Boeing 787 Dreamliner – historia, ominaisuudet ja turvallisuushaasteet
Syväluotaava artikkeli Boeing 787 Dreamlinerista: sen historia, tekniset ominaisuudet ja viimeisimmät turvallisuushaasteet sekä viranomaistutkinnot ja vaikutukset lentoliikenteeseen.
Boeing 787 Dreamliner on Boeingin valmistama matkustajalentokone. Sen ensilento tapahtui 15. joulukuuta 2009. Se oli tarkoitus julkaista jo aiemmin, mutta koneen ensimmäinen matkustajalento oli lokakuussa 2011. Tämän vuoksi jotkin lentoyhtiöt saavat koneensa lähes 30 kuukautta myöhässä.
Lentokoneessa on ollut joitakin ongelmia. FAA ja Japanin ilmailuvirasto tarkastelevat sitä parhaillaan. Tammikuun 16. päivänä 2013 FAA ilmoitti, ettei 787-koneita saa lentää Yhdysvalloissa. Myös EASA, Japanin liikenneministeriö, Intian siviili-ilmailun pääosasto (DGCA) ja Chilen siviili-ilmailun pääosasto (DGAC) ilmoittivat, ettei 787-konetta saa lentää heidän maassaan.
Historia ja tuotannon tausta
Dreamlinerin kehitys käynnistettiin tavoitteena luoda polttoainetaloudellinen, pitkän matkan keskikokoinen kaksimoottorinen matkustajakone. Projekti sisälsi laajan alihankintaketjun ja uudenlaisen tuotantomallin, mikä johti aikataulu- ja laatuongelmiin sekä toimitusviiveisiin. Koneen valmistusta on keskitetty Boeingin suurille kokoonpanolinjoille, mm. Everettissa (Washington) ja myöhemmin South Carolinassa (North Charleston).
Rakenne ja keskeiset ominaisuudet
- Komposiittirunko: 787 hyödyntää laajasti hiilikuitukomposiitteja, joiden osuus koneen rakenteessa on merkittävä verrattuna perinteiseen alumiiniin. Tämä vähentää painoa ja parantaa korroosionkestävyyttä sekä polttoainetehokkuutta.
- Sähköinen arkkitehtuuri: koneessa on aiempaa enemmän sähköistettyjä järjestelmiä (”more electric aircraft”), mikä korvaa osin perinteisiä pneumaattisia järjestelmiä ja parantaa energiatehokkuutta.
- Matkustamon mukavuus: suuret ikkunat, LED-valaistus, parempi ilmanvaihto ja matalampi matkustamokorkeus (noin 1 800 m eli ~6 000 jalkaa) vähentävät väsymystä pitkillä lennoilla ja parantavat matkustusmukavuutta.
- Moottorivaihtoehdot: 787-koneita on varustettu joko General Electricin GEnx- tai Rolls‑Royce Trent 1000 -moottoreilla.
- Polttoainetaloudellisuus: Dreamliner lupaa merkittävää polttoaineen säästöä (luokkaa noin 15–25 % verrattuna vanhempiin saman kokoluokan malleihin), mikä mahdollistaa suorat lento-operaatiot pidemmille reiteille kustannustehokkaammin.
Variantit
Perusmallit ovat 787-8, 787-9 ja 787-10. -8 on alkuperäinen, pienempi versio; -9 on pidennetty ja kantavuudeltaan suurempi, ja -10 on pisin versio, joka on optimoitu matkustajakapasiteetin kasvattamiseen mutta kantama on lyhyempi kuin -9:n. Variantit tarjoavat lentoyhtiöille eri kompromisseja kapasiteetin ja kantaman välillä.
Käyttäjät ja käyttö
Dreamlineria käyttävät monet kansainväliset lentoyhtiöt, esimerkiksi Japanista yhtiöt kuten All Nippon Airways ja Japan Airlines olivat ensimmäisiä operaattoreita. Myös eurooppalaiset ja pohjoisamerikkalaiset suuret yhtiöt, kuten British Airways, American Airlines ja United Airlines, ovat ottaneet 787-koneita osaksi laivastojaan. Kone sopii hyvin pitkän matkan reittiliikenteeseen ja suoriin interkontinenttireitteihin.
Turvallisuushaasteet ja akkuongelmat 2013
Dreamlinerin merkittävin julkinen turvallisuushaaste liittyi sen litiumioniakkuihin. Vuoden 2012–2013 aikana tapahtui useita akkuun liittyneitä vikatapauksia, joiden seurauksena useiden maiden ilmailuviranomaiset alkoivat tutkia koneiden turvallisuutta. Tammikuussa 2013 useat viranomaiset, mukaan lukien FAA, EASA sekä useiden maiden kansalliset viranomaiset, tekivät varotoimia ja rajoituksia 787-koneille, ja osa koneista maadoitettiin toistaiseksi.
Tutkimuksissa havaittiin, että litiumioniakusta saattoi aiheutua ylikuumenemista ja ns. thermal runaway -tilanne, joka voi johtaa savuun tai paloon. Boeing suunnitteli ja toi käyttöön korjaavat toimenpiteet, jotka sisälsivät akun rakenteen ja sisältöjen muuttamisen, akun kotelon parantamisen ja ventilaation lisäämisen siten, että mahdollinen palosyy saadaan rajoitettua ja mahdollinen kaasu johdettua ulos koneen tiloista. Kun vaaditut muutokset ja testaukset hyväksyttiin, grounding-päätökset kumottiin kevään 2013 aikana ja 787-koneet pääsivät palaamaan kaupalliseen liikenteeseen.
Myöhemmät huomiot ja ylläpito
- Moottoriongelmat: joidenkin moottoritoimittajien, erityisesti Rolls‑Royce Trent 1000 -moottorin, kanssa on esiintynyt käyttöikään ja rungon kulumiseen liittyviä ongelmia. Tämä on johtanut lisätarkastuksiin, ennakoiviin huoltotoimiin ja ajoittain rajoituksiin tai moottorien vaihtotarpeisiin, mikä on vaikuttanut lentoyhtiöiden aikatauluihin ja huoltokustannuksiin.
- Päivitetyt järjestelmät: Boeing on julkaissut sarjan ohjelmisto- ja laitteistopäivityksiä sekä valmistajakohtaisia korjauksia ylläpitokäytäntöjen ja turvallisuuden parantamiseksi.
- Turvallisuustaso: groundingin jälkeen Dreamlinerien turvallisuustaso on palautunut ja koneet ovat jatkaneet laajaa kaupallista käyttöä. Kuten kaikissa moderneissa lentokoneissa, jatkuva valvonta, säännöllinen huolto ja valmistajan päivitykset ovat keskeisiä turvallisuuden ylläpidossa.
Yhteenveto
Boeing 787 Dreamliner edustaa merkittävää teknologista edistysaskelta lentoliikenteessä: komposiittirakenne, sähköistetyt järjestelmät ja matkustinominaisuudet parantavat polttoainetehokkuutta ja matkustusmukavuutta. Projektin alun myöhästymiset, akkuongelmat ja myöhemmät moottori- sekä huoltohaasteet ovat kuitenkin osoittaneet, että uudet teknologiat vaativat perusteellista testausta ja jatkuvaa ylläpitoa. Kun korjaukset ja kehitystyö on tehty, 787 on vakiinnuttanut asemansa monien lentoyhtiöiden laivastoissa pitkän matkan lennoilla.
Historia
1990-luvun lopulla Boeing halusi valmistaa Sonic Cruiser -nimisen lentokoneen, joka lentäisi hyvin nopeasti. Boeingin mukaan 787-kone kuluttaa 20 prosenttia vähemmän polttoainetta kuin samankokoinen 767-kone. Syyskuun 11. päivän 2001 iskujen jälkeen polttoaineen hinta kuitenkin nousi, joten lentoyhtiöt halusivat nopeampien koneiden sijaan tehokkaampia koneita. Boeing peruutti Sonic Cruiser -mallin ja korvasi sen tammikuussa 2003 "7E7:llä", joka oli tuolloin 787:n koodinimi. Heinäkuussa 2003 Boeing päätti kutsua uutta konetta "Dreamlineriksi".
Japanilaisesta lentoyhtiöstä All Nippon Airwaysista tuli 26. huhtikuuta 2004 7E7:n ensiasiakas, ja se odotti koneen toimitusta vuonna 2008. Vuonna 2005 koneen nimi muutettiin 787:ksi.
787 on suunniteltu paljon tehokkaammaksi. Tämä saavutettiin käyttämällä suurimmassa osassa konetta komposiittia alumiinin sijasta, mikä teki koneesta kevyemmän. Siinä käytettiin myös kahta uutta moottorityyppiä, General Electric GEnx:ää ja Rolls-Royce Trent 1000:ta. Boeingin mukaan tämä teki 787-koneesta 20 prosenttia tehokkaamman kuin 767-kone.
Joulukuussa 2006 Boeing ilmoitti, että 787-kone oli odotettua raskaampi, joten koneen valmistus viivästyi. Boeing oli myös yrittänyt lyhentää koneen valmistusaikaa pyytämällä osatoimittajia kokoamaan koneen osia. Osavalmistajat eivät kuitenkaan olleet tottuneet ylimääräiseen työhön, ja tämä viivästytti 787:n valmistusta entisestään.
Boeing aloitti 787:n testaamisen maassa. Ongelmia löytyi lisää, ja kone myöhästyi entisestään. Lopulta 15. joulukuuta 2009 787-kone lähti ensilennolleen. Boeing alkoi testata konetta ilmassa. Ongelmia ilmeni lisää, kuten yhden Rolls-Royce Trent 1000 -moottorin vikaantuminen ja tulipalo lennon aikana, mikä viivästytti koneen valmistumista entisestään. Jotkut lentoyhtiöt halusivat saada korvauksen kaikista viivästyksistä. Lopulta heinäkuussa 2011 Boeing toimitti ensimmäisen 787-koneensa ANA:lle.
Ominaisuudet
Boeing 787:llä on sama tyyppikelpuutus kuin Boeing 777:llä, mikä tarkoittaa, että lentäjä, joka on saanut koulutusta jommallakummalla koneella, voi helposti vaihtaa toiseen koneeseen hyvin pienellä lisäkoulutuksella.
Yksi 787:n mielenkiintoisimmista piirteistä on moottorin takaosassa oleva sahahammaskuvio. Boeingin mukaan tämä tekee koneesta hiljaisemman sekä koneessa että maassa oleville ihmisille. Moottoreissa on myös ääntä vaimentavaa materiaalia moottorin etuosassa, mikä tekee koneesta vielä hiljaisemman.
787:n sisäpuoli on huomattavin piirre. Ikkunat ovat 787:ssä paljon suuremmat kuin muissa koneissa, koska kone on valmistettu pääosin komposiitista, joka on vahvempaa kuin useimmissa muissa koneissa käytetty alumiini. Koneen ikkunoissa ei myöskään käytetä liukusäleitä kuten useimmissa lentokoneissa. Sen sijaan niissä on painikkeet, joilla ikkunan voi tehdä tummemmaksi tai vaaleammaksi. Lentokoneen sisäpuolella käytetään myös LED-valaistusta. Näin koneen sisällä olevien valojen värejä voidaan muuttaa.
Se, että kone on valmistettu alumiinin sijasta komposiitista, lisää matkustajien mukavuutta. Useimmat matkustajakoneet lentävät niin korkealla, että matkustamoon on pumpattava ilmaa, jotta matkustajat voivat hengittää. Useimmat lentokoneet pumppaavat ilmaa niin paljon, että matkustajat tuntevat olevansa noin 2400 metrin (8000 jalan) korkeudessa. Mutta koska 787-koneessa käytetään komposiittimateriaaleja, jotka ovat alumiinia vahvempia, kone voi pumpata sisään enemmän ilmaa, jotta matkustajat tuntevat olevansa noin 1800 metrin (6000 jalan) korkeudessa. Komposiitti on myös vähemmän altis korroosiolle, joten koneen ilmankosteus voi olla korkeampi kuin useimmissa muissa koneissa. Boeingin mukaan nämä parannukset saavat matkustajat tuntemaan olonsa paremmaksi pitkän lennon jälkeen.

787:n matkustamo

Rolls-Royce Trent-1000 -moottori, jossa näkyy pakokaasun sakarat.
Vaihtoehdot
Boeing valmistaa Dreamlinerista kolmea eri versiota: 787-8, 787-9 ja 787-10. 787-10 on testeissä. Boeingin oli tarkoitus valmistaa myös 787-3-mallia, mutta se peruttiin myöhemmin lentoyhtiöiden vähäisen kysynnän vuoksi.
787-8
-8 on lyhin 787-muunnos, jolla 210 henkilöä lentää noin 15200 kilometriä. Se aloitti lentonsa vuonna 2011. -8 korvaa Boeing 767-200ER- ja Boeing 767-300ER -koneet. Se on tarkoitettu hyvin pitkille matkoille, joilla on vähemmän matkustajia ja joilla isompi kone ei tuota lentoyhtiölle tarpeeksi rahaa.
787-9
-9 on suurempi 787-kone, ja sen toimintasäde on noin 15750 kilometriä. Se pystyy kuljettamaan noin 270 henkilöä, ja sen tuotanto alkoi vuonna 2014. Se pystyy kuljettamaan enemmän painoa kuin -8, ja se on pidempi kuin -8. Se kilpailee Airbusin A330-300- ja A330-200-koneita vastaan. Se korvaa Boeing 767-400ER:n.
787-10
-10 on suurempi kuin sekä 787-8 että 787-9. Se pystyy kuljettamaan noin 300 henkeä, mutta sen kantama on pienempi. Se kilpailee Airbus A350:n kanssa, ja se korvaa myös Boeing 777-200ER -koneen.
787-3 (peruutettu)
-3 olisi pienin, ja sen kantomatka olisi lyhin, noin 5000 km, ja sillä voisi lentää noin 290 ihmistä. Se olisi korvannut kahden japanilaisen lentoyhtiön käyttämän Boeing 747-400D:n (D tarkoittaa kotimaanlentoja, eli lentoja, jotka nousevat ja laskeutuvat samaan maahan). Aluksi nämä japanilaiset lentoyhtiöt olivat tilanneet 787-3:n, mutta koska kone oli myöhässä, lentoyhtiöt peruivat tilauksensa. Tämä sai Boeingin romuttamaan 787-3:n.
Kysymyksiä ja vastauksia
Q: Mikä on Boeing 787 Dreamliner?
V: Boeing 787 Dreamliner on Boeingin valmistama matkustajakone.
K: Milloin Boeing 787 Dreamliner -koneen ensilento tapahtui?
V: Boeing 787 Dreamliner -koneen ensilento tapahtui 15. joulukuuta 2009.
K: Milloin Boeing 787 Dreamliner -koneen ensimmäinen matkustajalento tapahtui?
V: Boeing 787 Dreamliner -matkustajakoneen ensimmäinen matkustajalento tapahtui lokakuussa 2011.
Kysymys: Miksi jotkut lentoyhtiöt saivat Boeing 787 Dreamlinerin lähes 30 kuukautta myöhässä?
V: Jotkin lentoyhtiöt saivat Boeing 787 Dreamliner -koneensa lähes 30 kuukautta myöhässä, koska koneen julkaisu viivästyi.
K: Onko Boeing 787 Dreamliner -lentokoneessa ollut ongelmia?
V: Kyllä, Boeing 787 Dreamliner -lentokoneessa on ollut ongelmia.
K: Mitkä virastot tarkastelevat Boeing 787 Dreamlineria?
V: FAA ja Japanin ilmailuvirasto tarkastelevat Boeing 787 Dreamlineria.
K: Saavatko lentoyhtiöt tällä hetkellä lentää Boeing 787 Dreamliner -lentokonetta Yhdysvalloissa ja muissa maissa?
V: Ei, lentoyhtiöt eivät saa tällä hetkellä lentää Boeing 787 Dreamliner -mallilla Yhdysvalloissa, Japanissa, Intiassa ja Chilessä omien ilmailuvirastojensa mukaan.
Etsiä