Norjan kieli – virallinen pohjoisgermaaninen kieli (bokmål ja nynorsk)
Tutustu Norjan kieleen: yli 4,5 miljoonaa puhujaa, pohjoisgermaaninen kieli ja sen kaksi muotoa bokmål & nynorsk – historia, erot ja opas oppimiseen. Lue lisää.
Norjan kieli on Norjan virallinen kieli. Sitä puhuu yli neljä ja puoli miljoonaa ihmistä, ja se kuuluu pohjoisgermaanisten kielten ryhmään, jota puhutaan Skandinaviassa. Niihin kuuluvat myös ruotsi, tanska, islanti ja färsaari.
Kielestä on olemassa kaksi muotoa: bokmål (joka tarkoittaa "kirjakieltä") ja nynorsk (joka tarkoittaa "uutta norjaa").
Kirjalliset muodot
Bokmål on historiallisesti kehittynyt vahvasti tanskan vaikutuksesta, koska Norja oli vuosisatoja osa Tanskan kuningaskuntaa. Bokmål on käytetyin kirjoitettu muoto: suurin osa norjalaisista käyttää tai ymmärtää sitä sujuvasti. Nynorsk puolestaan perustuu 1800‑luvulla Ivar Aasenin keräämiin ja järjestämiin suomalais‑norjalaistyylisiin murre‑aineistoihin; se pyrkii kuvaamaan maan luontaista murreperinnettä. Nynorskilla on oma asema virallisena kirjoitettuna muotona, ja sitä käyttää merkittävä vähemmistö kuntien hallinnossa, kouluissa ja mediassa.
Puhekielet ja ymmärrettävyys
Norjassa on laaja kirjo paikallisia murteita, ja maa tunnetaan siitä, että puhutut kielet vaihtelevat voimakkaasti alueittain. Toisin kuin monissa muissa maissa, norjassa ei ole yhtä virallista puhuttua "kirjakieltä" — lähes kaikki norjalaiset käyttävät syntyperäisiä murteitaan arkikielessä. Media ja viihde esittävät kuitenkin usein sekä murteita että neutraalimpia puhuttuja muotoja.
Norjan kieli on useimmille ruotsalaisille ja tanskalaisille helposti ymmärrettävää, erityisesti kirjoitetussa muodossa. Ruotsin ja tanskan kanssa norjalla on korkea keskinäinen ymmärrettävyys, kun taas islannin ja färsaarten kanssa yhteys on etäisempi, koska ne säilyttivät vanhempia piirteitä.
Virallinen asema, koulutus ja kirjainvalikoima
Norjassa molemmat kirjoitetut muodot ovat virallisesti tunnustettuja. Kunnat ja valtion viranomaiset voivat valita työskentelynsä viralliseksi kirjakieleksi joko bokmål‑ tai nynorsk‑muodon, ja kouluissa opetetaan molempia muotoja. Kielipolitiikka pyrkii turvaamaan molempien muotojen aseman ja kielten monimuotoisuuden.
Norjan kirjoitusjärjestelmä käyttää latinalaista aakkostoa lisättynä kirjaimilla æ, ø ja å. Joissain paikannimissä ja lainasanoissa voi esiintyä myös muita merkintätapoja ja diakriittimerkkejä.
Historiaa ja nykypäivää
Norjan kielihistoriaan liittyy useita 1800‑ ja 1900‑luvun kielenmuodostukseen liittyneitä liikkeitä, kuten pyrkimykset standardisoida kirjoitusta ja ajan myötä tehdyt ortografiatarkistukset. Aiemmin esillä ollut ajatus yhdistää bokmål ja nynorsk yhdeksi muodoksi (ns. samnorsk) on käytännössä hylätty, ja nykyään painotetaan molempien muotojen rinnakkaisuutta.
Kielten monimuotoisuus
Lisäksi Norjassa on vähemmistökieliä ja useita saamen kieliä, jotka ovat virallisesti tunnustettuja tietyillä alueilla. Kielenopiskelijalle norja tarjoaa etuja: opiskelu avaa yhteyden muihin skandinaavisiin kieliin ja helpottaa ymmärtämistä monipuolisessa kulttuuri‑ ja mediaympäristössä.
Norjan kielen historia
Vanha norja
Vanhaa norjaa puhuttiin Skandinaviassa satoja vuosia sitten viikinkien aikaan. Se muistuttaa hyvin paljon nykyistä islannin kieltä46453. Tämä johtuu siitä, että monet viikingit purjehtivat Norjasta Islantiin paetakseen Norjan kuninkaiden valtaa, joka pakotti ihmiset maksamaan paljon veroja.
Bokmål
1300-luvulla musta surma tappoi kaksi kolmasosaa Norjan väestöstä. Tanskan kuninkaat ja kuningattaret huomasivat, että Norja oli heikko ja puolustuskyvytön, joten he liittivät Norjan osaksi Tanskaa. Satoja vuosia Norjaa hallitsivat tanskalaiset. Kaikki hallitsijat, papit, kartanonomistajat ja aateliset olivat tanskalaisia. Monet heistä asettuivat Norjaan. Tämän vuoksi nykyinen norjan kielen standardi (Bokmål) muistuttaa tanskaa. Norjalaiset eivät saaneet painaa norjankielisiä kirjoja. Kaikkien, jotka halusivat opiskella, oli mentävä Tanskaan tai Saksaan.
Vuonna 1814 Tanska hävisi sodan ja joutui luovuttamaan Norjan Ruotsille. Sitten norjalaiset saivat oman yliopiston. Vähitellen tanskan kieli sekoittui norjalaisiin murteisiin ja siitä tuli nykyinen norjan kieli. Norja ja tanska näyttävät kirjoitettuna hyvin samankaltaisilta, mutta puhuttuna ne kuulostavat erilaisilta. Tanskan kielessä monet äänteet niellään.
Nynorsk
1800-luvulla useat ihmiset keksivät hieman erilaisen norjan kielen muodon. Tämä tunnettiin lopulta nimellä "Nynorsk". Se perustui vanhoihin norjan kielen muotoihin ja murteisiin. 1900-luvulla tehtiin joitakin yrityksiä yhdistää Bokmål ja Nynorsk yhdeksi kieleksi, mutta ne eivät onnistuneet. Nykyään noin joka yhdeksäs tai kymmenes norjalainen puhuu nynorskia. Koululaiset joutuvat oppimaan molemmat kielimuodot.
Norjan aakkoset
Norjan aakkosissa on 29 kirjainta. Ne ovat samat kirjaimet kuin englannin aakkosissa ja lisäksi kolme ylimääräistä vokaalia: [æ ø å] virhe: {{lang}}: tekstissä on kursivoitu merkintä (help)
Kirjaimia c, q, w, x ja z käytetään vain sanoissa, jotka on lainattu muista kielistä.
Etsiä