voi tuoda tuloja, mutta vaatii myös hallittua suunnittelua.
• Yhteisöllinen identiteetti: kohteet vahvistavat paikallista historiaa ja kulttuuria.

Tilastot ja esimerkkejä

Esimerkiksi vuonna 2014 listalla oli 1 007 kohdetta 161 eri maassa^[päivitys]. Nykyisin maailmanperintökohteita on yli tuhat. Joissakin maissa on erityisen paljon kohteita: Italiassa on esimerkiksi lukuisia maailmanperintökohteita (yli 40–50 kohteen luokkaa riippuen tilastovuodesta).

Suojelun ja suunnitelmallisen hoidon kautta maailmanperintö auttaa turvaamaan ainutlaatuista perintöä tuleville sukupolville. Samalla se vaatii yhteistyötä paikalliselta yhteisöltä, kansalliselta hallinnolta ja kansainvälisiltä asiantuntijoilta.

Valintaperusteet

Vuoden 2004 loppuun asti kulttuuriperintökohteille oli kuusi kriteeriä ja luonnonperintökohteille neljä kriteeriä. Vuonna 2005 vanhat kulttuuri- ja luonnonperintökriteerit korvattiin yhdellä kymmenestä kriteeristä koostuvalla kokonaisuudella. Voidakseen tulla maailmanperintökohteeksi ehdolla olevien kohteiden on täytettävä vähintään yksi näistä kymmenestä kriteeristä, ja niiden on myös oltava "poikkeuksellisen yleismaailmallisesti arvokkaita". Jos kohde täyttää sekä kulttuuri- että luonnonperintökriteerit, sitä kutsutaan "sekakohteeksi".

Kulttuuriset kriteerit

1. "edustaa ihmisen luovan nerokkuuden ja kulttuurisen merkityksen mestariteosta."
2. "osoittaa merkittävää inhimillisten arvojen vaihtoa tietyn ajanjakson aikana tai maailman kulttuurialueella arkkitehtuurin tai teknologian, monumentaalitaiteen, kaupunkisuunnittelun tai maisemasuunnittelun kehityksessä."
3. "ainutlaatuisen tai ainakin poikkeuksellisen todistuksen antaminen kulttuuriperinteestä tai elävästä tai kadonneesta sivilisaatiosta."
4. "on erinomainen esimerkki rakennustyypistä, arkkitehtonisesta tai teknologisesta kokonaisuudesta tai maisemasta, joka kuvaa merkittävää vaihetta ihmiskunnan historiassa"."
5. "on erinomainen esimerkki perinteisestä asutuksesta, maankäytöstä tai meren käytöstä, joka edustaa kulttuuria tai ihmisen vuorovaikutusta ympäristön kanssa, erityisesti silloin, kun se on tullut haavoittuvaksi peruuttamattoman muutoksen vaikutuksesta"."
6. "liittyy suoraan tai konkreettisesti tapahtumiin tai eläviin perinteisiin, aatteisiin tai uskomuksiin, taiteellisiin ja kirjallisiin teoksiin, joilla on poikkeuksellista yleistä merkitystä"."

Luonnolliset kriteerit

7. "sisältää ylivertaisia luonnonilmiöitä tai alueita, joilla on poikkeuksellista luonnonkauneutta ja esteettistä merkitystä."
8. "on erinomainen esimerkki, joka edustaa maapallon historian tärkeimpiä vaiheita, mukaan lukien elämän historiaa, merkittäviä käynnissä olevia geologisia prosesseja maanpinnanmuodostuksen kehittymisessä tai merkittäviä geomorfisia tai fysiografisia piirteitä."
9. "on erinomainen esimerkki merkittävistä meneillään olevista ekologisista ja biologisista prosesseista maa-, makean veden, rannikko- ja meriekosysteemien sekä kasvi- ja eläinyhteisöjen evoluutiossa ja kehityksessä."
10. "sisältää biologisen monimuotoisuuden in situ -suojelun kannalta tärkeimpiä ja merkittävimpiä luontotyyppejä, mukaan luettuina ne, joissa esiintyy uhanalaisia lajeja, joilla on tieteen tai suojelun kannalta poikkeuksellista yleismaailmallista arvoa".

Nimettyjen alueiden oikeudellinen asema

Unescon nimeäminen maailmanperintökohteeksi on alustava todiste siitä, että tällaiset kulttuurisesti arkaluonteiset kohteet ovat oikeudellisesti suojattuja Geneven yleissopimuksen, sen artiklojen, pöytäkirjojen ja tapojen sekä muiden sopimusten, mukaan lukien Haagin yleissopimus kulttuuriomaisuuden suojelemisesta aseellisen selkkauksen sattuessa, ja kansainvälisen oikeuden nojalla.

Näin ollen Geneven yleissopimuksessa määrätään:

"53 artikla. KULTTUURIESINEIDEN JA USKONNONHARJOITUSPAIKKOJEN SUOJELU. Rajoittamatta kulttuuriomaisuuden suojelemisesta aseellisen selkkauksen sattuessa 14 päivänä toukokuuta 1954 tehdyn Haagin yleissopimuksen" ja muiden asiaa koskevien kansainvälisten asiakirjojen määräysten soveltamista, on kiellettyä:

(a) tehdä vihamielisiä tekoja, jotka kohdistuvat kansojen kulttuuri- tai henkisen perinnön muodostaviin historiallisiin muistomerkkeihin, taideteoksiin tai jumalanpalveluspaikkoihin;

(b) käyttää tällaisia esineitä sotilaallisten ponnistelujen tukemiseen;

(c) tehdä tällaisista kohteista kostotoimien kohteena."

 

Kohde #274: Machu Picchun historiallinen pyhäkkö, esimerkki sekoittuneesta kulttuuriperintökohteesta.  


Sivusto #252: Taj Mahal, esimerkki kulttuuriperintökohteesta.  


Sivusto #156: Serengetin kansallispuisto, esimerkki luonnonperintökohteesta.  

Kysymyksiä ja vastauksia

Kysymys: Mikä on maailmanperintökohde?

K: Kuka valitsee kohteet?

K: Kuinka monta maata on mukana valintaprosessissa?

K: Minkälaisia kohteita luetteloon voidaan sisällyttää?

K: Missä maassa on eniten maailmanperintökohteita?

K: Kuka omistaa kunkin kohteen?

K: Mitä Unesco tekee suojellakseen näitä kohteita?

Hae kirjaimella