Geologinen aikakausi – määritelmä, jaottelu ja tärkeimmät esimerkit

Geologinen aikakausi: selkeä määritelmä, jaottelu ja tärkeimmät esimerkit — mesotsooinen (dinosaurukset), fanerotsooinen ja muut merkittävät jaksot.

Geologiassa aikakausi on useita satoja miljoonia vuosia kestävä ajanjakso. Se kuvaa pitkää kivikerrostumien sarjaa, jolle geologit päättävät antaa nimen. Esimerkkinä voidaan mainita mesotsooinen aikakausi, jolloin maapallolla eli dinosauruksia.

Aikakausi koostuu ajanjaksoista, ja useat aikakaudet muodostavat eonin. Fanerotsooinen aikakausi alkoi noin 541 miljoonaa vuotta sitten (mya). Se koostuu paleotsooisesta aikakaudesta (kreikan kielen sanoista, jotka tarkoittavat "vanhinta elämää"), mesotsooisesta aikakaudesta ("keskimmäinen elämä") ja kainotsooisesta aikakaudesta ("viimeisin elämä").

Jaottelu ja hierarkia

Geologinen ajanjako on hierarkkinen. Suurimmat yksiköt ovat:

• Eoni (eoni) – pitkä ajanjakso, joka voi kattaa miljardeja vuosia.
• Aikakausi (era) – eonin osa; tyypillisesti kymmeniä tai satoja miljoonia vuosia.
• Kausi (periodi) – aikakauden osa; kestävyys vaihtelee kymmenistä miljoonista vuosista kymmeniin miljooniin vuosia.
• Ajanjakso (epoch) – kauden osa; yleensä miljoonien vuosien pituinen.
• Ikä (age) – pienin perinteinen stratigrafinen yksikkö.

Nämä termit kuvaavat sekä ajan kulkua että vastaavia kivikerrostumien sarjoja, joita tutkitaan stratigrafiassa.

Tärkeimmät esimerkit Fanerotsooiselta aikakaudelta

Fanerotsooinen eoni (alkaen noin 541 mya) jaetaan kolmeen pääaikakauteen, joista jokaisella on omat tunnuspiirteensä:

• Paleotsooinen (noin 541–252 mya): elämän monimuotoistuminen (mm. kambrin räjähdys), kehitys kaloissa, niveljalkaisissa ja ensimmäisissä maalla elävissä kasveissa ja selkärankaisissa.
• Mesotsooinen (noin 252–66 mya): usein kutsuttu "dinosaurusten ajaksi"; tähän aikaan kehittyivät myös linnut ja monet nykyeläinten kantamuodot, ja mannerlaatat alkoivat jakautua nykyiseen asentoonsa.
• Kainotsooinen (noin 66 mya–nykyhetki): nisäkkäiden ja lintujen valtakausi, ilmaston viileneminen kohti nykyaikaisia olosuhteita, ihmisen evoluutio tapahtuu juuri tämän aikakauden loppupuolella.

Miten aikakaudet määritellään?

Aikakausien ja muiden stratigrafisten rajojen määrittely perustuu useisiin menetelmiin:

• Biostratigrafia: rajat usein määritellään merkittävien fossiilimuutosten perusteella (esim. tietyn indeksi‑fossiilin ilmestymis- tai katoamisajankohta).
• Radiometrinen ikämääritys: kivien radioaktiivinen hajoaminen antaa numeerisia iänarvioita, jotka liitetään stratigrafisiin yksiköihin.
• Magnetostratigrafia ja kemialliset merkit: Maan magneettikentän kääntymiset tai muut geokemialliset signaalit auttavat korreloimaan kerrostumia eri alueiden välillä.
• GSSP (Global Boundary Stratotype Section and Point): kansainvälisesti hyväksytty "kultainen naula", joka merkitsee rajapistettä tietyssä paikallisessa kivikerrostumassa.

Merkittävät rajatapaukset ja tapahtumat

Joidenkin aikakausien rajat liittyvät suuriin tapahtumiin, kuten massasukupuuttoihin. Esimerkkejä:

• Permianin–Triaskauden massasukupuutto (~252 mya) merkitsi paleotsoisen ja mesotsoisen aikakauden rajaa.
• Kreetaceen–Paleogeenin (K–Pg) massasukupuutto (~66 mya) päätti mesotsooisin aikakauden ja käynnisti kainotsooisen aikakauden, jolloin dinosaurukset suuren osan katoivat.

Käytännön merkitys

Geologisten aikakausien tuntemus on tärkeää monilla aloilla: stratigrafia ja paleontologia selvittävät elämän ja ilmaston historiaa, öljy‑ ja mineraalilöydöt perustuvat kerrostumien tulkintaan, ja ilmastonmuutoksen tutkimuksessa menneen ilmaston tuntemus toimii vertailukohtana.

Huomioita terminologiasta

Suomenkielessä termi aikakausi vastaa usein englannin "era" ja ajanjakso voi viitata hieman pienempään yksikköön (epoch). Käytännössä terminologia saattaa vaihdella yhteyden mukaan, joten olennainen on ymmärtää, missä hierarkiassa kukin termi sijoittuu.

Yhteenveto

Geologinen aikakausi on pitkä ajanjakso, joka kuvaa tiettyä kivikerrostumien ja elämänkierteen jaksoa maapallon historiassa. Aikakaudet muodostavat yhdessä eoneja ja jakautuvat edelleen kausiin, ajanjaksoihin ja ikiin. Rajat perustuvat fossiileihin, radioaktiiviseen ajoitukseen ja muihin geokemiallisiin tai paleomagneettisiin merkkeihin, ja niillä on suuri merkitys sekä tieteessä että käytännön sovelluksissa.

Kysymyksiä ja vastauksia

Kysymys: Mikä on aikakausi geologiassa?

Q: Voitko antaa esimerkin aikakaudesta?

K: Koostuvatko aikakaudet jaksoista?

K: Kuinka monta aikakautta muodostaa yhden eonin?

K: Milloin fanerotsooinen eoni alkoi?

K: Mitkä kolme aikakautta muodostavat fanerseonisen eonin?

K: Mitä tarkoittaa kreikankielinen sana paleotsooinen aikakausi?

Hae kirjaimella