Paavi Sixtus IV (paavi 1471–1484) — Sikstuksen kappelin tilaaja

Paavi Sixtus IV (lat. Xystus Quartus; 21. heinäkuuta 1414 - 12. elokuuta 1484), alun perin Francesco della Rovere, oli roomalaiskatolisen kirkon italialainen pappi ja 213. paavi vuodesta 1471 kuolemaansa 1484 asti.

Hänet tunnetaan Sikstuksen kappelin rakentamisen aloittamisesta.

Elämä ja tausta

Francesco della Rovere syntyi 1414 ja liittyi nuorena fransiskaanikuntaan. Kirkollisena uranaan hän palveli fransiskaanien johtotehtävissä ja nousi vähitellen Rooman piireihin, kunnes valittiin paaviksi vuonna 1471. Taustastaan fransiskaanina hän otti paavinvirkaan tullessaan myös vahvan mieltymyksen kirkolliseen kurinalaisuuteen ja hengellisyyteen, vaikka paavakautensa toimissa korostuivat myös maalliset ja poliittiset intressit.

Papiston toiminta, politiikka ja nepotismi

Sixtus IV pyrki vahvistamaan paavin valtaa sekä kirkollisesti että maailmallisesti. Hänen aikanaan paavikunta osallistui aktiivisesti Italian valtioiden välisiin liittoutumiin ja konflikteihin. Merkittävimpiä tapahtumia oli niin sanottu Pazzi-salaliitto (1478), jossa firenzeläistä Medici-sukua vastaan tehty murhayritys synnytti vakavan riidan Paavin ja Firenzien välille. Sixtus IV tuki usein omia etujaan ja paikallisia liittolaisiaan sotilaallisin ja diplomaattisin keinoin, mikä teki hänestä voimakkaan mutta myös kiistanalaisen hallitsijan.

Paavi oli myös tunnettu sukulaistensa suosimisesta (nepotismista). Hän nimitti useita sukulaisia ja liittolaisia korkeisiin kirkollisiin ja maailmallisiin virkoihin — merkittävimpiä näistä oli Giuliano della Rovere, joka myöhemmin nousi paaviksi nimellä Julius II. Tämä harjoitus kasvatti della Rovere -suvun vaikutusvaltaa italian politiikassa ja kirkon sisällä.

Taide- ja rakennusprojektit — Sikstuksen kappeli

Sixtus IV oli huomattava taiteen ja arkkitehtuurin suojelija. Hän käynnisti laajoja rakennus- ja kunnostushankkeita Vatikaanissa ja Roomassa, joista kuuluisin on Sikstuksen kappeli (Cappella Sistina). Kappeli rakennettiin Sixtuksen määräyksestä ja se nimettiin hänen mukaansa; sen seinien alkuperäiset freskot teetettiin useiden aikansa merkittävien taiteilijoiden toimesta, muun muassa Botticellin, Peruginon, Ghirlandaion ja Signorellin työryhmien mukaan.

Vaikka kuuluisa holvimaalaus, Michelangelon kattoteos, on myöhemmältä ajalta (maalattu vuosina 1508–1512 paavi Julius II:n toimeksiannosta), Sixtus IV:n aika loi olosuhteet ja rakenteet, jotka mahdollistivat kappelin aseman yhtenä renessanssin mestariteoksista. Hänen tukensa taiteelle edisti myös Vatikaanin kirjaston ja kirkollisen taidekokoelman kehitystä.

Muut merkittävät teot ja perintö

Sixtus IV antoi myös useita merkittäviä paavillisia määräyksiä. Vuonna 1478 hän myönsi Espanjan kastilialaisille kuningaspari Fernando II:n ja Isabelan pyynnöstä valtuudet toimia inkvisition rekrytoinnissa ja johtamisessa, mikä osaltaan laillisti ja vahvisti Espanjan inkvisition järjestelmää. (Tämä päätös on herättänyt paljon voimakasta arvostelua historiallisesti.)

Paavi Sixtus IV nimitettiin uransa aikana monia kardinaaleja ja toteutti lukuisia rakennusprojekteja Roomassa: katujen, siltojen ja kirkkojen rakentamista ja kunnostusta, jotka muovasivat kaupungin ilmettä. Hänen aikakaudellaan paavillinen hallinto voimistui, mutta samalla poliittiset juonittelut ja sukulaisten suosiminen synnyttivät kritiikkiä.

Kuolema ja perintö

Sixtus IV kuoli 12. elokuuta 1484. Hänen paavikautensa jätti jälkeensä ristiriitaisen perinnön: toisaalta hänet muistetaan suurena rakennuttajana ja taiteen suojelijana, erityisesti Sikstuksen kappelin perustajana; toisaalta hänen politiikkansa ja nepotisminsa sekä osallistuminen aikakauden kiistanalaisiin päätöksiin ovat herättäneet pakkautuvaa arvostelua historiankirjoituksessa. Useat hänen nimittämistään kardinaaleista ja sukulaisistaan vaikuttivat kuitenkin merkittävästi seuraavien vuosikymmenten kirkolliseen ja poliittiseen kehitykseen.

Hae kirjaimella