Vuoden 1977 Stanley Cup -finaali oli National Hockey Leaguen (NHL) kauden 1976–77 mestaruussarja ja vuoden 1977 Stanley Cupin pudotuspelien loppuottelu. Se pelattiin Boston Bruinsin ja mestaruutta puolustavan Montreal Canadiensin välillä. Bruins oli ensimmäistä kertaa finaalisarjassa sitten vuoden 1974 finaalitappion. Canadiens voitti paras seitsemästä -sarjan neljä peliä ei yhtään, voittaakseen toisen peräkkäisen Stanley Cup -mestaruutensa ja kaikkiaan 20. mestaruutensa.
Sarja muistetaan Canadiensin ylivoimasta: Montreal näytti sekä puolustuksellisella kurinalaisuudella että koko joukkueen laajuudella, miksi se oli kyseisen ajan vakiovieras Cup-juhlissa. Voitto oli osa Canadiensin 1970-luvun lopun dominanssia — joukkue voitti peräkkäin Stanley Cupit 1976–1979, ja 1977 oli tämän putken toinen.
Keskeiset tekijät ja pelaajat
- Valmentaja: Montrealia johti Scotty Bowman, joka tunnettiin taktillisesta nerokkuudestaan ja kyvystään muokata joukkuetta pudotuspeleihin sopivaksi.
- Avainpelaajat: Canadiensin kokoonpanosta erottuivat etenkin vahva maalivahtipeli, taitavat hyökkääjät ja puolustuksen laatu. Joukkueessa oli useita huippunimiä, joiden panos oli ratkaiseva sarjan kulkuun.
- Boston: Bruins palasi finaaliin pitkän tauon jälkeen, mutta ei onnistunut pysäyttämään Canadiensin laajuutta eikä riittävästi haastamaan Montrealin hyökkäystä tai puolustuksen rakennetta.
Merkitys ja perintö
1977-finaalit vahvistivat Montreal Canadiensin asemaa NHL:n historian menestyneimpänä seurana ja loivat pohjaa joukkueen menestysvuosille 1970-luvun lopulla. Sweepin muodossa tullut mestaruus kertoi paitsi yksittäisten huippupelaajien suorituksista myös joukkueen syvyydestä, pelitavasta ja valmennuksen laadusta.
Vaikka sarjan yksittäiset otteluiden pisteluvut ja tapahtumat kiinnostavat kiekkohistoriasta kiinnostuneita, tärkein anti oli se, että Canadiens varmisti paikkansa toisen perättäisen mestaruuden voittajana ja saavutti samalla historian merkkipaalun 20. Stanley Cupin voiton muodossa.