Encyclopædia Britannica 11. painos (1910–1911) — historia, arvo ja rajoitukset
Encyclopædia Britannica 11. painos (1910–1911) — historiallinen lähde: arvokkaita, ajoittain puolueellisia artikkeleita; julkisessa omistuksessa ja vapaasti verkossa.
Encyclopædia Britannican yhdestoista painos (1910-1911) on yksi tunnetuimmista Encyclopædia Britannican painoksista. Osa sen artikkeleista on sen ajan tunnetuimpien tutkijoiden kirjoittamia. Artikkelit ovat edelleen arvokkaita ja kiinnostavia nykypäivän tutkijoille esimerkkeinä 1800-luvun ja 1900-luvun alun tietämyksestä. Niissä on kuitenkin useita ongelmakohtia niitä lähteenä käyttävälle nykyajan tutkijalle. Yhdestoista painos ei ole enää tekijänoikeudellisesti rajoitettu, ja se on saatavilla verkossa sekä alkuperäistekstinä että osittain muissa verkkotietosanakirjoissa ja -teoksissa.
Historia ja julkaisuseikat
Yhdestoista painos julkaistiin vuosina 1910–1911 ja se koostuu 29 niteestä. Päätoimittajana toimi Hugh Chisholm, ja teoksen toimitustyölle oli ominaista pyrkimys yhdistää akateeminen asiantuntemus ja luettavuus laajalle yleisölle. Artikkeleissa on usein allekirjoitukset, bibliografisia viitteitä ja laajoja käsittelyjä, mikä erottaa sen monista myöhemmistä yleisteoksista.
Miksi teos on arvokas
- Aikalaiskuva tietämyksestä: 11. painos heijastaa 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun tiedon tasoa ja käsitystapaa, mikä tekee siitä hyödyllisen lähteen historiantutkijoille ja kulttuurihistoriasta kiinnostuneille.
- Asiantuntevat artikkelit: Monet artikkelit on kirjoitettu aikansa johtavien tutkijoiden toimesta, ja ne tarjoavat syvällisiä katsauksia aiheisiin, joista myöhempi tutkimus on kehittynyt.
- Laajuus ja rakenne: Monia aiheita käsitellään perusteellisesti, usein pidempinä, allekirjoitettuina esseinä, mikä auttaa lähteiden jäljittämisessä ja kirjoittajien tunnistamisessa.
Rajoitukset ja varaukset
- Aikakaudelle ominaiset ennakko-oletukset: Monet artikkelit heijastavat kolonialistista, eurokeskistä ja patriarkaalista maailmankuvaa. Eri kansojen, naisten ja ei-länsimaisten kulttuurien kuvan ottaminen on usein puolueellista tai yksipuolista.
- Tieteellinen vanhentuneisuus: Tieteellisen tiedon osa-alueilla – erityisesti biologiassa, lääketieteessä, geologiassa ja historiallisissa tulkinnoissa – on paljon vanhentunutta tai kumottua tietoa. Myös rotuteoriat ja eugeniikkaan liittyvät näkemykset näkyvät ajoittain teksteissä.
- Poliittinen ja maantieteellinen tilanne: Artikkeleiden poliittinen kartoitus heijastaa vuoden 1910 maailmaa: imperiumien rajat ja hallintamuodot poikkeavat nykytilasta, mikä voi johtaa harhaan, jos tietoa ei kontekstoida.
- Rajoitettu äänensävy ja lähestymistapa: Monet aiheet on käsitelty länsimaisen akateemisen tradition kautta, ja lähdekritiikki tai moninäkökulmaisuus puuttuvat usein.
Kuinka käyttää yhdestoista painosta lähteenä
- Kontekstualisoi aina: Käytä teosta ensisijaisesti historiallisena lähteenä, joka kertoo enemmän kirjoitusajankohdan käsityksistä kuin objektiivisesta totuudesta.
- Vertaile nykyiseen tutkimukseen: Tarkista asiaa koskeva uusin kirjallisuus ja päivitetyt katsaukset ennen johtopäätösten tekemistä.
- Viittaa oikein: Kun lainaat tai käytät artikkeleita, merkitse selkeästi, että lähteenä on Encyclopædia Britannica, 11. painos (1910–1911), ja ilmoita niteet sekä sivut, jotta lukija ymmärtää tekstin historiallisen aseman.
- Hyödynnä allekirjoitettuja artikkeleita: Allekirjoitukset helpottavat kirjoittajien tunnistamista ja jatkomateriaalin hakua.
Saatavuus
Yhdestoista painos on yleisesti saatavilla digitoituina kopioina useilla sivustoilla ja arkistoissa, kuten Project Gutenbergn ja Internet Archive -palvelun kautta, ja osia siitä on myös siirretty julkiseen verkkokäyttöön eri tietosanakirjoihin. Koska teos on vanha, se on pääosin vapaassa tekijänoikeudellisessa asemassa monissa maissa; tästä on hyötyä sekä tutkijoille että harrastajille, mutta tekstiä käytettäessä on hyvä merkitä lähteen julkaisuvuosi ja konteksti.
Käytännön huomioita tutkijoille ja lukijoille
- Älä käytä 11. painosta suoraan nykytieteellisten tosiasioiden ainoana lähteenä.
- Hyödynnä sitä historiantutkimuksessa, ideologioiden ja käsitysmallien tutkimisessa sekä lähdemateriaalina, kun tutkitaan, miten tietoa esitettiin ja välitettiin 1900-luvun alussa.
- Ole tietoinen käännös- ja editointivirheistä digitaaleissa versioissa: OCR‑tekniikka voi tuottaa virheitä, joten vertaile tarvittaessa alkuperäiseen painokseen.
Yhteenveto
Encyclopædia Britannica, 11. painos (1910–1911), on arvokas historiallinen tiedonlähde ja kiinnostava ikkuna menneisyyden akateemiseen maailmaan. Sen käyttö vaatii kuitenkin kriittisyyttä: teos tarjoaa syvällisiä ja usein oivaltavia kuvauksia, mutta samalla se kantaa mukanaan aikansa ideologisia vinoumia ja vanhentunutta tietoa. Parhaimmillaan se toimii lähtökohtana, joka ohjaa etsimään nykyaikaista tutkimusta ja kontekstualisoimaan menneiden aikakausien käsityksiä.
Tausta
Vuoden 1911 yhdestoista painos koottiin yhdysvaltalaisen kustantajan Horace Everett Hooperin johdolla, ja sen toimitti Hugh Chisholm. Amerikkalaiset markkinointimenetelmät auttoivat myyntiä. Noin 11 prosenttia toimittajista oli amerikkalaisia, ja New Yorkiin perustettiin toimisto johtamaan tätä puolta yrityksestä.
Joitakin artikkeleita ovat kirjoittaneet tuon ajan tunnetuimmat tutkijat, kuten Edmund Gosse, J. B. Bury, Algernon Charles Swinburne, John Muir, ruhtinas Peter Kropotkin, T. H. Huxley, G. K. Chesterton, Edmund Husserl ja William Michael Rossetti sekä muut tuolle aikakaudelle hyvin tunnetut.
Yhdestoista painos toi mukanaan useita muutoksia Britannican muotoon. Se julkaistiin ensimmäistä kertaa kokonaisuudessaan, eikä aiempaa tapaa, jossa niteitä julkaistiin sitä mukaa, kun ne valmistuivat. Tietosanakirjan sisältö muodostui seuraavasti:
| Aihe | Sisältö |
| 29% | |
| Puhdas ja soveltava tiede | 17% |
| 17% | |
| 11% | |
| Kuvataide | 9% |
| Yhteiskuntatieteet | 7% |
| 1.7% | |
| 0.8% |
Yhdestoista painos on tullut yleisesti siteeratuksi lähteeksi, koska Britannicalla oli tuolloin hyvä maine ja koska se on nyt julkisesti saatavilla ja se on julkaistu Internetissä. Vuonna 1911 julkaistua Encyclopædia Britannicaa on käytetty lähteenä monissa nykyaikaisissa hankkeissa, kuten Wikipediassa ja Gutenbergin ensyklopediassa.
Gutenbergin tietosanakirja
Project Gutenberg Encyclopedia on itse asiassa Encyclopædia Britannican yhdestoista painos, joka on nimetty uudelleen Britannican tavaramerkkihuolien vuoksi.
| Jakso | Osoitteesta | Osoitteeseen | Linkit | |
| Nide 1: | A | - | Androphagi | [1] |
| Nide 2.1.1.1: | Andros, Sir Edmund | - | Anis | [2] |
| Nide 4.3: | Bréquigny | - | Bulgaria | [3] |
| Nide 4.4: | Bulgaria | - | Calgary | [4] |
Etsiä