John Ray
John Ray (29. marraskuuta 1627 - 17. tammikuuta 1705) oli englantilainen luonnontieteilijä, jota joskus kutsutaan Englannin luonnonhistorian isäksi. Ray oli kyläsepän poika, joka pääsi stipendillä Cambridgen yliopistoon. Tämä tapahtui vuonna 1644, jolloin puritaanit kävivät sotaa Kaarle I:tä vastaan. Kun hän sai kandidaatin tutkinnon vuonna 1648, hän jatkoi Trinity Collegen jäsenenä.
Ray oli protestanttinen toisinajattelija, joka oli hyväksynyt Kaarle II:n paluun. Hänet vihittiin Englannin kirkon papiksi Lontoossa vuonna 1660. Siihen mennessä Kaarle II vaati, että kaikkien pappien oli allekirjoitettava vakuutuksen puritaanien puoluetta vastaan. Vuoden 1662 yhdenmukaisuuslaki (Act of Uniformity of 1662) teki yhteisen rukouskirjan pakolliseksi jumalanpalveluksissa, mitä puritaaniseen vakaumukseen kuuluvat vastustivat. Ray ei suostunut allekirjoittamaan valaehtoista vakuutusta, joten hänen oli pakko luopua apuruudestaan, eikä hän voinut toimia pappina.
Ray palasi synnyinkyläänsä Black Notleyhin, joka sijaitsee lähellä Braintreetä Essexissä. Kun Ray oli liittynyt yhteen entisen oppilaansa Francis Willughbyn kanssa, kaksikko vietti kolme vuotta Manner-Euroopassa ja tutustui uusimpiin tieteellisiin ajatuksiin. Palattuaan Englantiin keväällä 1666 hän liittyi uuteen Royal Societyyn ja omistautui luonnontieteiden tutkimiselle. Hänen tärkeimpiä tieteellisiä töitään tuki taloudellisesti Royal Society, jonka puheenjohtaja kriittisenä aikana 1680-luvulla oli Samuel Pepys.
Ray julkaisi merkittäviä teoksia kasveista, eläimistä ja luonnon teologiasta. Hänen Historia Plantarum -teoksessaan laatimansa kasvien luokittelu oli tärkeä askel kohti nykyaikaista taksonomiaa. Ray hylkäsi järjestelmän, jossa lajit luokiteltiin joko/tai-tyyppijärjestelmän mukaan. Sen sijaan hän luokitteli kasvit havainnoimalla niiden samankaltaisuuksia ja eroja. Näin hän edisti tieteellistä empirismiä skolastikkojen deduktiivista rationalismia vastaan. Hän oli ensimmäinen, joka antoi biologisen määritelmän käsitteelle laji.
John Ray
Rayn teokset
Ray julkaisi noin 23 teosta, riippuen siitä, miten ne lasketaan. Biologiset teokset olivat yleensä latinaksi, loput englanniksi. Lukemisen helpottamiseksi alla olevat otsikot ovat englanninkielisiä.
- 1660: Cambridgen kasvien luettelo.
- 1668: Taulukot kasveista
- 1668: Englannin kasviluettelo sekä Fasiculus (*liite).
- 1670: Luettelo englantilaisista sananlaskuista.
- 1673: Luettelo kasveista, jotka eivät ole kotoisin Englannista.
- 1674: kokoelma englanninkielisiä sanoja, joita ei yleisesti käytetä.
- 1675: Kolmikielinen sanakirja eli nomenclator classicus.
- 1676: Willughbyn Ornithologia. "Itse asiassa kirja oli Rayn kirjoittama Francis Willughbyn alustavien muistiinpanojen pohjalta". s. 52 Luku 12 "Willughby ja Ray loivat perustan tieteelliselle ornitologialle".
- 1682: Uusi menetelmä kasveja varten.
- 1686: Kalojen historia + etulehdet ja 187 kaiverrettua levyä. Kuninkaallisen seuran jäsenten tilaamat laatat. Puheenjohtaja Samuel Pepys tilasi 79 levyä.
- 1686–1704: Kasvien historia. 3 osaa, osa 1 1686, osa 2 1688, osa 3 1704. Kolmannesta niteestä puuttuivat lautaset, joten hänen apulaisensa James Petiver julkaisi Petiver's Catalogue -luettelon osissa 1715-1764, joissa oli lautaset. Kahden ensimmäisen niteen työstämistä tuettiin Royal Societyn presidentin ja jäsenten tilauksilla.
- 1690: Yhteenveto brittiläisistä kasveista.
- 1691: Jumalan viisaus. 2. painos 1692, 3. painos 1701, 4. painos 1704 (kukin laajennettuna edellisestä painoksesta). Tämä oli hänen suosituin teoksensa. Se noudatti linjaa, jota myöhemmin kutsuttiin luonnolliseksi teologiaksi, ja selitti elävien olentojen sopeutumisen Jumalan työnä. William Paley plagioi (kopioi) sitä voimakkaasti vuonna 1802 ilmestyneessä teoksessaan Natural theology. p92 p452.
- 1692: Erinäisiä puheita maailman hajoamisesta ja muutoksista. Tähän sisältyy joitakin tärkeitä keskusteluja fossiileista. Ray vaati, että fossiilit olivat aikoinaan olleet eläviä, toisin kuin hänen ystävänsä Martin Lister ja Edward Llwyd. "Nämä [fossiilit] olivat alun perin elävien kalojen ja muiden meressä kasvatettujen eläinten kuoria ja luita". Raven kommentoi, että tämä oli "englantilaisen täydellisin ja valistunein käsittely" tuona aikana. s426.
- 1713 Kolme fyysis-teologista keskustelua. Tämä on 3. painos Miscellaneous discourses, Rayn viimeinen ennen kuolemaansa, ja sen julkaiseminen viivästyi. Sen tärkein merkitys on se, että Ray perui fossiilien hyväksymisen, ilmeisesti koska sukupuuton seuraukset huolestuttivat häntä teologisesti. s37 Robert Hooke, kuten Nicolas Steno, ei epäillyt fossiilien biologista alkuperää. Hooke huomautti, että jotkin fossiilit eivät olleet enää eläviä, esimerkiksi ammoniitit: tämä oli Rayn huolenaihe. s327
- 1693: Eläinten ja matelijoiden yhteenveto.
- 1693: Matkakokoelma.
- 1694: Euroopan kasvikokoelma.
- 1695: (Camdenin Brittania).
- 1696: Lyhyt väitöskirja.
- 1700: A persuasive to a holy life.
- 1705. Hyönteisten menetelmä ja historia. (Post mortem ja muokkaamaton)
- 1713: Lintujen ja kalojen yhteenveto.
Kirjastot, joissa on Rayn teoksia
Eri painokset mukaan lukien Rayn teoksia on 172 kappaletta, joista suurin osa on harvinaisia. Ainoat kirjastot, joilla on huomattavia kirjastoja, sijaitsevat kaikki Englannissa. s153 Luettelo kirjastojen omistusjärjestyksessä on seuraava:
British Library, Euston, Lontoo. Siellä on yli 80 painosta.
Bodleian Library, Oxfordin yliopisto.
Cambridgen yliopiston kirjasto.
Trinity College Library, Cambridgen yliopisto.
Natural History Museum Library, South Kensington, Lontoo.
Kysymyksiä ja vastauksia
K: Kuka oli John Ray?
V: John Ray oli englantilainen luonnontieteilijä, jota joskus kutsutaan englantilaisen luonnonhistorian isäksi.
K: Miten hän pääsi Cambridgen yliopistoon?
V: Hän pääsi Cambridgen yliopistoon stipendin turvin.
K: Mitä tapahtui, kun Kaarle II palasi valtaan vuonna 1660?
V: Kaarle II vaati kaikkia pappeja allekirjoittamaan vakuutuksen puritaanien puoluetta vastaan, ja vuoden 1662 yhdenmukaisuuslaki (Act of Uniformity of 1662) teki yhteisen rukouskirjan pakolliseksi jumalanpalveluksissa, mitä puritaaniseen vakaumukseen kuuluvat vastustivat. Tämän seurauksena Ray ei suostunut allekirjoittamaan valaehtoista vakuutusta, ja hänet pakotettiin eroamaan jäsenyydestään.
Kysymys: Mitä Ray teki palattuaan Manner-Euroopasta keväällä 1666?
V: Palattuaan Manner-Euroopasta keväällä 1666 hän liittyi uuteen Royal Societyyn ja omistautui luonnonhistorian tutkimiselle.
K: Mitä tärkeitä teoksia Ray julkaisi?
V: Ray julkaisi tärkeitä teoksia kasveista, eläimistä ja luonnon teologiasta, kuten Historia Plantarum.
K: Miten Ray luokitteli kasvit eri tavalla kuin muut ennen häntä? V: Sen sijaan, että hän olisi luokitellut kasveja joko/tai-tyyppijärjestelmän mukaan, hän luokitteli ne havainnoimalla niiden samankaltaisuuksia ja eroja. Näin hän edisti tieteellistä empirismiä skolastikkojen deduktiivista rationalismia vastaan. Hän oli myös ensimmäinen, joka antoi biologisen määritelmän lajeille.
