Abraham Alfonse Albert Gallatin (29. tammikuuta 1761 - 12. elokuuta 1849) oli sveitsiläis-amerikkalainen kansatieteilijä, kielitieteilijä, poliitikko, diplomaatti, kongressiedustaja ja Yhdysvaltain pitkäaikaisin valtiovarainministeri. Hän oli myös New Yorkin yliopiston perustaja.



 

Varhaiselämä ja muuttoliike
Albert Gallatin syntyi Genevessä, Sveitsissä, ja muutti nuorena Yhdysvaltoihin 1780-luvulla. Hän asettui alun perin Pohjois-Amerikan länsiosiin ja toimi kauppiaana ja maanhankkijana ennen poliittiseen uraan siirtymistään. Gallatinista tuli nopeasti vaikutusvaltainen paikallisissa piireissä ja hänet valittiin myöhemmin kongressiedustajaksi.

Poliittinen ja talouspolitiikan ura

Gallatin kuului Jeffersonin ja Madisonin aikaiseen demokraattis-republikaaniseen liikkeeseen ja toimi Yhdysvaltain valtiovarainministerinä vuosina 1801–1814, mikä tekee hänestä yhden maan pitkäaikaisimmista tai historian pitkäaikaisimman valtiovarainministerin. Hänet tunnetaan erityisesti järkevästä ja säästävästä talouspolitiikastaan: hän pyrki vähentämään kansallista velkaa, hillitsemään menoja ja järjestämään valtion tuloja niin, että uusi hallinto pystyi rahoittamaan muun muassa Louisiana-oston (1803) ja muita julkisia tarpeita.

Gallatinin aikana kehitettiin järjestelmiä valtion varainhoidon vakaannuttamiseksi ja rahoituksen hakemiseksi kansallisten hankkeiden toteuttamiseksi. Hänellä oli merkittävä rooli myös sodanajan rahoituksen ja kansallisen talouden suunnittelussa 1800-luvun alussa. Valtiovarainministerin paikalta hän erosi vuonna 1814 ja siirtyi myöhemmin diplomaattisiin tehtäviin.

Diplomatia ja kansainväliset tehtävät

Valtiovarainministerikauden jälkeen Gallatin toimi diplomaattina ja neuvottelijana useissa tärkeissä tehtävissä. Hän osallistui Yhdysvaltojen kansainvälisiin neuvotteluihin ja toimi maansa edustajana Euroopassa eri aikoina. Diplomatian kautta Gallatin vaikutti myös rauhanneuvotteluihin ja Yhdysvaltojen suhteisiin suurvaltoihin 1800-luvun ensimmäisinä vuosikymmeninä.

Tieteellinen työ ja kielitieteellinen kiinnostus

Gallatin oli monipuolinen oppinut: hän harrasti kielitiedettä ja kansatiedettä, erityisesti Pohjois-Amerikan alkuperäiskansojen kielten ja kulttuurien dokumentointia. Hän keräsi sanastoja, vertasi kieliperheitä ja julkaisi havaintojaan alkuperäiskansojen kielistä ja etnografiasta. Tämä työ on osaltaan tehnyt hänestä tunnetun myös tutkijapiireissä ja selittää hänen mainintansa sekä kansatieteilijänä että kielitieteilijänä.

Kulttuuriperintö ja New Yorkin yliopisto

Gallatin osallistui merkittävästi myös sivistys- ja koulutusasioihin. Hän oli yksi New Yorkin yliopiston perustajista ja tuki korkeakoulutusta käytännön ja yleissivistävän opetuksen yhdistämisessä. Häntä muistetaan sekä kyvykkäänä valtiomiehenä että laaja-alaisena tiedemiehenä, jonka toiminta vaikutti Yhdysvaltojen talouspolitiikkaan, diplomatiaan ja alkuperäiskansojen tutkimukseen.

Kuolema ja jälkivaikutus
Albert Gallatin kuoli 12. elokuuta 1849. Hänen perintönsä näkyy edelleen Yhdysvaltojen varainhoidon kehityksessä, yliopistollisessa toiminnassa ja alkuperäiskansojen kielten varhaisessa tieteellisessä dokumentoinnissa. Gallatinia pidetään yhtenä 1800-luvun alkuvuosikymmenten merkittävimmistä valtiomiehistä ja julkisista vaikuttajista.