324 Bamberga suuri päävyöhykkeen C/P-tyypin asteroidi
324 Bamberga on 16. suurin asteroidi pääasteroidivyöhykkeellä. Sen löysi Johann Palisa 25. helmikuuta 1892 Wienissä, ja siksi se kuuluu viimeisiin suuriin (halkaisija yli 200 km) löydettyihin asteroideihin. Maanläheisen asteroidin Erosin ohella se oli pitkään viimeinen koskaan löydetty asteroidi, joka on helposti nähtävissä kiikareilla. Bamberga on nimetty saksalaisen Bambergin kaupungin mukaan.
Kierto ja oppositiot
Bambergan kiertorata on poikkeuksellisen eksentrinen verrattuna moniin muihin suuriin päävyöhykkeen kappaleisiin. Tämän seurauksena sen vastakkaisasetuksen eli opposition näennäinen kirkkaus vaihtelee paljon riippuen siitä, kuinka lähellä periheliä (auringon lähintä kohtaa) se silloin sattuu olemaan. Harvinaisessa oppositiossa lähellä periheliä Bamberga voi saavuttaa kirkkauden noin +8,0, mikä tekee siitä hetkellisesti yhtä kirkkaita kuin Saturnuksen kuu Titan.
Tällaiset perihelin lähellä tapahtuvat oppositiot toistuvat säännöllisessä, pitkän aikavälin syklissä; niitä on havaittu esimerkiksi vuonna 1991 ja seuraavan kerran vuonna 2013. Näissä harvoissa suotuisissa oppositioissa Bamberga nousee esiin erityisen kirkkaana, ja siksi siitä käytetään nimitystä kirkkaimman C-tyypin asteroidin joukossa. Se on noin yhden magnitudin kirkkaampi kuin 10 Hygiea, jonka maksimi on noin +9,1.
Perihelioppositioissa Bamberga voi olla maata lähimpänä moniin muihin yli +9,5 magnitudin päävyöhykkeen asteroideihin verrattuna, jopa noin 0,78 AU:n etäisyydellä. Vertailun vuoksi esimerkiksi 7 Iris ei tule koskaan lähemmäksi kuin 0,85 AU ja 4 Vesta ei koskaan lähemmäksi kuin 1,13 AU silloin kun ne näkyvät paljain silmin puhtaalla taivaalla.
Sijainti kirkkautta vertaillen
Kaiken kaikkiaan Bamberga on kirkkausjärjestyksessä kymmenenneksi kirkkain päävyöhykkeen asteroidi, heti Vestan, Pallaksen, Cereksen, Iriksen, Heben, Junon, Melpomenen, Eunomian ja Floran jälkeen. Sen suuri eksentrisyys (vertailun vuoksi 36 % suurempi kuin Pluton) tarkoittaa kuitenkin sitä, että useimmissa oppositioissa muut asteroidit saavuttavat korkeampia magnitudimääriä.
Fyysiset ominaisuudet ja luokitus
Bamberga kuuluu spektriluokaltaan C- ja P-tyypin asteroidien väliin: sen pinta on tumman hiilipitoista ja sisältää mahdollisesti orgaanisia aineita ja silikaatteja. Tämän takia sen albedo (heijastuskyky) on matala, kuten tyypillisillä C- ja P-tyypeillä. Tällainen koostumus viittaa siihen, että Bamberga on todennäköisesti säilynyt suhteellisen muuttumattomana aurinkokunnan alkuajoista lähtien.
Halkaisija: Bambergan halkaisijan arvioidaan olleen noin 228 km, mikä saatiin vahvistettua peittymishavainnon ja satelliittitutkimusten tuloksilla.
Havainnot ja peittyminen
Bambergan peittyminen havaittiin 8. joulukuuta 1987, ja sen perusteella saatu halkaisija oli noin 228 km. Tämä vastaa hyvin IRAS-satelliitin (Infrared Astronomical Satellite) mittausten tuloksia. Peittymishavainnot ovat erityisen arvokkaita, sillä ne antavat suoria tietoja asteroidin koosta ja muodosta sekä mahdollisista renkaista tai kuista.
Lisäksi Bambergan kirkkauden vaihtelut, pitkän ajan valovärähtelyt ja spektrimittaukset ovat auttaneet määrittämään sen pyörimisominaisuuksia ja pintojen koostumusta. Useat maapohjaiset havaintokampanjat seuraavat Bambergaa, erityisesti suotuisten oppositioiden aikana, jolloin se on helposti tavoitettavissa pienilläkin kaukoputkilla tai kiikareilla.
Merkitys ja tutkimus
Bamberga on tärkeä kohde tutkittaessa suurten päävyöhykkeen asteroideiden muodostumista ja varhaista kemiallista koostumusta. Sen suuri koko, tummapintainen koostumus ja epätavallinen kiertorata tarjoavat arvokasta tietoa asteroidien monimuotoisuudesta sekä aurinkokunnan evoluutiosta. Tulevat havaintokampanjat ja mahdolliset avaruusmissiot voisivat tarjota yksityiskohtaisempaa tietoa sen pinnan geologiasta ja koostumuksesta.
Kysymyksiä ja vastauksia
Kysymys: Mikä on asteroidin nimi?
V: Asteroidin nimi on 324 Bamberga.
K: Milloin se löydettiin?
V: Sen löysi 25. helmikuuta 1892 Wienissä Johann Palisa.
K: Kuinka suuri se on verrattuna muihin asteroideihin?
V: 324 Bamberga on 16. suurin asteroidi asteroidien päävyöhykkeellä, ja sen halkaisija on yli 200 km.
K: Näkyykö se kiikareilla?
V: Maanläheisen asteroidin Erosin lisäksi se oli viimeinen asteroidi, joka on koskaan löytynyt helposti kiikareilla näkyvissä.
K: Kuinka kirkas se voi olla harvinaisissa lähes perihelin vastakohdissa?
V: Harvinaisessa oppositiossa lähellä periheliä Bamberga voi saavuttaa magnitudin +8,0, mikä on yhtä kirkas kuin Saturnuksen kuu Titan.
K: Kuinka usein näitä lähellä periheliä olevia oppositioita esiintyy?
V: Nämä lähellä periheliä olevat oppositiot tapahtuvat säännöllisesti kahdenkymmenenkahden vuoden välein.
K: Mihin se sijoittuu kirkkaudeltaan muiden päävyöhykkeen asteroidien joukossa?
V: Kaiken kaikkiaan Bamberga on kymmenenneksi kirkkain päävyöasteroidi Vestan, Pallaksen, Cereksen, Iriksen, Heben, Junon, Melpomenen, Eunomian ja Floran jälkeen.
