Goughin saari

Goughin saari (/ɡɒf/), historiallisesti Gonçalo Álvares, on karu tuliperäinen saari Etelä-Atlantilla. Se on Tristan da Cunhan alainen. Se on osa Britannian merentakaista aluetta Saint Helena, Ascension ja Tristan da Cunha. Se on osa Unescon maailmanperintökohde Goughin ja saavuttamattomissa olevien saarten aluetta.

Se sijaitsee noin 400 km kaakkoon Tristan da Cunhan saaristosta (johon kuuluvat Nightingale Island ja Inaccessible Island), 2 400 km koilliseen Etelä-Georgian saarelta ja 2 700 km länteen Kapkaupungista. Se on yli 3 200 kilometrin päässä Etelä-Amerikan lähimmästä pisteestä.

Goughin saarella ei asu kukaan muu kuin sääaseman työntekijät, joita on yleensä kuusi. Etelä-Afrikan kansallinen Etelämanner-ohjelma on ylläpitänyt saarta Britannian luvalla vuodesta 1956 lähtien. Se on yksi syrjäisimmistä paikoista, jossa on aina ihmisiä.

Goughin saaren kartta

Goughin saaren itärannikko, jonka 115 metriä korkea Pingviinisaari sijaitsee 0,8 kilometrin päässä kärjestä.

Nimi

Portugalin kartoissa saari sai ensimmäisen kerran nimen Ilha de Gonçalo Álvares. Se nimettiin Gough-saareksi Richmond-aluksen brittiläisen merenkulkijan kapteeni Charles Goughin mukaan, joka näki saaren ensimmäisen kerran vuonna 1732. Portugalilaisen pyhimyksen epätavallisen nimen Gonçalo ja espanjalaisen Diegon sekoittaminen toisiinsa johti siihen, että englanninkielisissä lähteissä käytettiin väärää nimeä Diego Alvarez Island 1800-luvulta 1930-luvulle.

Todennäköisin selitys on kuitenkin se, että kyseessä on yksinkertaisesti virheellinen tulkinta nimestä "Is de Go Alvarez", jolla saari on merkitty joihinkin varhaisiin merikarttoihin, ja "de Go" on muuttunut "Diegoksi".

Historia

Goughin saaren löytämisen yksityiskohdat ovat epäselviä, mutta todennäköisin ajankohta on heinäkuu 1505, jolloin portugalilainen tutkimusmatkailija Gonçalo Álvares löysi saaren. Seuraavien kolmen vuosisadan aikana laadituissa kartoissa saari nimettiin hänen mukaansa. Joissakin myöhemmissä kartoissa hänet on virheellisesti nimetty Diego Alvareziksi.

Joidenkin historioitsijoiden mukaan brittiläinen kauppias Anthony de la Roché laskeutui saarelle ensimmäisenä australialaisena syksynä 1675.

Charles Gough löysi saaren uudelleen 3. maaliskuuta 1732. Hän piti sitä uutena löytönä. Vuodesta 1505 lähtien se oli saanut nimekseen Gonçalo Álvares Vasco da Gaman lippulaivan kapteenin mukaan, joka oli ollut mukana hänen eeppisellä itämatkallaan. Tällä nimellä se merkittiin kohtuullisen tarkasti Etelä-Atlantin merikarttoihin seuraavien noin 230 vuoden aikana.

Vuonna 1732 Richmond-aluksen kapteeni Gough ilmoitti löytäneensä uuden saaren. Hän sijoitti sen 400 meripeninkulmaa Gonçalo Álvaresista itään. Viisikymmentä vuotta myöhemmin kartografit ymmärsivät, että nämä kaksi saarta olivat sama saari. Vaikka portugalilaiset olivat löytäneet saaren ensisijaisesti ja vaikka heidän antamansa sijainti oli tarkempi, nimeksi otettiin "Goughin saari".

1800-luvun alussa saarella asui lyhytaikaisesti hylkeenpyytäjiä. Varhaisin tunnettu esimerkki on yhdysvaltalaisen Rambler-aluksen (kapteeni Joseph Bowditch) hylkeenpyyntiporukka, joka jäi saarelle kaudella 1804-1805. Hylkeenpyyntikausi kesti vuodesta 1804 vuoteen 1910, jonka aikana saarella tiedetään käyneen 34 hylkeenpyyntialusta, joista yksi katosi merellä.

Skotlannin kansallinen Etelämanner-retkikunta Scotialla teki ensimmäisen tieteellisen ryhmän vierailun saarelle 21. huhtikuuta 1904, jolloin William Speirs Bruce ja muut keräsivät näytteitä. Myös Shackleton-Rowettin retkikunta pysähtyi saarella vuonna 1922.

Goughin saari lunastettiin virallisesti Britannialle vuonna 1938, kun kuninkaallisen laivaston HMS Milford vieraili siellä. Vuonna 1995 saari merkittiin Unescon maailmanperintökohteeksi. Vuonna 2004 aluetta laajennettiin koskemaan myös Inaccessible Islandia, ja sen nimi muutettiin Gough- ja Inaccessible-saariksi.

Goughin saari on ainoa paikka Etelä-Amerikan ulkopuolella, josta 12. syyskuuta 2034 tapahtuva auringonpimennys on nähtävissä; täydellisyyspolun keskikohta kulkee saaren yli.

Maantiede ja geologia

Goughin saari on suunnilleen suorakulmainen, 13 km pitkä ja 7 km leveä. Sen pinta-ala on 91 km2² ja se kohoaa yli 900 metrin korkeuteen merenpinnasta. Topografisiin piirteisiin kuuluvat korkein huippu, Edinburgh Peak, Hags Tooth, Mount Rowett, Sea Elephant Bay, Quest Bay ja Hawkins Bay.

Siihen kuuluu pieniä satelliittisaaria ja kallioita, kuten Southwest Island, Saddle Island (etelä), Tristiana Rock, Isolda Rock (länsi), Round Island, Cone Island, Lot's Wife, Church Rock (pohjoinen), Penguin Island (koillinen) ja The Admirals (itä).

Ilmasto

Köppenin järjestelmän mukaan Goughin saarella vallitsee valtameri-ilmasto (Cfb). Goughin saaren lämpötilat vaihtelevat päivisin 11 °C:n ja 17 °C:n välillä ympäri vuoden, mikä johtuu sen syrjäisestä sijainnista kaukana Atlantin valtamerellä. Atlantti on eteläisellä pallonpuoliskolla paljon viileämpi kuin pohjoisella, mutta pakkaset ovat silti hyvin harvinaisia. Tämän vuoksi kesät eivät ole kovin kuumia. Ilmasto muistuttaa Uuden-Seelannin Fiordlandin aluetta, Skotlannin länsirannikkoa tai Alaskan Panhandlea. Sademäärä on suuri koko vuoden ajan, ja auringonpaisteen tunteja on vähän. Sisämaassa sataa lunta, mutta merenpinnan korkeudella se on harvinaista.

Gough Islandin ilmastotiedot (1961-1990, ääriarvot 1956-1990)
Kuukausi	Jan	Helmikuu	Mar	Apr	Toukokuu	Jun	Heinäkuu	Elokuu	Sep	Lokakuu	Marraskuu	Joulukuu	Vuosi
Ennätyskorkea °C (°F)	26.4 (79.5)	25.7 (78.3)	25.9 (78.6)	22.6 (72.7)	20.5 (68.9)	20.6 (69.1)	19.3 (66.7)	21.7 (71.1)	19.3 (66.7)	21.4 (70.5)	23.9 (75.0)	25.1 (77.2)	26.4 (79.5)
Keskimääräinen korkein lämpötila °C (°F)	17.2 (63.0)	17.4 (63.3)	16.9 (62.4)	15.4 (59.7)	13.7 (56.7)	12.4 (54.3)	11.5 (52.7)	11.2 (52.2)	11.5 (52.7)	12.9 (55.2)	14.9 (58.8)	16.2 (61.2)	14.3 (57.7)
Päivän keskiarvo °C (°F)	13.9 (57.0)	14.4 (57.9)	13.9 (57.0)	12.8 (55.0)	11.3 (52.3)	10.0 (50.0)	9.1 (48.4)	8.9 (48.0)	8.9 (48.0)	10.1 (50.2)	11.9 (53.4)	13.2 (55.8)	11.5 (52.7)
Keskimääräinen alin lämpötila °C (°F)	11.1 (52.0)	11.6 (52.9)	11.3 (52.3)	10.4 (50.7)	8.9 (48.0)	7.6 (45.7)	6.6 (43.9)	6.5 (43.7)	6.6 (43.9)	7.8 (46.0)	9.4 (48.9)	10.3 (50.5)	9.0 (48.2)
Ennätysalhainen °C (°F)	5.3 (41.5)	5.1 (41.2)	4.8 (40.6)	3.7 (38.7)	1.4 (34.5)	0.1 (32.2)	−0.9 (30.4)	−2.7 (27.1)	0.2 (32.4)	0.5 (32.9)	2.4 (36.3)	4.1 (39.4)	−2.7 (27.1)
Keskimääräinen sademäärä mm (tuumaa)	210 (8.3)	183 (7.2)	254 (10.0)	276 (10.9)	286 (11.3)	310 (12.2)	273 (10.7)	304 (12.0)	270 (10.6)	249 (9.8)	213 (8.4)	241 (9.5)	3,069 (120.9)
Keskimääräinen sademäärä päivinä (≥ 1,0 mm)	16	13	18	19	21	22	23	21	20	18	16	18	225
Keskimääräinen suhteellinen kosteus (%)	81	82	82	82	82	83	83	83	81	81	81	81	82
Keskimääräinen kuukausittainen auringonpaiste	183.8	148.8	123.3	95.6	83.7	60.4	71.7	87.5	101.6	128.5	161.4	182.9	1,429.2
Lähde #1: NOAA, Deutscher Wetterdienst (ääriarvot).
Lähde #2: climate-charts.com

Sääasema

Goughin saarella on ollut sääasema vuodesta 1956 lähtien. Sitä käytetään osana Etelä-Afrikan sääpalvelun verkostoa. Koska kylmät rintamat lähestyvät Etelä-Afrikkaa lounaasta, Goughin asema on erityisen tärkeä talvisään ennustamisessa. Aluksi se sijaitsi The Glenin asemalla, mutta se siirrettiin vuonna 1963 saaren eteläiselle alankoalueelle, tarkemmin 40°20′57.68″S 9°52′49.13″W / 40.3493556°S 9.8803139°W / -40.3493556; -9.8803139. Uusi sijainti paransi mallinnuksessa käytettävien tietojen pätevyyttä ja luotettavuutta.

Ihmisen läsnäolo

Joka vuosi Kapkaupungista saapuu laivalla uusi talvehtimisryhmä (vuodesta 2012 alkaen S. A. Agulhas II), jonka tehtävänä on huolehtia sääaseman henkilöstöstä ja tehdä tieteellistä tutkimusta. Tietyn vuoden tiimistä käytetään nimitystä "Gough" ja retkikunnan numeroa: esimerkiksi vuoden 1956 tiimi oli "Gough 01" ja vuoden 2013 tiimi oli "Gough 58". Jokainen uusi ryhmä korvaa suoraan lähtevän ryhmän, jolloin saarella on jatkuvasti ihmisiä.

Ryhmään kuuluu yleensä:

Vanhempi meteorologi
Kaksi nuorempaa meteorologia
Radioteknikko
Lääkintämies
Dieselmekaanikko
Useita biologeja (meneillään olevista tutkimushankkeista riippuen).

Joukkueelle toimitetaan ruokaa koko vuodeksi. Ihmiset ja lasti tuodaan maihin joko helikopterilla, helikopterikannella varustetulta huoltoalukselta tai kiinteällä nosturilla, joka on aseman lähellä olevan kallion päällä (paikka, jota kutsutaan osuvasti "Crane Pointiksi").

Vuonna 2014 tutkimusryhmän jäsen tukehtui saarella, ja hänen ruumiinsa vietiin takaisin Etelä-Afrikkaan.

Kartat

Reliefikartta

Ortografinen projektio

Satelliittikartta

Kysymyksiä ja vastauksia

K: Missä Gough Island sijaitsee?

V: Goughin saari sijaitsee Etelä-Atlantilla, noin 400 km kaakkoon Tristan da Cunhan saaristosta, 2 400 km koilliseen Etelä-Georgian saaresta, 2 700 km länteen Kapkaupungista ja yli 3 200 km lähimpään Etelä-Amerikan pisteeseen.

Kysymys: Mikä on Goughin saaren historiallinen nimi?

V: Goughin saaren historiallinen nimi on Gonçalo Álvares.

K: Mikä on Gough Islandin nykyinen tila?

V: Goughin saari on Tristan da Cunhan riippuvainen alue ja osa Britannian merentakaista aluetta Saint Helena, Ascension ja Tristan da Cunha. Se on myös osa Unescon maailmanperintökohde Goughin ja saavuttamattomissa olevien saarten aluetta.

Kysymys: Asuuko kukaan Goughin saarella?

V: Kukaan ei asu Goughin saarella lukuun ottamatta sääaseman työntekijöitä, joita on yleensä kuusi.

K: Kuka ylläpitää Gough Islandia?

V: Etelä-Afrikan kansallinen Etelämannerohjelma on ylläpitänyt Gough-saarta Britannian luvalla vuodesta 1956 lähtien.

K: Mikä on Gough Islandin merkitys?

V: Gough Island on yksi syrjäisimmistä paikoista, jossa on aina ollut ihmisiä. Se on myös osa Unescon maailmanperintökohdetta Gough and Inaccessible Islands.

K: Mitkä muut saaret kuuluvat Tristan da Cunhan saaristoon?

V: Tristan da Cunhan saaristoon kuuluvat Nightingale Island ja Inaccessible Island.