Nicolaus Steno
Nicolas Steno, joka eli 1. tammikuuta 1638 - 25. marraskuuta 1686 (NS: 11. tammikuuta 1638 - 5. joulukuuta 1686) oli tanskalainen katolinen pappi ja tiedemies, joka oli uranuurtaja sekä anatomian että geologian alalla.
Vuonna 1659 hän päätti olla hyväksymättä mitään kirjassa kirjoitettua ja päätti sen sijaan selvittää asiat itse. Häntä pidetään geologian ja stratigrafian isänä. . 4; 96
Elementorum myologiae -näyte , 1669
Fossiilit ja geologia
Steno väitti, että fossiilien kemiallista koostumusta voidaan muuttaa muuttamatta niiden muotoa.
Stenon hainhampaita koskeva työ johti hänet pohtimaan, miten jokin kiinteä esine voi löytyä toisen kiinteän esineen, kuten kiven tai kivikerroksen sisältä.
Stenon mielenkiintoa herättäneet "kiinteät kappaleet kiinteissä kappaleissa" eivät sisältäneet ainoastaan fossiileja, kuten me nykyään määrittelemme ne, vaan myös mineraaleja, kiteitä ja jopa kokonaisia kivikerroksia tai -kerrostumia.
Hän julkaisi geologiset tutkimuksensa vuonna 1669: De solido intra solidum naturaliter contento dissertationis prodromus, eli Alustava puheenvuoro väitöskirjaan kiinteästä kappaleesta, joka on luonnollisesti kiinteässä aineessa.
Steno ei ollut ensimmäinen, joka tunnisti fossiilit elävistä organismeista peräisin oleviksi. Hänen aikalaisensa Robert Hooke ja John Ray väittivät myös, että fossiilit olivat aikoinaan elävien organismien jäänteitä.
Steno kirjoitti joistakin stratigrafian perusperiaatteista:
- Superpositio: "Siksi alemman kerroksen muodostuessa mitään ylempiä kerroksia ei ollut olemassa."
- Horisontaalisuus: Horisontti: "Joko kohtisuoraan horisonttiin nähden kohtisuorassa olevat tai horisonttiin nähden kaltevat kerrokset olivat aikoinaan horisontin suuntaisia";
- Sivuttainen jatkuvuus: "Minkä tahansa kerrostuman muodostava materiaali oli jatkuvaa maan pinnalla, ellei jokin muu kiinteä kappale ollut sen tiellä";
- Poikkileikkaavat epäjatkuvuuskohdat: "Jos kappale tai epäjatkuvuus leikkaa kerrostuman, sen on täytynyt muodostua kyseisen kerrostuman jälkeen".
