Strata
Kerrostumat ovat kallion tai joskus maaperän kerroksia. Luonnossa kerrostumia on useita. Se on termi sedimentti- ja historiallisessa geologiassa; yksikkö on stratum. Kerrostumien tutkimista kutsutaan stratigrafiaksi.
Nämä kerrokset kerrostuvat sedimentteinä usein mereen, ja ne muuttuvat hitaasti paineen, lämmön ja kemiallisten vaikutusten vaikutuksesta kiviksi.
Kerrostumat ovat usein tyypillisiä tietylle ajalle ja paikalle, ja niiden avulla geologit voivat yhdistää eri paikoissa olevia kiviä. Esimerkiksi liitu kerrostui yläliitukaudella, ja se koostuu pääasiassa mikroskooppisten levien jäännöksistä, joita kutsutaan kokkoliiteiksi.
Tavallisissa kerrostumissa myöhemmät kerrostumat kerrostuvat aikaisempien kerrostumien päälle vaakasuorina kerroksina. Pitkän ajan kuluessa sedimenttikivet voivat deformoitua maapallolla vaikuttavien valtavien voimien, kuten vulkanismin, orogenian (vuorten muodostuminen) tai muiden syiden vuoksi. Silloin tarvitaan tutkimusta, jotta voidaan selvittää, mitä kerrostumille on tapahtunut.
Kun kerrostumat nousevat merenpinnan yläpuolelle, eroosio, esimerkiksi sää, kuluttaa niitä. Tämä aiheuttaa aukkoja kerrostumien järjestykseen, jotka ovat voineet nousta ja vajota monta kertaa maapallon historian aikana. Näitä aukkoja kutsutaan geologisessa jargonissa epäyhtenäisyyksiksi.
Man o' War Bay Dorsetin rannikolla (Jurassic Coast). Kerrostumat ovat täällä lähes pystysuorassa, mikä on seurausta muinaisesta orogeniasta.
Tässä ilmakuvassa kallion kaltevat kerrokset näkyvät melko hyvin -
Cycles
Monissa kerrostumissa on toistuvia kuvioita. Esimerkiksi savikerrokset vuorottelevat hiekkakivikerrosten kanssa tai karbonaattikerrokset vuorottelevat liuskeiden kanssa. Tämä johtuu yleensä ilmaston toistuvista sykleistä. Lämpimänä aikana meri nousee, ja karbonaattikivet kerrostuvat mataliin subtrooppisiin meriin. Myöhemmin jäät kerääntyvät navoille ja merenpinta laskee. Sitten sama alue on lähellä rannikkoa, ja sinne tulee jokien huuhtelemaa hiekkaa ja mutaa.
Kallioita, joissa esiintyy toistuvia kerrostumismalleja, kutsutaan rytmikiteiksi. Joskus kuviot johtuvat vuosittaisista ilmastonmuutoksista. Geologit kutsuvat niitä varveiksi.
Nämä ovat kalkkikivessä olevia yksivuotisia varveita. Pleistoseenikerrostumia, Scarboro Cliffs, Toronto, Ontario, Kanada.
Galleria
· 
Horisontaaliset kallioperäkerrostumat Depot Beachissa, Uusi Etelä-Walesissa
· 
Rainbow Basinin synkliinin Barstowin muodostuma Barstow'n lähellä Kaliforniassa. Taittuneet kerrostumat.
· 
Ylemmän ordoviikin kalkkikiven ja vähäisen liuskekiven esiintymä, Tennessee: kerrostumien toistuvat kuviot ovat selvät.
· 
Portaiden reikä idästä. Tässä jura-ajan rannikolla kallion takana olevassa reiässä näkyy vääntyneitä kerrostumia.
Kysymyksiä ja vastauksia
K: Mikä on strata?
V: Kerrostumat ovat kallio- tai maaperäkerroksia.
K: Miksi kutsutaan kerrostumien tutkimista?
V: Kerrostumien tutkimista kutsutaan stratigrafiaksi.
K: Miten kerrostumat muodostuvat?
V: Kerrostumat muodostuvat, kun sedimentti muuttuu hitaasti paineen, lämmön ja kemiallisten vaikutusten vaikutuksesta kiveksi.
K: Miten geologit voivat käyttää kerrostumia eri paikoissa olevien kivien yhdistämiseen?
V: Kerrostumat ovat usein tyypillisiä tietylle ajalle ja paikalle, minkä ansiosta geologit voivat yhdistää eri paikoissa olevia kiviä toisiinsa. Esimerkiksi liitu kerrostui ylemmän liitukauden aikana, ja se koostuu pääasiassa mikroskooppisten levien jäännöksistä, joita kutsutaan kokkoliiteiksi.
K: Mikä aiheuttaa aukkoja kerrostumien järjestyksessä?
V: Aukkoja kerrostumien järjestyksessä voi aiheuttaa eroosio, kuten sää, kun ne nousevat merenpinnan yläpuolelle, tai valtavat voimat, kuten vulkanismi tai orogenia (vuorten rakentuminen).
K: Miksi geologit kutsuvat näitä aukkoja?
V: Geologit kutsuvat näitä aukkoja epäyhtenäisyyksiksi.
K: Miten maapallon historiassa tapahtuneet muutokset vaikuttavat kerrostumien järjestykseen?
V: Maan historian muutokset voivat aiheuttaa sedimenttikivien muodonmuutoksia, mikä edellyttää tutkimusta, jotta voidaan selvittää, mitä kerrostumille on tapahtunut.
