Óscar Pérez – venezuelalainen tutkija ja kapinallinen (1981–2018)

Óscar Alberto Pérez (7. huhtikuuta 1981 - 15. tammikuuta 2018) oli venezuelalainen poliittinen aktivisti ja CICPC:n, Venezuelan tutkintaviraston, tutkija. Hän oli presidentti Maduron hallinnon ankara kriitikko Venezuelan politiikassa. Hän alkoi olla kapinallinen (kuten NYTimes hänet määritteli) Maduroa vastaan vuoden 2010 puolivälistä lähtien.

 

Elämä ja ura

Óscar Pérez työskenteli alun perin tutkijana Venezuelan rikostutkintaviranomaisessa CICPC:ssä. Hän sai koulutusta tutkintatyössä ja toimi viranomaistehtävissä ennen julkista eroa hallinnon linjasta. Lisäksi hän esiintyi satunnaisesti elokuvassa ja teki julkisuustöitä, mikä lisäsi hänen tunnettuuttaan ennen poliittista radikalisoitumistaan.

Kapinallisuuteen siirtyminen ja tunnetuksi tulo

Kesäkuussa 2017 Pérez tuli maailmankeskusteluun yhtenä Venezuelan opposition näkyvimmistä ja kiistanalaisimmista hahmoista. 27. kesäkuuta 2017 hän nousi helikopteriin, lensi yli Caracas'in ja pudotti räjähteitä tai tärähdyspanoksia korkean oikeuden rakennuksen läheisyyteen sekä ampui kohti valtiollisia rakennuksia. Tapahtuma yhdistettiin laajempaan mielenosoitusaaltoon ja poliittiseen kriisiin Venezuelassa.

Pérez julkaisi myös videoita ja viestejä sosiaalisessa mediassa, joissa hän vaati kansannousua, korruption paljastamista ja hallinnon eroa. Hänestä tuli symboli niille oppositiotoimijoille, jotka kannattivat suorempaa vastarintaa, kun taas hallitus ja sen tukijat kutsuivat häntä rikolliseksi ja terroristiksi.

Viranomaisten reaktio ja oikeudelliset kysymykset

Venezuelan viranomaiset ryhtyivät laajaan etsintä- ja pidätysoperaatioon Pérezin ja hänen mahdollisten yhteistyökumppaneidensa löytämiseksi. Häntä ja hänen ryhmäänsä syytettiin muun muassa aseellisista hyökkäyksistä, kapinallisesta toiminnasta ja muista rikoksista. Toisaalta hänen tukijansa ja useat kansainväliset ihmisoikeusjärjestöt nostivat esiin huolta liiallisesta voimankäytöstä sekä oikeudenkäyntien ja kuolemantuomioiden mahdollisista laittomuuksista.

Kuolema ja jälkiseuraukset

15. tammikuuta 2018 Pérez surmattiin El Junquiton alueella Caracasin lähellä poliisi- ja sotilasoperaation aikana. Virallinen selonteko kertoi, että hän ja hänen kumppaninsa kuolivat tulitaistelussa viranomaisten kanssa. Kuvia ja videoita tapauspaikalta levisi laajasti, ja niissä näkyi raa'alta vaikuttavia kohtauksia, mikä lisäsi julkista huolta ja kiistoja tapahtumien kulusta.

Ihmisoikeusjärjestöt ja kansainväliset toimijat vaativat riippumatonta tutkintaa mahdollisista oikeudenvastaisista kuolemista ja extrajudicial-teloituksista. Useat tahot kuvasivat Pérezin kuolemaa esimerkkinä Venezuelan poliittisen väkivallan ja oikeuslaitoksen ongelmista kriisin aikana.

Perintö ja merkitys

Óscar Pérez jakoi mielipiteitä Venezuelassa ja kansainvälisesti. Häntä ihaillaan joidenkin oppositioryhmien ja kansalaisten keskuudessa rohkeudesta vastustaa hallintoa, mutta toisaalta hänen menetelmänsä —aseelliset ja provosoivat teot— aiheuttivat kritiikkiä ja pelkoa. Hänen tarinansa kuvastaa Venezuelan syvää poliittista jakautuneisuutta ja vaikeuksia etsiä laillista ja rauhanomaista tapaa ratkaista pitkäkestoiset kriisit.

Pérez yöllisellä oppositiomarssilla Altamirassa 13. heinäkuuta 2017.  Zoom
Pérez yöllisellä oppositiomarssilla Altamirassa 13. heinäkuuta 2017.  

Data

Hän syntyi Caracasissa vuonna 1981 ja on ollut nuoresta lähtien aktivisti Venezuelan politiikassa. Hän ei pitänyt "chavismista" 2010-luvun alusta lähtien, jolloin presidentti Chavez alkoi osoittaa täyttä liittoutumista Castron Kuuban kanssa. Óscar Pérez tunnettiin paremmin siitä, että hän oli vastuussa vuoden 2017 Caracasin helikopteri-iskusta Venezuelan mielenosoitusten ja vuoden 2017 Venezuelan perustuslaillisen kriisin aikana.

Venezuelan armeija ja Venezuelan kansalliskaarti käynnistivät 15. tammikuuta 2018 operaation vangitakseen Óscar Pérezin, jota pidettiin vangittuna läntisessä Caracasissa El Junquiton kaupunginosassa. Pérez vastusti hyökkäystä. Kolmen tunnin ammuskelun jälkeen Pérez halusi antautua, mutta hänet ammuttiin kuoliaaksi yhdessä miesten kanssa. Venezuelan poliisi vahvisti hänen kuolemansa päivää myöhemmin.

 

Hallitusta on syytetty ryhmän laittomasta tappamisesta sen jälkeen, kun Perezin ampumavälikohtauksen aikana lähettämässä videoleikkeessä näkyy, kuinka hän huutaa kapinallisten haluavan antautua.Perez oli viimeinen niistä seitsemästä, jotka armeija hautasi viikonloppuna. Perheet saivat kuolintodistukset, joiden mukaan hän ja viisi muuta olivat kuolleet kukin päähän ammuttuun luodista.Caracasissa toimivan Foro Penal -ihmisoikeusryhmän johtaja Alfredo Romero kertoi paikallisille tiedotusvälineille vaativansa perusteellista tutkimusta sen selvittämiseksi, oliko kyse "tahallisesta henkirikoksesta". "NYTimes

 

 

Maailmanlaajuiset reaktiot hänen kuolemaansa

Kansainväliset tiedotusvälineet ja jotkut poliitikot ja kansalaiset ympäri maailmaa määrittelivät El Junquiton tapahtumat "verilöylyksi" ja arvostelivat ankarasti Maduroa ja hänen hallitustaan.

Joitakin näistä maista olivat: Yhdysvallat, jossa senaattori Marco Rubio esitti vihaisia kommentteja, Guatemala, Paraguay, Uruguay, Espanja ja Ranska. Lisäksi Italian tärkeimmät tiedotusvälineet (Corriere della Sera, La Stampa, Repubblica, Il Giornale jne.) uutisoivat El Junquiton verilöylystä koko viikon ajan ensimmäisellä sivulla.

Kaksikymmentä Latinalaisen Amerikan ja Espanjan entistä presidenttiä arvosteli ankarasti Maduron hallituksen El Junquiton verilöylyä. He kirjoittivat "Iniciativa Democrática de España y las Américas (IDEA)" -nimellä viestin, jossa he tuomitsevat. Allekirjoittajat olivat: Óscar Arias, Rafael Ángel Calderón, Laura Chinchilla ja Miguel Ángel Rodríguez Costa Ricasta, Felipe González ja José María Aznar Espanjasta, Nicolás Ardito Barletta ja Mireya Moscoso Panamasta, Belisario Betancur, Andrés Pastrana, César Gaviria ja Álvaro Uribe Kolumbiasta; Felipe Calderón ja Vicente Fox Meksikosta; Alfredo Cristiani El Salvadorista; Fernando de la Rúa Argentiinasta; Lucio Gutiérrez, Jamil Mahuad ja Osvaldo Hurtado Ecuadorista; y Luis Alberto Lacalle ja Julio María Sanguinetti Uruguaysta; Jorge Tuto Quiroga Boliviasta ja Juan Carlos Wasmosy Paraguaysta.

 

Aiheeseen liittyvät sivut

 

AlegsaOnline.com - 2020 / 2025 - License CC3