Vuosi 19 eKr.: konsulit Saturninus ja Vespillo, tapahtumat ja merkitys

Tutustu vuoteen 19 eKr.: konsulit Saturninus ja Vespillo, keskeiset tapahtumat ja niiden vaikutus Rooman politiikkaan, yhteiskuntaan ja historiankirjoitukseen.

Vuosi 19 eKr. oli joko tavallinen vuosi, joka alkoi torstaina, perjantaina tai lauantaina, tai karkausvuosi, joka alkoi torstaina tai perjantaina juliaanisen kalenterin mukaan. Tuolloin se tunnettiin nimellä Saturninuksen ja Vespillon konsulivuosi.

Kalenteri ja päivämäärien epävarmuus

Epätarkkuus siitä, oliko vuosi 19 eKr. karkausvuosi vai tavallinen vuosi, johtuu varhaisesta virheellisestä käytännöstä juliaanisen kalenterin implementoinnissa. Alkuperäisen suunnitelman mukaan karkauspäivä lisättiin joka neljäs vuosi, mutta käytännössä aikakauden kirjanpitoon ja joskus virheellisiin laskutapoihin liittyen vuosien luokittelu saattoi poiketa tästä. Myöhemmin Augustus korjasi käytäntöä, mutta sen vaikutus aikaisempiin vuosiluokituksiin aiheuttaa nykyhistorialle ja kalenterikalkulaatioille epävarmuuksia. Tästä syystä myös viikonpäivän määritys voi vaihdella riippuen laskutavasta.

Konsulijärjestelmä ja nimenanto

Antiikin Roomassa vuodet nimettiin usein istuvien konsulien mukaan, joten vuosiluvun yhteydessä mainitut nimet kertovat, ketkä kansanvaltaisesti tai vaikutusvaltaisesti johtivat valtion virallisia tehtäviä. Nimitys "Saturninuksen ja Vespillon konsulivuosi" tarkoittaa, että kyseisen vuoden konsulit tunnettiin näillä cognomin-aiheisilla nimillä. Näiden konsulien tarkempi henkilöllisyys ja ura selvitetään tyypillisesti klassisista fasti-luetteloista (fasti consulares), epigrafiikasta ja numismaattisista lähteistä.

Tapahtumien yleiskuva ja merkitys

Vuosi 19 eKr. sijoittuu keisari Augustuksen valtakauden (principaatin) aikaiseen jaksoon, jolloin Rooman valtakunta oli vakaantumassa ja läänitysoikeudet, armeijan järjestelyt sekä provinssihallinto olivat keskeisiä teemoja. Vaikka yksityiskohtaiset tapahtumat yhdelle tietylle vuodelle voivat olla lähteissä hajallaan, tällainen vuosi merkitsi yleensä seuraavia alueita:

• Hallinnolliset toimet: provinssien järjestely, viranhaltijoiden nimitykset ja lainsäädännön täytäntöönpano, joiden vaikutus näkyi paikallisessa hallinnossa.
• Sotilaalliset liikkeet ja rajatoimet: rajalla olevien joukkojen sijoittelu tai paikalliset kampanjat, joita johtivat legaatit tai provinsiaalikuvernöörit.
• Taloudelliset ja kulttuuriset toimet: verojärjestelyt, rakentaminen ja yleinen infrastruktuurin ylläpito, jotka olivat osa Augustuksen pitkäjänteistä politiikkaa.
• Symbolinen merkitys: vuodet, jotka nimettiin konsulien mukaan, auttavat kronologian muodostamisessa ja historiankirjoituksessa — niiden avulla aikakauden tapahtumia voidaan järjestää ja suhteuttaa toisiinsa.

Lähteet ja tulkinta

Tarkkaa tapahtumaluetteloa yhdelle vuodelle etsittäessä käytetään useimmiten seuraavia lähdetyyppejä: roomalaiset fasti-luettelot, kivisiin ja metallisiin kiviin kaiverretut kirjoitukset (inscriptionit), kolikot (numismatiikka) sekä myöhempien antiikin kirjailijoiden, kuten kunniallisselontekijöiden, työt. Nykyajan tutkijat yhdistävät näitä lähteitä kontekstin ymmärtämiseksi ja korjausten tekemiseksi kalenterilaskelmiin. Jos haluat jatkaa tutkimusta, hyviä hakusanoja ovat "fasti consulares", "juliaaninen kalenteri", "Augustuksen ajan provinssihallinto" ja nimet "Saturninus" sekä "Vespillo" tarkemmissa prosopografisissa tietokannoissa.

Hae kirjaimella