Michael Praetorius: saksalainen säveltäjä, urkuri ja musiikkiteoreetikko
Michael Praetorius — merkittävä saksalainen säveltäjä, urkuri ja musiikkiteoreetikko; tutustu hänen protestanttisiin virsiinsä, elämäänsä ja vaikutukseen varhaiseen barokkimusiikkiin.
Michael Praetorius (syntynyt Creuzburg an der Werra, lähellä Eisenachia 15. helmikuuta 1571? ; kuollut Wolfenbüttel, 15. helmikuuta 1621) oli saksalainen säveltäjä, urkuri ja musiikkiteoreetikko. Hän oli aikansa merkittävimpiä säveltäjiä ja kirjoitti paljon erilaista musiikkia. Suuri osa hänen musiikistaan perustuu protestanttisen kirkon virsiin, mutta hän sävelsi myös instrumentaalimusiikkia, tansseja, motetteja ja madrigaaleja.
Elämä ja ura
Emme ole aivan varmoja hänen syntymäajastaan. Praetoriuksen syntymän ympärillä on jonkin verran epävarmuutta, mikä ei ole harvinaista 1500-luvun lähteissä. Hän syntyi aikana, jolloin Saksassa kiisteltiin paljon uskonnosta. Hänen isänsä oli tiukka luterilainen ja menetti uskonsa vuoksi useammin kuin kerran työpaikkansa. Tiedämme hyvin vähän Praetoriuksen elämästä lapsuudesta; hän näyttää käyneen Torgaussa Lateinschulea ("latinankoulua"), jossa hän sai musiikintunteja Michael Voigtilta. Koulun jälkeen hän ei luultavasti koskaan saanut muodollisia jatkokoulutuksia musiikissa, vaan kehitti taitonsa käytännön työn kautta.
Sitten hän meni Frankfurt an der Oderin yliopistoon, jossa Praetorius suoritti jumaluusopin tutkinnon. Opiskelutausta selittää osaltaan hänen kiinnostuksensa kirkolliseen musiikkiin ja virsiteksteihin. Sen jälkeen hän sai työpaikan Brunswick-Wolfenbüttelin herttuan urkurina, missä hän toimi pitkään ja nousi myöhemmin myös hovin keskeisiin musiikillisiin tehtäviin. Hän ansaitsi pian hyvää palkkaa. Hän avioitui vuonna 1603 ja sai kaksi poikaa.
Teokset ja musiikkiteoria
Praetoriuksen tuotanto on monipuolinen. Hänet muistetaan erityisesti kahdesta laajemmasta kokonaisuudesta: instrumentaali- ja tanssikokoelmasta Terpsichore sekä musiikkiteoreettisesta ja -instrumentaalisesta käsikirjasta Syntagma Musicum. Terpsichore sisältää satoja tansseja ja on tärkeä lähde varhaisen 1600-luvun tanssi- ja instrumentaaliperinteelle. Syntagma Musicum puolestaan on arvokas lähde, jossa Praetorius kuvaa kenties parhaiten aikansa soittimia, soitinten rakentelua ja esiintymistapoja sekä antaa tietoa esityskäytänteistä ja harmonisista käytännöistä.
Praetoriuksen kirkolliset teokset — erityisesti virsien monimutkaiset neljän ja useamman stemman sovitukset, motetit ja kirkkomusiikki — yhdistävät luterilaista virsiperinnettä ja ajan polyfonisia vaikutteita. Monet hänen harmoniastaan ja sovituksistaan ovat jääneet elämään esimerkiksi joululaulujen ja virsien sovituksina; hänen nimensä on usein liitetty tunnettuihin virsi- ja joulukappaleiden järjestelyihin.
Vuorovaikutus muiden säveltäjien kanssa ja vaikutus
Vaikka hän työskenteli Wolfenbüttelissä monta vuotta, hän vieraili ja vaikutti laajasti muualla Saksassa. Hän työskenteli paljon myös Dresdenissä, jossa hän tapasi Heinrich Schützin, sekä Magdeburgissa, jossa hän tapasi Samuel Scheidtin. Kontaktit aikalaisiin ja hänen kirjallinen tuotantonsa tekivät hänestä keskeisen vaikuttajan barokin varhaisessa kehityksessä. Hänen teoreettiset kirjoituksensa ovat yhä tärkeä lähde musiikinhistorioitsijoille ja esiintyjille, jotka tutkivat 1600-luvun soittimia ja esityskäytäntöjä.
Terveys, kuolema ja perintö
Hänen terveytensä ei ollut hyvä, mikä johtui mahdollisesti siitä, että hän työskenteli niin paljon. Kuollessaan hän jätti paljon rahaa köyhille. Praetoriuksen musiikki on jäänyt elämään sekä kirkollisessa perinteessä että uudelleenlöytettynä konserttikäytössä ja levytyksissä 1900- ja 2000-luvuilla. Hänen yhdistelmänsä käytännön orkestroinnista, virsiperinteestä ja teoria-analyysista tekee hänestä edelleen yhden merkittävimmistä lähteistä varhaisen barokin musiikin tutkijoille ja esittäjille.
Lisätietoa: Praetoriuksen laaja tuotanto ja Syntagma Musicum tarjoavat runsaasti tietoa soittimista, sovitustavoista ja virsiperinteistä; monia hänen teoksistaan kuullaan yhä erityisesti joulun ajan ja kirkollisissa yhteyksissä.
Michael Praetorius.
Hänen musiikkinsa
Praetorius kirjoitti hyvin paljon musiikkia. Suuri osa siitä on kadonnut. Hän kirjoitti kokoelman ranskalaisia tansseja nimeltä Terpsichore pienelle soitinryhmälle. Nämä ovat hyvin iloisia kappaleita ja nykyään hyvin suosittuja. Suuri osa hänen musiikistaan perustuu protestanttisiin virsiin, jotka on kirjoitettu luterilaisen kirkon jumalanpalveluksia varten. Hän kirjoitti mielellään musiikkia, jossa kaksi laulaja- tai soitinryhmää vuorottelee (laulavat/soittavat vuorotellen). Hänen kuoromusiikkinsa, johon kuuluu monia motetteja, osoittaa hänet yhdeksi aikansa parhaista säveltäjistä. Hän kirjoitti mielellään musiikkia kahdelle, kolmelle tai neljälle kuorolle (jotka kaikki laulavat eri osia). Melodia oli ylimmässä osassa, jotta seurakunta voisi yhtyä siihen.
Hänen teoriansa toimii
Praetorius kirjoitti musiikin teoriasta kirjan nimeltä Syntagma Musicum. Ensimmäisessä osassa puhutaan uskonnollisesta musiikista. Se on hyvin mielenkiintoinen meille tänään, koska se kertoo paljon siitä, miten Martin Luther halusi muuttaa musiikkia jumalanpalveluksissa. Toisessa osassa hän kuvailee aikansa soittimia. Kolmannessa osassa puhutaan musiikin muodoista: siinä keskusteltiin muun muassa nuotinnuksesta (tapa, jolla musiikkia kirjoitettiin), transponoinnista (nuotinnus), solmisoinnista ja siitä, miten kirjoittaa musiikkia suurille kuoroille. Hän aikoi kirjoittaa neljännen osan, jossa hän halusi keskustella musiikin sävellystekniikasta, mutta hän kuoli ennen kuin ehti kirjoittaa sitä.
Kysymyksiä ja vastauksia
Kysymys: Kuka oli Michael Praetorius?
V: Michael Praetorius oli saksalainen säveltäjä, urkuri ja musiikkiteoreetikko. Hän oli aikansa merkittävimpiä säveltäjiä, ja hän kirjoitti paljon erilaista musiikkia. Suuri osa hänen musiikistaan perustuu protestanttisen kirkon virsiin.
Kysymys: Mitä tiedetään hänen syntymäajastaan?
V: Emme ole aivan varmoja hänen syntymäajastaan, mutta sen arvellaan olleen 15. helmikuuta 1571.
K: Millaisen koulutuksen Praetorius sai?
V: Praetorius kävi Torgaussa Lateinschulea ("latinankoulua"), jossa hän sai musiikintunteja Michael Voigtilta. Sen jälkeen hän opiskeli Frankfurt an der Oderin yliopistossa, josta hän valmistui jumaluusopista.
K: Minkä työn hän otti vastaan yliopiston jälkeen?
V: Yliopiston jälkeen Praetorius löysi työpaikan Brunswick-Wolfenbüttelin herttuan urkurina ja ansaitsi pian hyvän palkan.
K: Menikö hän naimisiin ja saiko hän lapsia?
V: Kyllä, Praetorius meni naimisiin vuonna 1603 ja sai kaksi poikaa.
K: Missä muualla hän työskenteli Wolfenbüttelin lisäksi?
V: Wolfenbüttelin lisäksi Praetorius työskenteli paljon myös Dresdenissä, jossa hän tapasi Heinrich Schützin, ja Magdeburgissa, jossa hän tapasi Samuel Scheidtin.
K: Miksi hänen terveytensä saattoi olla huono tänä aikana?
V: Hänen terveytensä saattoi olla huono, koska hän työskenteli niin kovasti monta vuotta pitämättä taukoja tai lomia lepoa tai rentoutumista varten.
Etsiä