Veriryhmät: määritelmä, ABO ja RhD sekä verensiirtojen riskit
Veriryhmät selkokielellä: mitä ABO ja RhD tarkoittavat, miksi ne vaikuttavat verensiirtoihin ja miten verensiirtojen riskit tunnistetaan ja ehkäistään.
Veriryhmä tai verenryhmä on lääketieteellinen termi. Se kuvaa henkilön veriryhmää ja perustuu veren punasolujen pinnalla olevien perinnöllisten antigeenisten aineiden esiintymiseen tai puuttumiseen. Tällä tavalla tehtävä luokittelu auttaa tunnistamaan, millaisia antigeeneja ja vasta-aineita henkilön veressä on, ja siksi se on keskeinen osa turvallista lääketieteellistä hoitoa.
Mitkä rakenteet määrittävät veriryhmän?
Punasolujen pinnalla olevat antigeenit, kuten A- ja B- antigeenit sekä Rhesus-järjestelmän RhD-antigeeni, ovat tärkeimmät veriryhmää määräävät tekijät. Antigeenien esiintyminen johtuu perinnöllisistä geeneistä. Veriryhmän lisäksi veressä voi olla vasta-aineita, jotka reagoivat vieraisiin antigeeneihin.
ABO-veriryhmäjärjestelmä
ABO-veriryhmäjärjestelmä jakaa ihmiset neljään pääryhmään antigeenien A ja B esiintymisen perusteella:
- RhA (A‑ryhmä): punasoluissa on A‑antigeeni ja veressä vastakkaisia (anti‑B) vasta‑aineita.
- B‑ryhmä: punasoluissa on B‑antigeeni ja veressä anti‑A‑vasta‑aineita.
- AB‑ryhmä: punasoluissa on sekä A‑ että B‑antigeenit; veressä ei yleensä ole anti‑A tai anti‑B vasta‑aineita. AB on vastaanottajalle laajasti yhteensopiva ABO‑puolella.
- O‑ryhmä: punasoluissa ei ole A‑ tai B‑antigeeneja, mutta veriplasmassa on sekä anti‑A että anti‑B vasta‑aineita. O‑verta voidaan tietyissä tilanteissa käyttää yleislähtöisenä veriryhmänä.
Rhesus (Rh) ja RhD-antigeeni
Rhesusveriryhmäjärjestelmä keskittyy erityisesti RhD‑antigeeniin. Jos henkilö kantaa tätä antigeeniä, hän on RhD‑positiivinen (Rh+); jos ei, hän on RhD‑negatiivinen (Rh−). Rh‑yhteensopimattomuus voi aiheuttaa ongelmia erityisesti raskauksissa ja verensiirroissa:
- RhD‑negatiivisella henkilöllä voi muodostua anti‑RhD‑vasta‑aineita, jos hänelle annetaan RhD‑positiivista verta tai altistuu RhD‑positiiviselle sikiölle raskauden aikana.
- Tällaiset vasta‑aineet voivat aiheuttaa hemolyyttisiä reaktioita myöhemmissä verensiirroissa tai johtaa sikiön punasolujen tuhoutumiseen (hemolyyttinen tauti vastasyntyneellä), ellei tilannetta ehkäistä.
Verensiirtojen yhteensopivuus ja riskit
Veriryhmät ennustavat, esiintyykö verensiirrossa vakavia reaktioita. Erityisesti vastaanottajan valmiit vasta‑aineet voivat reagoida luovuttajan punasolujen antigeeneihin. Tämä voi johtaa hemolyyttiseen transfusioreaktioon, jossa punasolut tuhoutuvat nopeasti.
Tällainen reaktio voi aiheuttaa:
- kuumetta, vilunväristyksiä ja kipua
- munuaisten vajaatoimintaa (munuaisten haitta), koska vapautuvat proteiinit ja vapaat hemiryhmät voivat vaurioittaa munuaisia
- Shokki ja vaikeat elintoimintojen häiriöt
- hengenvaarallisia tilanteita ja mahdollisen kuoleman
Siksi verensiirron yhteydessä on tärkeää tietää luovuttajan ja vastaanottajan veriryhmät sekä tehdä tarvittaessa ristikoe (cross‑match) ennen siirtoa.
Riski syntymän ja raskauden yhteydessä
Elinsiirron ja raskauden yhteydessä veriryhmien tunteminen on myös välttämätöntä. Rh‑incompatibility raskauden aikana voi johtaa isoäidillisiin vasta‑ainemuodostuksiin, mikäli isoäidin veriryhmä altistaa äidin immunisaatiolle. Nykyinen ehkäisy on tehokasta: RhD‑negatiivisille äideille annetaan tarvittaessa anti‑D‑immunoglobuliinia ehkäisemään vasta‑aineiden muodostumista.
Miten veriryhmä tutkitaan ja miksi sen tunteminen on tärkeää?
Veriryhmä määritetään laboratorioissa tekemällä ABO‑ ja Rh‑tasoisia testejä sekä mahdollisesti laajempia veriryhmätestejä ja vasta‑ainescreenauksia. Veriryhmän tunteminen on tärkeää seuraavissa tilanteissa:
- verensiirtojen suunnittelu ja turvallisuus
- raskauden seuranta ja Rh‑profylaaksi
- elinsiirrot ja kudosyhteensopivuuden arviointi
- hätätilanteiden verivarojen hallinta (esim. O‑neg käy yleiseen hätäkäyttöön)
Turvatoimet ja ensiapu transfusioreaktioissa
Ennen verensiirtoa tehdään veriryhmätutkimukset ja ristikoetta minimoimaan reaktioriski. Jos transfusioreaktio epäillään, verensiirto keskeytetään välittömästi ja potilas hoidetaan asianmukaisesti — nestehoito, tukihoidot munuaisille ja tarvittaessa lääkkeet infektion tai immuunireaktion hillitsemiseksi.
Yhteenveto
Ihmisen veriryhmäjärjestelmiä on useita, mutta ABO‑ ja Rhesus‑järjestelmät ovat kliinisesti merkittävimmät. Ne määrittävät A‑, B‑ ja RhD‑antigeenien esiintymisen tai puuttumisen ja vaikuttavat verensiirtojen, raskauden ja elinsiirtojen turvallisuuteen. Oikea veriryhmätieto ja huolellinen yhteensopivuustestaus vähentävät vakavien transfusioreaktioiden riskiä.
ABO-järjestelmä
Periaate
ABO-järjestelmän periaatteena on, että antigeenit - tässä tapauksessa punasolujen pinnalla olevat sokerit - eroavat toisistaan yksilöiden välillä. Tämän löysi ensimmäisenä Karl Landsteiner. Ihmisillä on immunologinen toleranssi vain sitä kohtaan, mitä esiintyy heidän omassa kehossaan. Tämän seurauksena ihminen voi tuottaa vasta-aineita muiden ihmisten elimistössä olevia luonnollisia komponentteja vastaan, mutta ei itseään vastaan. Ihmiset voivat siis tuottaa vasta-aineita A- ja/tai B-antigeenejä vastaan, jos niitä ei ole heidän veressään.
Nämä vasta-aineet paakkuuntuvat punasoluihin, jos ne kantavat vieraita antigeenejä. Tämä ankara reaktio voi aiheuttaa kuoleman, kun verensiirron jälkeen esiintyy suuria määriä tällaisia soluja. Koska A- ja B-antigeenit ovat kemiallisesti muunneltuja esiasteesta, jota esiintyy myös O-tyypin henkilöillä, A- ja B-tyypin antigeenit omaavat henkilöt voivat ottaa vastaan verta O-tyypin henkilöiltä.
Anti-A- ja anti-B-vasta-aineita ei esiinny vastasyntyneillä. Ne ilmenevät ensimmäisten elinvuosien aikana. A- ja B-vasta-aineet ovat yleensä liian suuria kulkeutuakseen istukan läpi sikiön verenkiertoon.
Testi
Laboratoriossa verestä tutkitaan antigeenit. Kun tietty antigeeni löytyy, löytyy aina myös vasta-aineita. Vasta-aineet hyökkäävät (kiinnittyvät) antigeeneihin, joita ne eivät tunnista.
Ryhmässä A (jossa on A-antigeeni) on B-vasta-aineita.
Ryhmässä B (B-antigeenin kanssa) on anti-A-vasta-aineita.
AB-ryhmässä (jossa on sekä A- että B-antigeenejä) ei ole vasta-aineita.
Ryhmässä O (jossa ei ole antigeenejä) on anti-A- ja anti-B-vasta-aineita.
Veri merkitään siten esimerkiksi Apositiiviseksi tai O-negatiiviseksi, jolloin kirjain viittaa ABO-veriryhmään ja "positiivinen" tai "negatiivinen" siihen, onko Rhesusveriryhmäjärjestelmään kuuluvaa RhD-antigeenia löydetty. Se voidaan kirjoittaa myös A+ ja O-.
Yhteensopivuus
- Ryhmässä O ei ole antigeenejä, mutta siinä on anti-A- ja anti-B-vasta-aineita. Tämä tarkoittaa, että he voivat saada verta vain muilta O-ryhmän ihmisiltä, mutta he voivat luovuttaa verta mille tahansa ABO-ryhmälle.
- Ryhmä A:lla on B-vasta-aineita, joten he voivat saada verta vain ihmisiltä, jotka kuuluvat ryhmään A tai O. Näillä kahdella ryhmällä ei ole B-vasta-ainetta. He voivat luovuttaa verta A- tai AB-ryhmään kuuluville ihmisille.
- B-ryhmäläisillä on anti-A-vasta-aineita, joten he voivat vastaanottaa verta vain B- tai O-ryhmäläisiltä henkilöiltä.
- AB-veriryhmään kuuluvilla ei ole vasta-aineita, joten he voivat vastaanottaa minkä tahansa veriryhmän verta. He voivat kuitenkin luovuttaa verta vain muille AB-veriryhmään kuuluville henkilöille.
O-negatiivista verta luovuttavia kutsutaan usein yleisluovuttajiksi, koska he voivat luovuttaa verta mille tahansa muulle veriryhmälle. AB-positiivisen veren omaavia henkilöitä kutsutaan universaaleiksi vastaanottajiksi, koska he voivat saada verta miltä tahansa muulta veriryhmältä.
Mikä ryhmä voi luovuttaa verta millekin toiselle veriryhmälle?
Rhesus-tekijä
Rh-tekijä (Rh tarkoittaa Rhesus) on toiseksi yleisimmän ihmisveren verensiirrossa käytettävän veriryhmäjärjestelmän ominaisuus. se on nimetty Rhesusapinan mukaan, jossa se löydettiin ensimmäisen kerran. Rh on perinnöllinen ominaisuus, joka viittaa yksilön punasolujen pinnalla olevaan proteiiniin.
Rh-kerroin on ABO-ryhmistä erillinen ja niiden lisäksi. Rh-tekijä on joko yksilön punasoluissa tai sitä ei ole. Rh-positiivinen tarkoittaa, että tekijä on läsnä. Rh-negatiivinen tarkoittaa, että sitä ei ole. Verensiirroissa on tärkeää, että verenluovuttajalla ja vastaanottajalla on sama Rh-tekijä ja sama veriryhmä.
Ennen verensiirtoa veri testataan perusteellisesti sen varalta, että se ei aiheuta ongelmia vastaanottajalle.
Kysymyksiä ja vastauksia
K: Mikä on veriryhmä tai veriryhmä?
V: Veriryhmä tai veriryhmä on lääketieteellinen termi, jota käytetään kuvaamaan henkilön veriryhmää.
K: Mihin veren luokittelu perustuu?
V: Veren luokittelu perustuu punasolujen (RBC) pinnalla olevien perinnöllisten antigeenisten aineiden esiintymiseen tai puuttumiseen.
K: Mitä veriryhmä ennustaa?
V: Veriryhmä ennustaa, esiintyykö verensiirrossa vakava reaktio, jota kutsutaan myös "hemolyyttiseksi reaktioksi".
K: Mitä hemolyyttinen reaktio voi aiheuttaa?
V: Hemolyyttinen reaktio voi tuhota punasoluja, johtaa munuaisten vajaatoimintaan, aiheuttaa sokin ja jopa johtaa kuolemaan.
K: Miksi on tärkeää tietää luovuttajan ja vastaanottajan veriryhmät verensiirrossa tai elinsiirrossa?
V: On tärkeää tietää luovuttajan ja vastaanottajan veriryhmät verensiirron tai elinsiirron yhteydessä hemolyyttisen reaktion estämiseksi.
K: Mitkä ovat tärkeimmät ihmisen veriryhmäjärjestelmät?
V: Tärkeimmät ihmisen veriryhmäjärjestelmät ovat ABO-veriryhmäjärjestelmä ja Rhesusveriryhmäjärjestelmä.
K: Mitä ABO- ja Rhesusveriryhmäjärjestelmässä määritetään?
V: ABO- ja Rhesusveriryhmäjärjestelmässä määritetään A-antigeenin, B-antigeenin ja RhD-antigeenin esiintyminen tai puuttuminen.
Etsiä