Vuosi 32 jKr.: Karkausvuosi, Ahenobarbuksen ja Camilluksen konsulivuosi

Tutustu vuoteen 32 jKr.: karkausvuoteen, joka alkoi tiistaina ja tunnettiin Ahenobarbuksen ja Camilluksen konsulivuotena — roomalaisen politiikan ja ajan tapahtumat.

32 on vuosi 1. vuosisadalla. Se oli karkausvuosi, joka alkoi juliaanisen kalenterin tiistaina. Tuolloin se tunnettiin nimellä Ahenobarbuksen ja Camilluksen konsulivuosi.

Yleiskuva ja ajallinen sijoittuminen

32 jKr. tarkoittaa vuotta 32 jälkeen Kristuksen syntymän (32 AD / 32 CE) laskutavassa. Se sijoittuu 1. vuosisadan ensimmäiselle neljännekselle ja kuuluu roomalaisen keisarikauden aikaiseen ajanjaksoon, jolloin keisarina oli Tiberius (hallitsi 14–37 jKr.).

Kalenterista ja karkausvuodesta

Vuosi mainitaan karkausvuotena, koska juliaanisen kalenterin mukaan karkauspäivä lisättiin joka neljäs vuosi. Karkauspäivä sijoittui helmikuuhun (lisäpäivä, bissextus). Maininta siitä, että vuosi alkoi tiistaina, perustuu kalenterilaskelmiin, joiden avulla historioitsijat voivat sovittaa antiikin kalenterit nykyiseen viikonpäivärakenteeseen.

Konsulivuoden käsite

Roomassa vuodet nimettiin yleisesti kahden konsulin mukaan; tällöin puhuttiin esimerkiksi "Ahenobarbuksen ja Camilluksen konsulivuodesta". Konsulit olivat Rooman vuosittain valittavia ylimpiä virkamiehiä, ja konsulien nimet toimivat aikamerkintänä monissa antiikin lähteissä. Tämä tapa on syy siihen, että antiikin lähteissä vuodet usein ilmaistaan konsulien nimillä eikä numeroinnilla.

Vastaavuudet ja laskentajärjestelmät

• Nykyisessä Anno Domini -järjestelmässä vuosi merkitään muodossa 32 jKr. (32 AD / 32 CE).
• Roomalaisessa ab urbe condita -laskutavassa (perustettu n. 753 eaa.) vastaava vuosi on noin 785 AUC (32 + 753 = 785).

Historiallinen konteksti

Vuosi 32 sijoittuu aikaan, jolloin Rooman valtakuntaa johti keisari Tiberius. Paikallinen, poliittinen ja sosiaalinen kehitys vaihteli eri provinssien välillä, ja lähteet tästä ajasta koostuvat pääasiassa roomalaisista kronikoista ja myöhemmistä historiankirjoituksista. Tarkkojen vuosikohtaisten tapahtumien rekisteröinti voi olla epätasaista; siksi konsulien nimet ja kalenterimerkinnät ovat tärkeitä apuvälineitä ajan määrittämisessä.

Lisätietoja

Lisätietoa tästä ajasta saa antiikin lähteistä, roomalaisen kalenterin tutkimuksista sekä historiankirjoituksesta, jotka käsittelevät keisari Tiberiuksen valtakautta ja roomalaista hallintokäytäntöä. Konsuliluettelot (fasti consulares) ja kalenterilaskelmat auttavat yhdistämään antiikin nimitykset nykyaikaiseen ajanlaskuun.

Hae kirjaimella