1. vuosisata oli vuosisata, joka kesti vuodesta 1 vuoteen 100.
Tänä aikana Eurooppa, Pohjois-Afrikka ja Lähi-itä jäivät yhä selvemmin Rooman valtakunnan piiriin. Rooma vakiinnutti asemiaan ja laajensi vaikutusalaansa etenkin Claudiuksen hallituskaudella, jolloin 43 aloitettiin Britannian valloitus. Augustuksen pitkän valtakauden aikana toteutetut uudistukset loivat keisarikunnan hallintorakenteen ja vakauttivat yhteiskuntaa. Julius-Claudiuksen dynastia päättyi Neron kuolemaan vuonna 68, jonka jälkeen seurasi lyhyt, mutta verinen epävakauden jakso, kuuluisa neljän keisarin vuosi (69) — lopulta valtaa piti Vespasianus, joka perusti Flavianuksen dynastian.
Rooman valtakunnan politiikka ja sodat
Vuosisadan aikana Rooma kohtasi sekä sisäisiä kriisejä että ulkoisia konflikteja. Merkittäviä tapahtumia olivat muun muassa:
- Britannian valloitus (aloitettu 43), jonka myötä saatiin pysyviä etupiirejä saarille.
- Boudican kapina (noin 60–61) Britanniassa, joka oli yksi vakavimmista alueellisista levottomuuksista.
- Ensimmäinen juutalaissota (66–73) ja Jerusalemissa tapahtunut temppelin tuho vuonna 70, mikä vaikutti merkittävästi juutalaiseen yhteisöön ja alueen sosiaaliseen rakenteeseen.
- Vuoden 64 Rooman suuri tulipalo ja Neron hallituskauden ongelmat, joiden jälkeen seurasi poliittista tyytymättömyyttä ja vallanvaihtoja.
- Vesuvuuksen purkaus vuonna 79, joka tuhosi Pompeijin ja Herculaneumin — tämä tapahtuma vaikutti laajasti alueen talouteen ja kaupunkirakenteisiin.
Hallinto, talous ja kulttuuri Roomassa
Keisarivalta vakiinnutti byrokraattisia rakenteita: verotus, armeija ja provinssien johto keskitettiin entistä tehokkaammin. Kaupunkien rakentaminen (teitä, akvedukteja, kylpylöitä) jatkui, mikä lisäsi taloudellista integraatiota Välimeren alueella. Kauppa laajeni sekä meritse että maitse — roomalaiset kaupungit kasvoivat ja paikallinen talous liitettiin osaksi laajempaa markkinaa, jota on kutsuttu Pax Romanaksi.
Han-dynastian ja Xin-dynastian vaiheet Kiinassa
Han-dynastia jatkoi Kiinan valta-asemaa, mutta vuosisadan alussa sen jatkuvuus katkesi: virkamies Wang Mang syrjäytti Han-hallitsijan ja perusti Xin-dynastian, jonka valtakausi kesti noin vuodesta 9 vuoteen 23. Wang Mangin yritykset uudistaa maanomistus- ja rahajärjestelmää johtivat laajoihin levottomuuksiin. Xin-dynastian kaatuminen 23–25 välisenä aikana avasi tien Hanien paluulle, ja niin sanottu itäinen (myöhempi) Han kausi vakiinnutettiin pian sen jälkeen. Hallinnon keskeiset muutokset nähtiin myös pääkaupungin siirrossa Chang'anista Luoyangiin.
Itä-Aasian ja silkkitien yhteydet
Han-kaudella kauppareitit Aasiaa pitkin vahvistuivat: Silkkitie välitti paitsi tavaroita (silkkiä, mausteita, jalokiviä) myös ideoita ja teknologiaa lännen ja idän välillä. Karavaanireitit lisäsivät kosketusta Keski-Aasian kansojen ja Kiinan välillä, mikä vaikutti poliittisiin suhteisiin sekä talouteen koko Euraasiassa.
Muut alueet ja kulttuurinen kehitys
1. vuosisadalla toimivat myös muut suuret valtakunnat ja kulttuuripiirit: Parthian valtakunta Lähi-idässä säilytti vaikutusvaltansa ja muodostui Rooman tärkeäksi kilpailijaksi idässä. Etelä- ja Keski-Aasiassa nousevat kuningaskunnat, kuten Kushanien valtakunta, vaikuttivat kauppaan ja kulttuurivaihtoon Intian ja Keski-Aasian välillä. Mesoamerikassa ja Etelä-Amerikassa kehittyivät paikalliset sivilisaatiot, joiden kronologia eroaa vanhan maailman ajoituksista, mutta jotka kokivat oman alueellisen kehityksensä.
Tieteet, uskonto ja kirjallisuus
Vuosisata oli merkittävä myös uskonnollisten ja filosofisten liikkeiden näkökulmasta: kristinusko syntyi ja levisi vähitellen osiin Rooman valtakuntaa. Kiinassa konfutselaisuuden, daoististen ajatusten ja kansanomaisen uskonnollisuuden välinen vuorovaikutus jatkui. Kirjallisuudessa, historiankirjoituksessa ja lakia koskevissa teksteissä nähtiin tärkeitä teoksia ja vaikuttajia, jotka muovasivat myöhempää perinnettä.
Yhteenveto: 1. vuosisata oli poliittisesti ja kulttuurisesti aktiivinen aikakausi: Rooman keisarikunta laajeni ja vakiinnutti asemiaan Välimeren alueella, Kiinassa Han-dynastian ja Xin-ajan vaiheet muovasivat valtakunnan rakennetta, ja laajamittaiset kauppayhteydet yhdistivät eri alueita entistä voimakkaammin.





