Keisari Yōzei – Japanin 57. keisari (869–949): elämä ja valtakausi 876–884

Keisari Yōzei (869–949) — Japanin 57. keisari: elämä ja valtakausi 876–884; politiikka, skandaalit ja vaikutus Heian-kauden kulttuuriin.

Keisari Yōzei (陽成天皇, Yōzei-tennō, 869-949) oli Japanin 57. keisari perinteisen perimysjärjestyksen mukaan. Hänen valtakautensa alkoi vuonna 876 ja päättyi vuonna 884.

Keisari Yōzei nousi valtaistuimelle lapsena, ja hänen valtakaudelleen luonteenomaista oli hovin suuren aristokratiasuvun, erityisesti Fujiwara-klanin, kasvava valta ja vaikutusvalta. Nuoren keisarin hallintoa käytännössä ohjasivat hovin ylimmät toimijat ja regentit, kuten keskushenkilöihin lukeutuva Fujiwara-no-Mototsune. Yōzein hallituskausi ajoittuu Heian-kauden (794–1185) aikakauteen, jolloin hovikulttuuri, seremonialisuus ja perheensisäiset valtapelit muovasivat poliittista elämää.

Valtakautta leimanneet tapahtumat

• Nuori valtaistuinperiä: Yōzei nousi keisariksi hyvin nuorena, mikä tekemän hänestä riippuvaisen hovin vaikutusvallasta ja regenttien toimista.
• Fujiwara-klanin vaikutus: Fujiwara-suvun jäsenet toimivat korkeissa virkatehtävissä ja vahvistivat asemansa politiikassa; tämä oli osa laajempaa trendiä, jossa suvut hallitsivat de facto-valtaa hovin kautta.
• Raportoidut käytösongelmat: historiallisissa hoviarkkitehtoonisissa lähteissä kerrotaan, että Yōzei osoitti yhä epävakaampaa ja ajoittain julmaa käytöstä. Näihin kertomuksiin kuuluu mm. epäsovinnaisia rituaaleja, mielivaltaisia rangaistuksia ja tekoja, joita hoviväen ja neuvonantajien mielestä ei voitu hyväksyä valtakunnan johdossa olevan henkilön toiminnaksi.

Abdikaatio ja sen syyt

Vuonna 884 Yōzei syrjäytettiin vallasta hovin vaikutusvaltaisten neuvonantajien toimesta. Syyksi mainitaan hänen käyttäytymisensä hajanaisuus ja johtokyvyn puute, mikä loi pelkoa ja epävakautta hovissa. Tapaus nähtiin merkittävänä osoituksena siitä, kuinka käytännön valta hovissa oli siirtynyt keisarin henkilökohtaisesta ominaisuudesta suurten aristokraattisten perheiden haltuun. Yōzein seuraajaksi nousi keisari Kōkō.

Elämä vallasta syrjäyttämisen jälkeen

Abdikoinnin jälkeen Yōzei eli pitkän elämän ja kuoli vuonna 949. Abdikaation jälkeen monet keisarit vetäytyivät eläkkeelle ja säilyttivät arvonimen yläkeisarina (jōkō), mutta he eivät enää käytännössä johtaneet valtiota. Yōzein tapaus jäi historiaan esimerkkinä siitä, kuinka hovin sisäiset valtasuhteet ja neuvonantajien toiminta voivat määrittää keisarin asemaa.

Perintö ja historian arvio

Historiankirjoituksessa Yōzei tunnetaan lähinnä poikkeuksellisista käytöskertomuksista ja siitä, että hänen syrjäyttämisensä osoitti Fujiwara-klanin kasvavaa valtaa Heian-kauden politiikassa. Hänen valtakautensa ja syrjäyttämisensä ovat olleet aiheenaan sekä kronikoissa että myöhemmissä historiankirjoituksissa, joissa arvioidaan hovin sisäisten valtasuhteiden merkitystä Japanin varhaisessa keskiajassa.

Nykyajan tutkijat suhtautuvat varoen suoriin tulkintoihin yksittäisten kertomusten perusteella: Yōzein käytös voidaan ymmärtää osana laajempia poliittisia konflikteja, hovikulttuurin normeja ja mahdollisia mielenterveysongelmia, mutta säilyneet lähteet heijastavat myös valtataistelujen ja moraalisten arvioiden näkökulmia.

Aikajana – keskeiset vuodet

• 869 – Yōzei syntyy.
• 876 – Nousee keisariksi (vallassa nuorena).
• 884 – Syrjäytetään vallasta; seuraajaksi keisari Kōkō.
• 949 – Kuolee.

Yōzein elämä ja valtakausi tarjoavat näkymän Heian-kauden hovielämään, sen seremoniallisuuteen ja poliittisiin jännitteisiin. Hänen tarinansa muistuttaa myös siitä, että muodollinen keisarillinen valta ja käytännön hallintavalta eivät aina kulkeneet käsi kädessä.

Yōzein elämän tapahtumat

Yōzeista tehtiin keisari, kun hän oli nuori poika.

• 869 (Jōgan 10): Sadaakira syntyi.
• 869 (Jōgan 11): Sadaakira nimitetään kruununprinssiksi ja Seiwan perilliseksi.
• 18. joulukuuta 876 : Keisari Seiwa luopui vallasta 18. hallitusvuotenaan. Prinssi Sadaakira sai perintöoikeuden (senso).
• 877 (Gangyō 1): Yōzein valtakauden aluksi julistettiin uuden nengōn alku.
• 20. tammikuuta 877 (Gangyō 1, ensimmäisen kuukauden kolmas päivä): Yōzei asetettiin virallisesti keisariksi (sokui). Tämä vahvistettiin seremonioissa.
• 883 (Gangyō 7): Yōzei osoitti merkkejä mielisairaudesta ja väkivaltaisuuksista, joita ei voitu jättää huomiotta. Hän esimerkiksi tappoi ihmisiä sattumanvaraisesti oikeudessa.
• 4. maaliskuuta 884 (Gangyō 8, 2. kuukauden 4. päivä): Fujiwara no Mototsune poisti Yōzein palatsista, ja Yōzei syrjäytettiin keisarin virasta.

Yōzein seuraajaksi tuli hänen isänsä setä, joka tunnettiin nimellä keisari Koko. Kōkōn pojan, keisari Udan, valtakaudella entisestä keisarista tuli jälleen vaarallinen.

• 889 (Kanpyō 1, 10. kuukausi): Entinen keisari Yōzei alkoi jälleen tappaa ihmisiä sattumanvaraisesti. Joskus hän katosi vuorille, jossa hän jahtasi villisikoja ja Sika-kauriita,

Yōzei eli eläkkeellä 81-vuotiaaksi asti.

Hänen kuolemansa jälkeen

Yōzein hautapaikka tunnetaan. Tätä keisaria kunnioitetaan perinteisesti Kiotossa sijaitsevassa shintolaisessa muistopyhäkössä (misasagi).

Keisarillinen kotitalousvirasto nimeää tämän paikan Yōzein mausoleumiksi. Sen virallinen nimi on Kaguragaoka no Higashi no misasagi.

 
Shinto-pyhäkkö ja mausoleumi keisari Yōzein kunniaksi, Kioto  

Hae kirjaimella