Philip Showalter Hench – nobelvoittaja, kortisonin löytäjä ja reumatologi
Philip Showalter Hench — nobelvoittaja ja reumatologi, joka löysi kortisonin ja mullisti nivelreuman hoidon. Tutustu hänen uraansa, löydökseen ja lääketieteen perintöön.
Philip Showalter Hench (28. helmikuuta 1896 – 30. maaliskuuta 1965) oli yhdysvaltalainen lääkäri, joka tunnetaan erityisesti reumatologian kehittäjänä ja kortikosteroidien kliinisen käytön varhaisena soveltajana. Hench sai Nobelin fysiologian tai lääketieteen palkinnon vuonna 1950 yhdessä Edward Calvin Kendallin ja sveitsiläisen kemistin Tadeus Reichsteinin kanssa. Palkinto myönnettiin heidän työstään kortisonihormonin ja muiden lisämunuaiskuoren hormonien löytämisessä sekä niiden merkityksen osoittamisessa, erityisesti nivelreuman hoidossa.
Hench opiskeli Lafayette Collegessa Eastonissa, Pennsylvaniassa. Myöhemmin hän palveli Yhdysvaltain armeijan lääkintäjoukoissa ja sai lääkärin koulutuksensa Pittsburghin yliopistossa. Hench aloitti työt Mayo-klinikalla vuonna 1923, missä hän teki koko uransa ajan kliinistä tutkimusta ja potilastyötä. Hänestä tuli sittemmin reumatologian osaston johtaja ja hän vaikutti merkittävästi osaston kehitykseen, opetukseen ja reumatologisen hoidon vakiintumiseen.
Henchin tärkein tieteellinen saavutus liittyy havaintoihin siitä, että jotkin nivelreumaa sairastavat potilaat olivat tilapäisesti paremmassa kunnossa esimerkiksi raskauden tai keltaisuuden yhteydessä. Näistä kliinisistä havainnoista hän päätteli, että endogeeniset hormonit voisivat muuttaa taudin kulkua. Yhteistyössä Edward C. Kendallin kanssa kokeelliset ja soveltavat tutkimukset johtivat 1940-luvun lopulla siihen, että kortikosteroidit — erityisesti kortisoni ja siihen liittyvät adrenokortikaaliset hormonit — osoittautuivat tehokkaiksi vaikean nivelreuman hoidossa. Hoidot toivat potilaille usein nopean ja voimakkaan oireiden lievittymisen, mikä muutti reumatologian käytäntöjä pysyvästi. Myöhemmin on myös korostettu, että pitkäaikaisessa käytössä kortikosteroideihin liittyy merkittäviä sivuvaikutuksia, minkä vuoksi niiden käyttöä seurataan ja säädellään tarkasti.
Hench julkaisi useita tieteellisiä töitä nivelreumasta, hormoni- ja steroiditutkimuksista sekä kliinisistä hoitokokeiluista. Hänen työnsä oli keskeinen vaihe immunologisen ja hormonaalisen näkökulman yhdistämisessä reumatologiseen tutkimukseen. Työpaineensa ja tulostensa ansiosta Hench vaikutti myös seuraavien sukupolvien reumatologien koulutukseen Mayo-klinikalla.
Hench kuoli 30. maaliskuuta 1965. Hänen työnsä vaikutukset näkyvät edelleen: kortikosteroidit ovat olleet sekä tärkeä pelastus vaikeissa tulehduksellisissa sairauksissa että lähtökohta kehittää turvallisempia ja tarkemmin kohdennettuja tulehduslääkkeitä.
Varhainen elämä ja koulutus
Hän opiskeli Lafayette Collegessa Eastonissa, Pennsylvaniassa. Lafayettessa hän suoritti taiteen kandidaatin tutkinnon vuonna 1916. Sen jälkeen hän palveli Yhdysvaltain armeijan lääkintäjoukoissa ja reservijoukoissa viimeistelläkseen lääkärikoulutuksensa. Hän väitteli lääketieteen tohtoriksi Pittsburghin yliopistosta vuonna 1920. Lääkärin tutkinnon suorittamisen jälkeen Hench vietti vuoden harjoittelijana St Francis Hospitalissa Pittsburghissa. Seuraavaksi hänestä tuli Mayo-säätiön jäsen.
Vuosina 1928 ja 1929 Hench opiskeli Freiburgin yliopistossa ja von Müllerin klinikalla Münchenissä.
Lääkärin ura
Hench aloitti uransa Mayo-klinikalla vuonna 1923. Hän työskenteli reumasairauksien osastolla. Vuonna 1926 hänestä tuli osaston johtaja. Mayo-klinikalla ollessaan Hench työskenteli pääasiassa nivelsairauksien parissa. Tämä sai hänet uskomaan, että steroidit lievittivät sairauden aiheuttamaa kipua. Tänä aikana biokemisti Edward Calvin Kendall löysi useita lisämunuaisen kuoren tuottamia steroideja. Useiden vuosien työn jälkeen Hench ja Kendall päättivät käyttää yhtä näistä steroideista nivelreumapotilailla. Hypoteesin testaaminen viivästyi, koska yhdiste E:n synteesi oli kallista ja aikaa vievää, ja Hench palveli armeijassa toisen maailmansodan aikana. Testit suoritettiin onnistuneesti vuosina 1948 ja 1949. Heidän käyttämänsä steroidi nimettiin tuolloin yhdiste E:ksi. Myöhemmin se tunnettiin nimellä kortisoni.
Hench, Kendall ja sveitsiläinen kemisti Tadeus Reichstein saivat vuonna 1950 Nobelin fysiologian tai lääketieteen palkinnon "lisämunuaiskuoren hormoneihin, niiden rakenteeseen ja biologisiin vaikutuksiin liittyvistä löydöksistä". Vuoden 2010 palkinnoista lähtien Hench ja Kendall ovat ainoat kaksi Nobel-voittajaa, jotka työskentelivät Mayo Clinicin kanssa. Uransa aikana Hench oli yksi American Rheumatism Associationin perustajajäsenistä. Hän toimi sen puheenjohtajana vuosina 1940 ja 1941.
Hench on saanut myös Heberdeen-mitalin (1942), Lasker-palkinnon (1949), Passano-säätiön palkinnon (1950) ja Criss-palkinnon. Lafayette College, Washington and Jefferson College, Western Reserve University, Irlannin kansallinen yliopisto ja Pittsburghin yliopisto ovat myöntäneet Henchille kunniatohtorin arvonimen.
Kysymyksiä ja vastauksia
K: Kuka on Philip Showalter Hench?
V: Philip Showalter Hench oli yhdysvaltalainen lääkäri.
K: Milloin Hench voitti Nobelin fysiologian tai lääketieteen palkinnon?
A: Hench voitti fysiologian tai lääketieteen Nobel-palkinnon vuonna 1950.
K: Kenen kanssa Hench jakoi Nobel-palkinnon?
V: Hench jakoi Nobel-palkinnon Mayo-klinikan työtoverinsa Edward Calvin Kendallin ja sveitsiläisen kemistin Tadeus Reichsteinin kanssa.
K: Mistä syystä Hench sai Nobel-palkinnon?
V: Hench sai Nobel-palkinnon kortisonihormonin löytämisestä ja sen käytöstä nivelreuman hoidossa.
K: Missä Hench kävi yliopiston?
V: Hench kävi yliopiston Lafayette Collegessa Eastonissa, Pennsylvaniassa.
K: Missä Hench kouluttautui lääkäriksi?
V: Hench sai lääkärin koulutuksen Yhdysvaltain armeijan lääkintäjoukoissa ja Pittsburghin yliopistossa.
K: Mikä oli Henchin asema Mayo Clinicissä?
V: Hench oli Mayo-klinikan reumatologian osaston johtaja.
Etsiä