Veriryhmä
Veriryhmä tai veriryhmä on lääketieteellinen termi. Se kuvaa henkilön veriryhmää. Se on veren luokittelu, joka perustuu punasolujen pinnalla olevien perinnöllisten antigeenisten aineiden esiintymiseen tai puuttumiseen.
Veriryhmät ennustavat, esiintyykö verensiirrossa vakavia reaktioita. Tätä reaktiota kutsutaan "hemolyyttiseksi reaktioksi". Se voi tuhota punasoluja ja aiheuttaa munuaisten vajaatoimintaa. Shokki on todennäköinen, ja kuolema on mahdollinen.
Verensiirron tai elinsiirron yhteydessä on tärkeää tietää luovuttajan (joka luovuttaa verta) ja vastaanottajan (joka tarvitsee verta) veriryhmät.
Ihmisen veriryhmäjärjestelmiä on useita. Näistä järjestelmistä ABO-veriryhmäjärjestelmä ja Rhesusveriryhmäjärjestelmä ovat tärkeimmät. Tässä järjestelmässä määritetään A-antigeenin, B-antigeenin ja RhD-antigeenin esiintyminen tai puuttuminen.
ABO-järjestelmä
Periaate
ABO-järjestelmän periaatteena on, että antigeenit - tässä tapauksessa punasolujen pinnalla olevat sokerit - eroavat toisistaan yksilöiden välillä. Tämän löysi ensimmäisenä Karl Landsteiner. Ihmisillä on immunologinen toleranssi vain sitä kohtaan, mitä esiintyy heidän omassa kehossaan. Tämän seurauksena ihminen voi tuottaa vasta-aineita muiden ihmisten elimistössä olevia luonnollisia komponentteja vastaan, mutta ei itseään vastaan. Ihmiset voivat siis tuottaa vasta-aineita A- ja/tai B-antigeenejä vastaan, jos niitä ei ole heidän veressään.
Nämä vasta-aineet paakkuuntuvat punasoluihin, jos ne kantavat vieraita antigeenejä. Tämä ankara reaktio voi aiheuttaa kuoleman, kun verensiirron jälkeen esiintyy suuria määriä tällaisia soluja. Koska A- ja B-antigeenit ovat kemiallisesti muunneltuja esiasteesta, jota esiintyy myös O-tyypin henkilöillä, A- ja B-tyypin antigeenit omaavat henkilöt voivat ottaa vastaan verta O-tyypin henkilöiltä.
Anti-A- ja anti-B-vasta-aineita ei esiinny vastasyntyneillä. Ne ilmenevät ensimmäisten elinvuosien aikana. A- ja B-vasta-aineet ovat yleensä liian suuria kulkeutuakseen istukan läpi sikiön verenkiertoon.
Testi
Laboratoriossa verestä tutkitaan antigeenit. Kun tietty antigeeni löytyy, löytyy aina myös vasta-aineita. Vasta-aineet hyökkäävät (kiinnittyvät) antigeeneihin, joita ne eivät tunnista.
Ryhmässä A (jossa on A-antigeeni) on B-vasta-aineita.
Ryhmässä B (B-antigeenin kanssa) on anti-A-vasta-aineita.
AB-ryhmässä (jossa on sekä A- että B-antigeenejä) ei ole vasta-aineita.
Ryhmässä O (jossa ei ole antigeenejä) on anti-A- ja anti-B-vasta-aineita.
Veri merkitään siten esimerkiksi Apositiiviseksi tai O-negatiiviseksi, jolloin kirjain viittaa ABO-veriryhmään ja "positiivinen" tai "negatiivinen" siihen, onko Rhesusveriryhmäjärjestelmään kuuluvaa RhD-antigeenia löydetty. Se voidaan kirjoittaa myös A+ ja O-.
Yhteensopivuus
- Ryhmässä O ei ole antigeenejä, mutta siinä on anti-A- ja anti-B-vasta-aineita. Tämä tarkoittaa, että he voivat saada verta vain muilta O-ryhmän ihmisiltä, mutta he voivat luovuttaa verta mille tahansa ABO-ryhmälle.
- Ryhmä A:lla on B-vasta-aineita, joten he voivat saada verta vain ihmisiltä, jotka kuuluvat ryhmään A tai O. Näillä kahdella ryhmällä ei ole B-vasta-ainetta. He voivat luovuttaa verta A- tai AB-ryhmään kuuluville ihmisille.
- B-ryhmäläisillä on anti-A-vasta-aineita, joten he voivat vastaanottaa verta vain B- tai O-ryhmäläisiltä henkilöiltä.
- AB-veriryhmään kuuluvilla ei ole vasta-aineita, joten he voivat vastaanottaa minkä tahansa veriryhmän verta. He voivat kuitenkin luovuttaa verta vain muille AB-veriryhmään kuuluville henkilöille.
O-negatiivista verta luovuttavia kutsutaan usein yleisluovuttajiksi, koska he voivat luovuttaa verta mille tahansa muulle veriryhmälle. AB-positiivisen veren omaavia henkilöitä kutsutaan universaaleiksi vastaanottajiksi, koska he voivat saada verta miltä tahansa muulta veriryhmältä.
Mikä ryhmä voi luovuttaa verta millekin toiselle veriryhmälle?
Rhesus-tekijä
Rh-tekijä (Rh tarkoittaa Rhesus) on toiseksi yleisimmän ihmisveren verensiirrossa käytettävän veriryhmäjärjestelmän ominaisuus. se on nimetty Rhesusapinan mukaan, jossa se löydettiin ensimmäisen kerran. Rh on perinnöllinen ominaisuus, joka viittaa yksilön punasolujen pinnalla olevaan proteiiniin.
Rh-kerroin on ABO-ryhmistä erillinen ja niiden lisäksi. Rh-tekijä on joko yksilön punasoluissa tai sitä ei ole. Rh-positiivinen tarkoittaa, että tekijä on läsnä. Rh-negatiivinen tarkoittaa, että sitä ei ole. Verensiirroissa on tärkeää, että verenluovuttajalla ja vastaanottajalla on sama Rh-tekijä ja sama veriryhmä.
Ennen verensiirtoa veri testataan perusteellisesti sen varalta, että se ei aiheuta ongelmia vastaanottajalle.
Kysymyksiä ja vastauksia
K: Mikä on veriryhmä tai veriryhmä?
V: Veriryhmä tai veriryhmä on lääketieteellinen termi, jota käytetään kuvaamaan henkilön veriryhmää.
K: Mihin veren luokittelu perustuu?
V: Veren luokittelu perustuu punasolujen (RBC) pinnalla olevien perinnöllisten antigeenisten aineiden esiintymiseen tai puuttumiseen.
K: Mitä veriryhmä ennustaa?
V: Veriryhmä ennustaa, esiintyykö verensiirrossa vakava reaktio, jota kutsutaan myös "hemolyyttiseksi reaktioksi".
K: Mitä hemolyyttinen reaktio voi aiheuttaa?
V: Hemolyyttinen reaktio voi tuhota punasoluja, johtaa munuaisten vajaatoimintaan, aiheuttaa sokin ja jopa johtaa kuolemaan.
K: Miksi on tärkeää tietää luovuttajan ja vastaanottajan veriryhmät verensiirrossa tai elinsiirrossa?
V: On tärkeää tietää luovuttajan ja vastaanottajan veriryhmät verensiirron tai elinsiirron yhteydessä hemolyyttisen reaktion estämiseksi.
K: Mitkä ovat tärkeimmät ihmisen veriryhmäjärjestelmät?
V: Tärkeimmät ihmisen veriryhmäjärjestelmät ovat ABO-veriryhmäjärjestelmä ja Rhesusveriryhmäjärjestelmä.
K: Mitä ABO- ja Rhesusveriryhmäjärjestelmässä määritetään?
V: ABO- ja Rhesusveriryhmäjärjestelmässä määritetään A-antigeenin, B-antigeenin ja RhD-antigeenin esiintyminen tai puuttuminen.
