Boeing 787 Dreamliner

Historia

1990-luvun lopulla Boeing halusi valmistaa Sonic Cruiser -nimisen lentokoneen, joka lentäisi hyvin nopeasti. Boeingin mukaan 787-kone kuluttaa 20 prosenttia vähemmän polttoainetta kuin samankokoinen 767-kone. Syyskuun 11. päivän 2001 iskujen jälkeen polttoaineen hinta kuitenkin nousi, joten lentoyhtiöt halusivat nopeampien koneiden sijaan tehokkaampia koneita. Boeing peruutti Sonic Cruiser -mallin ja korvasi sen tammikuussa 2003 "7E7:llä", joka oli tuolloin 787:n koodinimi. Heinäkuussa 2003 Boeing päätti kutsua uutta konetta "Dreamlineriksi".

Japanilaisesta lentoyhtiöstä All Nippon Airwaysista tuli 26. huhtikuuta 2004 7E7:n ensiasiakas, ja se odotti koneen toimitusta vuonna 2008. Vuonna 2005 koneen nimi muutettiin 787:ksi.

787 on suunniteltu paljon tehokkaammaksi. Tämä saavutettiin käyttämällä suurimmassa osassa konetta komposiittia alumiinin sijasta, mikä teki koneesta kevyemmän. Siinä käytettiin myös kahta uutta moottorityyppiä, General Electric GEnx:ää ja Rolls-Royce Trent 1000:ta. Boeingin mukaan tämä teki 787-koneesta 20 prosenttia tehokkaamman kuin 767-kone.

Joulukuussa 2006 Boeing ilmoitti, että 787-kone oli odotettua raskaampi, joten koneen valmistus viivästyi. Boeing oli myös yrittänyt lyhentää koneen valmistusaikaa pyytämällä osatoimittajia kokoamaan koneen osia. Osavalmistajat eivät kuitenkaan olleet tottuneet ylimääräiseen työhön, ja tämä viivästytti 787:n valmistusta entisestään.

Boeing aloitti 787:n testaamisen maassa. Ongelmia löytyi lisää, ja kone myöhästyi entisestään. Lopulta 15. joulukuuta 2009 787-kone lähti ensilennolleen. Boeing alkoi testata konetta ilmassa. Ongelmia ilmeni lisää, kuten yhden Rolls-Royce Trent 1000 -moottorin vikaantuminen ja tulipalo lennon aikana, mikä viivästytti koneen valmistumista entisestään. Jotkut lentoyhtiöt halusivat saada korvauksen kaikista viivästyksistä. Lopulta heinäkuussa 2011 Boeing toimitti ensimmäisen 787-koneensa ANA:lle.

Ominaisuudet

Boeing 787:llä on sama tyyppikelpuutus kuin Boeing 777:llä, mikä tarkoittaa, että lentäjä, joka on saanut koulutusta jommallakummalla koneella, voi helposti vaihtaa toiseen koneeseen hyvin pienellä lisäkoulutuksella.

Yksi 787:n mielenkiintoisimmista piirteistä on moottorin takaosassa oleva sahahammaskuvio. Boeingin mukaan tämä tekee koneesta hiljaisemman sekä koneessa että maassa oleville ihmisille. Moottoreissa on myös ääntä vaimentavaa materiaalia moottorin etuosassa, mikä tekee koneesta vielä hiljaisemman.

787:n sisäpuoli on huomattavin piirre. Ikkunat ovat 787:ssä paljon suuremmat kuin muissa koneissa, koska kone on valmistettu pääosin komposiitista, joka on vahvempaa kuin useimmissa muissa koneissa käytetty alumiini. Koneen ikkunoissa ei myöskään käytetä liukusäleitä kuten useimmissa lentokoneissa. Sen sijaan niissä on painikkeet, joilla ikkunan voi tehdä tummemmaksi tai vaaleammaksi. Lentokoneen sisäpuolella käytetään myös LED-valaistusta. Näin koneen sisällä olevien valojen värejä voidaan muuttaa.

Se, että kone on valmistettu alumiinin sijasta komposiitista, lisää matkustajien mukavuutta. Useimmat matkustajakoneet lentävät niin korkealla, että matkustamoon on pumpattava ilmaa, jotta matkustajat voivat hengittää. Useimmat lentokoneet pumppaavat ilmaa niin paljon, että matkustajat tuntevat olevansa noin 2400 metrin (8000 jalan) korkeudessa. Mutta koska 787-koneessa käytetään komposiittimateriaaleja, jotka ovat alumiinia vahvempia, kone voi pumpata sisään enemmän ilmaa, jotta matkustajat tuntevat olevansa noin 1800 metrin (6000 jalan) korkeudessa. Komposiitti on myös vähemmän altis korroosiolle, joten koneen ilmankosteus voi olla korkeampi kuin useimmissa muissa koneissa. Boeingin mukaan nämä parannukset saavat matkustajat tuntemaan olonsa paremmaksi pitkän lennon jälkeen.

787:n matkustamo


Rolls-Royce Trent-1000 -moottori, jossa näkyy pakokaasun sakarat.

Vaihtoehdot

Boeing valmistaa Dreamlinerista kolmea eri versiota: 787-8, 787-9 ja 787-10. 787-10 on testeissä. Boeingin oli tarkoitus valmistaa myös 787-3-mallia, mutta se peruttiin myöhemmin lentoyhtiöiden vähäisen kysynnän vuoksi.

787-8

-8 on lyhin 787-muunnos, jolla 210 henkilöä lentää noin 15200 kilometriä. Se aloitti lentonsa vuonna 2011. -8 korvaa Boeing 767-200ER- ja Boeing 767-300ER -koneet. Se on tarkoitettu hyvin pitkille matkoille, joilla on vähemmän matkustajia ja joilla isompi kone ei tuota lentoyhtiölle tarpeeksi rahaa.

787-9

-9 on suurempi 787-kone, ja sen toimintasäde on noin 15750 kilometriä. Se pystyy kuljettamaan noin 270 henkilöä, ja sen tuotanto alkoi vuonna 2014. Se pystyy kuljettamaan enemmän painoa kuin -8, ja se on pidempi kuin -8. Se kilpailee Airbusin A330-300- ja A330-200-koneita vastaan. Se korvaa Boeing 767-400ER:n.

787-10

-10 on suurempi kuin sekä 787-8 että 787-9. Se pystyy kuljettamaan noin 300 henkeä, mutta sen kantama on pienempi. Se kilpailee Airbus A350:n kanssa, ja se korvaa myös Boeing 777-200ER -koneen.

787-3 (peruutettu)

-3 olisi pienin, ja sen kantomatka olisi lyhin, noin 5000 km, ja sillä voisi lentää noin 290 ihmistä. Se olisi korvannut kahden japanilaisen lentoyhtiön käyttämän Boeing 747-400D:n (D tarkoittaa kotimaanlentoja, eli lentoja, jotka nousevat ja laskeutuvat samaan maahan). Aluksi nämä japanilaiset lentoyhtiöt olivat tilanneet 787-3:n, mutta koska kone oli myöhässä, lentoyhtiöt peruivat tilauksensa. Tämä sai Boeingin romuttamaan 787-3:n.