Daniel Webster – elämänkerta: Yhdysvaltain valtiomies, puhuja ja whig-johtaja
Daniel Webster — elämänkerta merkittävästä Yhdysvaltain valtiomiehestä, karismaattisesta puhujasta ja whig-johtajasta, joka puolusti unionia ja kansallista yhtenäisyyttä.
Daniel Webster (18. tammikuuta 1782 - 24. lokakuuta 1852) oli merkittävä yhdysvaltalainen valtiomies. Hän tuli tunnetuksi siitä, että hän puolusti Uuden-Englannin merenkulun etuja. Elämänsä aikana hänestä tuli yhä kansallismielisempi, ja hän sai monet ihmiset vakuuttuneiksi siitä, että myös heistä tuli kansallismielisiä. Tämä teki Websteristä yhden kuuluisimmista puhujista ja toisen puoluejärjestelmän vaikutusvaltaisimmista whig-johtajista. Webster ei pitänyt orjuudesta, mutta hänen mielestään se oli unionille (Yhdysvalloille) tärkeämpää pysyä koossa kuin mikään muu.
Websteristä tuli "Suurena triumviraattina" tunnetun ryhmän pohjoinen jäsen. Siihen kuuluivat hänen kollegansa Henry Clay lännestä ja John C. Calhoun etelästä. Hänen vuonna 1830 pitämäänsä "vastausta Haynelle" pidettiin yleisesti "kaunopuheisimpana (voimakkaimpana, sujuvimpana, hyvin puhuttuna) puheena, joka on koskaan pidetty kongressissa". Webster pyrki pitämään kansakunnan poissa sisällissodasta ja saamaan aikaan lujan rauhan. Hänen ponnistelunsa eivät onnistuneet, mutta häntä silti kunnioitettiin niiden vuoksi. Yhdysvaltain senaatti nimesi hänet vuonna 1957 virallisesti yhdeksi viidestä parhaasta jäsenestään.
Varhaiselämä ja koulutus
Webster syntyi New Hampshiren osavaltiossa ja kasvoi maaseudulla pienen talonpoikaisperheen poikana. Hän opiskeli Dartmouth College -yliopistossa ja valmistui nuorena, minkä jälkeen hän opiskeli lakia. Websteristä kehittyi erinomaisen tarkka ja taitava juristi, joka arvosti lain kieltä ja perustuslaillista järjestystä.
Lakimiehen ura
Webster saavutti mainetta menestyvänä oikeusasianajajana ja esiintyi usein korkeimmassa oikeudessa. Hän toimi neuvonantajana useissa merkittävissä liike- ja perusjäsenyyteen liittyvissä riita-asioissa, ja hänen oikeudelliset argumenttinsa vaikuttivat Yhdysvaltain talous- ja sopimuspolitiikkaan. Websterin uralla korostuivat erityisesti sopimuksen kunnioittamisen ja tasavallan vakauden periaatteet.
Poliittinen ura
Webster palveli sekä edustajainhuoneessa että senaatissa ja oli Whig-puolueen näkyvimpiä johtohahmoja. Hän pyrki useaan otteeseen korkeampiin virkoihin ja oli merkittävä toimija vallanpirstaleissa, jotka määrittelivät 1800-luvun Yhdysvaltojen politiikkaa. Webster vastusti osavaltioiden oikeuden käyttää negatiivisia toimia kuten nullifikaatiota, koska hän katsoi sen horjuttavan liiton yhtenäisyyttä.
Keskeiset puheet ja kannat
Websteristä muistetaan erityisesti hänen voimakkaista ja taidokkaista puheistaan. Vuoden 1830 Webster–Hayne -väittelyssä pidetty vastaus Haynelle nosti hänet kansalliseen maineeseen ja vakiinnutti hänen asemansa yhtenä aikansa suurista yhteiskunnallisista puhujista. Vuonna 1850 pidetty "Seventh of March" -puhe toi esiin Websterin taipumuksen asettaa unionin säilyttäminen muiden arvojen — esimerkiksi orjuuden vastustamisen — edelle. Tämä puhe tuki tuolloin valmisteltua kompromissipakettia, josta seurasi myös kritiikkiä Pohjoisessa.
Ulko- ja valtioasiat: ulkoasiainministerinä
Webster toimi Yhdysvaltain ulkoasiainministerinä kahteen otteeseen. Hän toimi osana hallituksia, jotka pyrkivät vakauttamaan maan suhteita Eurooppaan ja vahvistamaan kansallista asemaa maailmankuvassa. Websterin diplomaattiset ponnistelut perustuivat usein samanlaisiin periaatteisiin kuin hänen kotimainen politiikkansa: lain ja sopimusten kunnioittamiseen, vakauden ylläpitämiseen sekä unionin etujen korostamiseen.
Perintö ja arvostus
Vaikka Webster ei koskaan noussut Yhdysvaltojen presidentiksi, hän jätti merkittävän jäljen maan poliittiseen ja oikeudelliseen kulttuuriin. Häntä pidetään yhtenä 1800-luvun suurista retorikoista ja unionin puolustajista, ja hänen kirjoituksensa sekä puheensa toimivat yhä esimerkkinä korkeatasoisesta poliittisesta kielestä. Webster kuoli vuonna 1852 ja on sittemmin muistettu sekä jakavana että yhdistävänä hahmona — mies, joka pyrki säilyttämään unionin hinnalla millä hyvänsä, ja jonka vaikutus ulottui lainsäädäntöön, oikeusjärjestelmään ja diplomatiaan.
Varhainen elämä
Daniel syntyi 18. tammikuuta 1782. Hänen vanhempansa olivat Ebenezer ja Abigail Webster (o.s. Eastman) Salisburyssa, New Hampshiren osavaltiossa, joka on nykyään osa Franklinin kaupunkia. Hän ja hänen yhdeksän sisarustaan kasvoivat vanhempiensa maatilalla. Daniel Websterin iso-iso-isoisä oli Thomas Webster (1631-1715). Thomas Webster syntyi Ormesby St. Margaretissa Norfolkissa Englannissa ja asettui New Hampshireen. Koska Daniel oli "sairas (epäterveellinen) lapsi", hänen perheensä antoi hänen usein saada mitä tahansa, eikä hänen tarvinnut työskennellä maatilalla.
Ura
Daniel Websteristä tuli asianajaja ja poliitikko. Hänet valittiin kongressiin federalistina. Hän kannatti vapaakauppaa, vastusti sekä abolitionismia että orjuuden laajentamista ja vastusti vuoden 1812 sotaa ja muuta demokraattien politiikkaa. Kun federalistipuolue taantui, hän liittyi muiden entisten federalistien ja kansallisdemokraattien kanssa Whig-puolueeseen (Yhdysvallat). Webster kannatti aina kansakunnan yhtenäisyyttä ja harmoniaa erilaisia erottavia juonia vastaan.
Kysymyksiä ja vastauksia
K: Kuka oli Daniel Webster?
A: Daniel Webster oli merkittävä amerikkalainen valtiomies ja yksi kuuluisimmista puhujista ja toisen puoluejärjestelmän vaikutusvaltaisista whig-johtajista.
K: Miksi Daniel Websteristä tuli alun perin kuuluisa?
V: Daniel Webster tuli aluksi kuuluisaksi, koska hän puolusti Uuden-Englannin merenkulun etuja.
K: Pitikö Daniel Webster orjuudesta?
V: Ei, Daniel Webster ei pitänyt orjuudesta.
K: Mikä teki Websteristä yhden toisen puoluejärjestelmän kuuluisimmista puhujista ja vaikutusvaltaisimmista whig-johtajista?
V: Websterin kasvava kansallismielisyys ja hänen kykynsä vakuuttaa monet ihmiset tulemaan myös kansallismielisiksi tekivät hänestä yhden toisen puoluejärjestelmän kuuluisimmista puhujista ja vaikutusvaltaisimmista whig-johtajista.
K: Ketkä olivat "suuren triumviraatin" jäseniä?
V: "Suuren triumviraatin" jäsenet olivat Henry Clay, John C. Calhoun ja Daniel Webster.
K: Mistä Daniel Websterin "Reply to Hayne" -puheessa oli kyse?
V: Daniel Websterin "Vastaus Haynelle" -puhetta pidettiin yleisesti "kaunopuheisimpana (voimakkaimpana, sujuvimpana, hyvin puhuttuna) puheena, joka on koskaan pidetty kongressissa", ja sen aiheena oli pyrkimys pitää kansakunta poissa sisällissodasta ja saada aikaan vakaa rauha.
Kysymys: Tunnustettiinko Daniel Webster virallisesti hänen työstään Yhdysvaltain senaatin jäsenenä?
V: Kyllä, Yhdysvaltain senaatti nimesi Daniel Websterin vuonna 1957 virallisesti yhdeksi viidestä parhaasta jäsenestään.
Etsiä