Istukka | tiineenä olevien naaraspuolisten nisäkkäiden kohdussa (kohdussa) oleva väliaikainen elin
Istukka on väliaikainen elin raskaana olevien naaraspuolisten nisäkkäiden kohdussa. Sen tärkein tehtävä on siirtää happea ja ravintoaineita äidin verestä vauvan vereen ja siirtää jätemolekyylejä takaisin vauvan verestä äidin vereen. Se myös suojaa vauvaa emon veressä olevilta haitallisilta aineilta ja tuottaa raskautta tukevia hormoneja.
Istukka on kiinnittynyt kohdun seinämään ja napanuorassa olevien suurten verisuonten kautta yhteydessä vauvaan. Kun vauva on syntynyt, istukka ja napanuora työntyvät myös ulos kohdusta. Tällöin istukkaa ja napanuoraa kutsutaan usein jälkisynnytykseksi.
Plancenta kohdussa kaavio
Istukka, johon on kiinnitetty napanuora.
Toiminnot
Istukka ruokkii vauvaa ja poistaa sen jätteet.
Kohdussa oleva vauva saa kaiken tarvitsemansa istukan kautta. Happi kulkeutuu äidin veressä keuhkoista istukkaan ja sitten vauvan veressä napanuoran kautta vauvaan. Hiilidioksidijäte kulkee samaa reittiä päinvastoin, vauvan verestä äidin vereen ja keuhkojen kautta ulos. Ravintomolekyylit (sokerit, rasvat, proteiinit ja vitamiinit) kulkeutuvat äidin veren kautta äidin ruoansulatuskanavasta istukkaan ja sitten vauvan veressä vauvaan, ja jätteet kulkeutuvat takaisin äidin munuaisiin hävitettäväksi.
Istukka suojaa äitiä ja sikiötä.
Yksi istukan tehtävistä on varmistaa, että äidin ja sikiön veri ei koskaan sekoitu keskenään. Istukka toimii vaihtopintana äidin ja sikiön välillä. Ravinteet ja happi siirtyvät verenkierrosta toiseen vain diffuusion avulla. Jos äidin ja sikiön veri sekoittuisi keskenään, se voisi olla tappavaa molemmille. Jos äidillä ja sikiöllä olisi eri veriryhmät, molemmat saattaisivat kuolla, jos niiden veri sekoittuisi.
Istukan este suojaa sikiötä.
Istukassa on kaksi osaa, joista toinen on geneettisesti ja biologisesti osa sikiötä ja toinen osa äitiä. Se istutetaan kohdun seinämään, jossa se saa ravinteita ja happea äidin verestä ja poistaa jätteitä. Näin muodostuu istukkaesteeksi kutsuttu este, joka suodattaa pois joitakin aineita, jotka voisivat vahingoittaa sikiötä.
Istukan este ei kuitenkaan pysty suojaamaan sikiötä kaikelta, mikä voisi vahingoittaa sitä. Esimerkiksi alkoholi kulkeutuu istukan läpi sikiöön. Siksi alkoholin juominen raskauden aikana voi aiheuttaa sikiön alkoholioireyhtymän. Istukka ei myöskään pysty suodattamaan monia muita asioita. Kemikaaleja, jotka voivat läpäistä istukan esteen ja vahingoittaa sikiötä, kutsutaan teratogeeneiksi. Jotkin virukset voivat myös ylittää tämän esteen ja tartuttaa sikiön. Hyvänä puolena on se, että monet äidin vasta-aineista voivat kulkea istukan läpi, ja ne voivat auttaa vauvaa vastustamaan sairauksia ensimmäisenä elinvuotenaan.
Istukka tuottaa hormoneja
Istukka tuottaa koko raskauden ajan hormoneja, jotka kulkevat äidin veressä ja auttavat hänen kehoaan sopeutumaan raskauteen. Yksi näistä hormoneista havaitaan raskaustesteissä; se on myös vastuussa pahoinvoinnista, jota monet naiset kokevat raskauden alkuvaiheessa ("aamupahoinvointi"). Kun vauva on valmis syntymään, istukka tuottaa hormoneja, jotka stimuloivat synnytystä.
Istukan kaltaiset elimet muilla eläimillä
Munia munivat nisäkkäät (hahka ja platypus) ja pussieläimet tuottavat eräänlaisen istukan, joka tuottaa ravintoaineet pääasiassa munapussista eikä äidin verestä. Se on sijoitettu naaraan kehoon samalla tavalla kuin sorkkaeläinten nisäkkäiden kohdalla. Muut kuin nisäkkäät, jotka munimisen sijaan synnyttävät eläviä poikasia (jotkut käärmeet ja liskot ja jopa jotkut kalat), ovat myös kehittäneet sisäisen kehityksen järjestelmiä, joissa on istukan kaltainen kudos: nämä ovat esimerkkejä konvergentista evoluutiosta.
Kysymyksiä ja vastauksia
K: Mikä on istukka?
V: Istukka on väliaikainen elin raskaana olevien naarasnisäkkäiden kohdussa (kohdussa).
K: Mitkä ovat istukan tärkeimmät tehtävät?
V: Istukan tärkeimmät tehtävät ovat hapen ja ravintoaineiden siirtäminen äidin verestä vauvan vereen ja jätemolekyylien siirtäminen takaisin vauvan verestä äidin vereen. Se myös suojaa vauvaa äidin veressä olevilta haitallisilta aineilta ja tuottaa raskautta tukevia hormoneja.
K: Miten se liittyy sekä äitiin että vauvaan?
V: Istukka on kiinnittynyt kohdun seinämään ja yhdistetty vauvaan napanuoran suurilla verisuonilla.
K: Mitä tapahtuu synnytyksen jälkeen?
V: Synnytyksen jälkeen sekä istukka että napanuora työntyvät ulos kohdusta. Tällöin niitä kutsutaan usein jälkisynnytykseksi.
K: Onko sillä muita tehtäviä kuin hapen ja ravintoaineiden siirtäminen?
V: Kyllä, se myös suojaa vauvaa äidin veressä olevilta haitallisilta aineilta sekä tuottaa raskautta tukevia hormoneja.
K: Tuleeko sen mukana jotain muuta, kun se poistuu synnytyksen jälkeen?
V: Kyllä, kun se poistuu syntymän jälkeen, sen mukana on napanuora, joka yhdisti ne toisiinsa ennen syntymää.
K: Miksi ihmiset kutsuvat näitä kahta asiaa yhdessä, kun ne lähtevät syntymän jälkeen? V: Ihmiset kutsuvat niitä yleensä nimellä "jälkisynnytys", kun ne lähtevät synnytyksen jälkeen yhdessä.
