Saaga
Saagat ovat tarinoita, jotka kertovat lähinnä muinaisista pohjoismaisista ja germaanisista elämäntavoista. Osa niistä on täysin keksittyjä, ja joillakin on historiallinen perusta.
Ne kertovat varhaisista viikinkimatkoista, matkojen aikana käydyistä taisteluista, Islantiin suuntautuneesta siirtolaisuudesta ja islantilaisten sukujen välisistä riidoista. Ne on kirjoitettu vanhan norjan kielellä pääasiassa Islannissa.
Tekstit ovat proosassa kirjoitettuja tarinoita, joilla on joitakin yhtäläisyyksiä eepoksen kanssa, ja usein tekstiin on upotettu alliteratiivisessa säkeistössä lausuttuja säkeistöjä tai kokonaisia runoja, jotka kertovat kauan sitten tapahtuneista sankariteoista, "tarinoita arvokkaista miehistä", jotka olivat usein viikingejä, joskus pakanoita ja joskus kristittyjä. Ne ovat joskus romantisoituja ja fantastisia, mutta käsittelevät aina ihmisiä, joita voi ymmärtää.
Parhaat saagat tunnustetaan hienoksi kirjallisuudeksi. Njálin saaga eli Poltetun Njálin saaga on yksi kuuluisimmista.
Beowulf on vanhassa englanninkielessä (anglosaksi) Englannissa kirjoitettu saaga, samoin kuin myöhempi Gawain and the Green Knight, joka on kirjoitettu West Midlandsin murteella. Nämä molemmat ovat mielikuvituksen teoksia, mutta Layamon's Brut (noin 1200 jKr.) perustuu Englannin historiaan anglosaksisesta kronikasta lähtien.
Islantilaisten saagat
"Islantilaiset saagat ovat kaiken ... pohjoismaisen kirjallisuuden selkäranka", sanoo Roy Jacobsen (fi), Islantilaisten saagojen kääntäjä ja kirjailija.
Luettelo Islannin saagoista
- Gísli Súrssonin saaga; tai Gísla saga - (kaksi versiota) lainsuojattomasta runoilijasta - Gísla saga
- Eyrin kansan saaga eli Eyrbyggja saga.
- Ljósvetningan saaga
- Vatnsdøla
- Laxárdalrin kansan saaga eli Laxdølan saaga.
- Valla-Ljóts-saaga
- Hen-Thoririn saaga eli Hænsna-Þóris-saaga.
- Gunnlaugrin käärmeenkielen saaga; tai Gunnlaugrin käärmeenkielen saaga.
- Bandamanna-saaga
- Egilin saaga
- Hardar saga; tai Harðar saga ok Hólmverja
- Rankel-saaga
- Bárðar saga Snæfellsáss
- Bjarnar saga Hítdœlakappa
- Droplaugarsona-saaga
- Eiríks saga rauða - Erik Punaisen saaga - Erik Punaisen saaga
- Færeyingan saaga
- Finnboga saga ramma
- Fljótsdælan saaga
- Flóamanna-saaga
- Fóstbrœðra saga (kaksi versiota)
- Grettis saga - Grettir Vahvan saaga - Grettir the Strongin saaga
- Grœnlendinga saga - Grönlannin saaga
- Gull-Þóris-saaga
- Gunnars saga Keldugnúpsfífls
- Hallfreðar saga (kaksi versiota)
- Harðar saga ok Hólmverja
- Hávarðar saga Ísfirðings - Ísafjörðurin Hávarðurin saaga - Ísafjörðurin Hávarðurin saaga
- Heiðarvíga saga
- Hrafnkelsin saaga
- Hrana saga hrings (keskiajan jälkeinen)
- Kjalnesingan saaga
- Kormáksin saaga
- Króka-Refs saaga
- Laurentiuksen saaga
- Ljósvetninga saga (kolme versiota)
- Njáls saga
- Reykdœla saga ok Víga-Skútu
- Svarfdœlan saaga
- Valla-Ljóts-saaga
- Víga-Glúms-saaga
- Víglundarin saaga
- Vápnfirðingan saaga
- Þorsteins saga hvíta
- Þorsteins saga Síðu-Hallssonar
- Þórðar saga hreðu
- Ölkofra-saaga
Kysymyksiä ja vastauksia
Q: Millä kielellä saagat kirjoitettiin?
A: Saagat kirjoitettiin vanhan norjan kielellä pääasiassa Islannissa.
K: Mitä yhtäläisyyksiä saagojen ja eeposten välillä on?
A: Saagoissa on usein tekstiin upotettuja, alliteratiivisessa säkeistössä kirjoitettuja säkeistöjä tai kokonaisia runoja, jotka muistuttavat eeppisiä tarinoita.
K: Ovatko saagat aina romanttisia ja fantastisia?
V: Kyllä, saagat ovat yleensä romantisoituja ja fantastisia, mutta ne käsittelevät silti ihmisolentoja, joita voidaan ymmärtää.
K: Mikä on yksi kuuluisimmista saagoista?
V: Njálin saaga eli Poltetun Njálin saaga on yksi kuuluisimmista.
K: Onko olemassa englanninkielisiä teoksia, joita voitaisiin pitää saagoina?
V: Kyllä, Beowulf ja Gawain ja vihreä ritari ovat molemmat mielikuvituksen teoksia, joita voitaisiin pitää saagana. Layamon's Brut (noin 1200 jKr.) perustuu Englannin historiaan anglosaksisesta kronikasta lähtien, ja sitä voitaisiin myös pitää saagana.
