Stephen William Hawking CH CBE FRS FRSA (8. tammikuuta 1942 – 14. maaliskuuta 2018) oli brittiläinen teoreettinen fyysikko ja matemaatikko, joka tunnetaan erityisesti kosmologian ja mustien aukkojen tutkimuksesta. Hän syntyi Oxfordissa ja perhe muutti vuonna 1950 St Albansiin, Hertfordshireen. Hawking lukeutui maailman johtaviin teoreettisiin fyysikoihin ja hän kirjoitti useita populaaritieteellisiä teoksia, jotka tekivät vaikeasti ymmärrettävistä aiheista (kuten yleisestä suhteellisuusteoriasta ja kvanttikenttäteoriasta) lähestyttäviä suurelle yleisölle.
Hawking toimi pitkään Cambridgen yliopistossa matematiikan professorina — Lucasian professuurissa, jossa myös Isaac Newton aikoinaan toimi — ja hän jäi eläkkeelle 1. lokakuuta 2009. Professuurin ja tutkimustyön kautta Hawking vaikutti erityisesti siihen, miten fysiikassa yhdistetään aineen, avaruuden ja ajan teoriaa sekä kvanttifysiikkaa.
Hawkingilla oli lukihäiriöön liittyvä motoneuronisairaus, tarkemmin amyotrofinen lateraaliskleroosi (ALS), joka eteni hitaasti ja aiheutti vähitellen liikuntakyvyn ja puheen menetyksen. (Huom. alkuperäisessä linkkitekstissä mainittu "lukihäiriöön liittyvä" on virheellinen tapauskuvaus; Hawkingin sairaus oli motoneuroneihin liittyvä neurodegeneratiivinen sairaus, ei ensisijainen lukihäiriö.) Sairautensa edetessä hän halvaantui käytännössä lähes kokonaan ja käytti liikkumiseen pyörätuolia sekä kommunikointiin erityistä Intel-tietokonetta ja puhesyntetisaattoria. Hänen elektroninen äänensä tuli laajalti tunnetuksi ja oli olennainen osa hänen julkista imagoaan.
Tieteelliset saavutukset
Hawkingin merkittävimpiin tieteellisiin saavutuksiin kuuluu työ singulariteetteihin liittyen (yhteistyössä muun muassa Roger Penrosen kanssa), jolloin osoitettiin, että alkuräjähdysteoriassa ja mustissa aukoissa syntyy fysiikan kannalta erityisiä singulariteetteja. Hän yhdisti yleisen suhteellisuusteorian ja kvanttikenttäteorian ajatuksia ja ennusti, että mustat aukot säteilevät kvanttivaikutusten seurauksena — ilmiötä kutsutaan nyt yleisesti Hawkingin säteilyksi. Tämä johtaa ajatukseen, että mustat aukot voivat ajan mittaan haihtua.
Hawking työskenteli myös kosmologian teoreettisten mallien parissa; yhdessä James Hartlen kanssa hän esitti ns. "no-boundary"-ehdotuksen, joka pyrkii kuvaamaan alkuräjähdyksen kaltaisen tapahtuman alkuperää ilman klassista alkuehtoa. Hänen työnsä ovat keskeisiä pyrkimyksissä yhdistää yleinen suhteellisuusteoria ja kvanttimekaniikka — tavoitella yhtenäistä kvanttigravitaation teoriaa.
Kirjallisuus ja kulttuurivaikutus
Hawking oli myös tuottelias populaaritieteilijä. Tunnetuin teoksensa on A Brief History of Time (1988; suom. Ajan lyhyt historia), joka myi maailmanlaajuisesti kymmeniä miljoonia kappaleita ja toi Hawkingin laajempaan tietoisuuteen. Häneltä ilmestyi myös muita teoksia, kuten The Universe in a Nutshell ja The Grand Design (yhdessä Leonard Mlodinowin kanssa), sekä kokoelmia esseitä ja artikkeleita. Hänen elämänsä ja työhistoriansa innoittivat elokuvan The Theory of Everything (2014), jossa Eddie Redmayne esitti Hawkingia ja voitti roolistaan Oscar-palkinnon.
Hawkingilla oli myös laaja näkyvyys populaarikulttuurissa: hän teki cameo-esiintymisiä televisiosarjoissa kuten The Simpsons, Star Trek ja The Big Bang Theory sekä osallistui tiededemokratiaan ja keskusteluihin tieteestä ja maailmankuvasta. Hänelle myönnettiin lukuisia kunnianosoituksia ja arvonimiä sekä kansainvälisesti merkittäviä palkintoja; vuonna 2009 hän sai Yhdysvaltain Presidential Medal of Freedom -mitalin muun kunnioituksen ohella.
Stephen Hawking kuoli kotonaan Cambridgeissä 14. maaliskuuta 2018 76-vuotiaana. Hänen tieteellinen perintönsä, erityisesti mustien aukkojen kvantti-ilmiöitä ja kosmologian peruskysymyksiä koskevat oivallukset, vaikuttavat edelleen teoreettisen fysiikan ja yleisemmän julkisen tieteen ymmärrykseen.
