Uusi-Seelanti (māori-kielellä Aotearoa) on saarivaltio Oseaniassa. Se on suvereeni valtio Tyynenmeren lounaisosassa. Se koostuu kahdesta suuresta saaresta (Pohjoissaari ja Eteläsaari) ja monista pienemmistä saarista. Nämä saaret sijaitsevat Australian kaakkoispuolella. Uusi-Seelanti oli yksi viimeisistä paikoista maailmassa, jonka ihmiset löysivät, ja eristyneisyys on vaikuttanut voimakkaasti sen luontoon ja lajistoon. Aikaa ennen ihmisten saapumista saarilla kehittyi runsaasti endeemisiä kasvi- ja eläinlajeja, joista monet ovat yhä merkittävä osa maan identiteettiä.

Sijainti, pinta-ala ja maisemat

Maan pinta-ala on noin 268 021 km². Pohjoissaari ja Eteläsaari hallitsevat maisemaa: Pohjoissaari on aktiivinen geologisesti (geoterminen toiminta ja laaja tuliperäisyys), kun taas Eteläsaarella on jyrkempi vuoristoisuus, korkeat lumipeitteiset huiput ja laajat jäätiköt. Uusiseelantilainen luonto sisältää vuoria (korkein Aoraki/Mount Cook, 3 724 m), järviä (esim. Lake Taupō), laaksoja ja pitkä rannikko monine vuonoineen ja poukamineen.

Väestö ja kaupungit

Maa on harvaan asuttu verrattuna moniin muihin valtioihin; väestö on noin 5,1 miljoonaa (arvio 2023). Suurimmat kaupungit ovat Auckland (suurin kaupunki) ja maan nykyinen pääkaupunki Wellington, jotka molemmat sijaitsevat Pohjoissaarella. Eteläsaaren suurin kaupunki on Christchurch. Useat pienemmät kaupungit, kuten Queenstown ja Rotorua, ovat tunnettuja matkailukeskuksia.

Kielet ja kulttuuri

Viralliset kielet ovat englanti, māori ja Uuden-Seelannin viittomakieli. Te Reo Māori sai virallisen aseman Māori Language Act -lain myötä vuonna 1987, ja Uuden-Seelannin viittomakieli tunnustettiin viralliseksi kieleksi vuonna 2006. Englannin kieli on laajassa käytössä ja toimii käytännössä hallinnon ja arjen pääkielenä, vaikka sille ei ole erikseen myönnetty virallista asemaa lainsäädännössä.

Uusi-Seelanti on kaksikulttuurinen: eurooppalaista perintöä kantava Pākehā‑väestö ja alkuperäiskansa tangata whenua eli māorit ovat keskeisiä. Māori-kulttuuri näkyy vahvasti esimerkiksi paikoissa, kielessä, taiteessa ja julkisessa elämässä. Myös uudet maahanmuuttajaryhmät rikastuttavat nykykulttuuria.

Historia lyhyesti

Saaret valluttiin alun perin Polynesian merimatkailijoiden toimesta noin vuosina 1250–1300, ja heistä muodostui nykyiset māori-yhteisöt. Ensimmäinen tunnettu eurooppalainen saapuja oli hollantilainen Abel Tasman vuonna 1642; englantilainen merikapteeni James Cook kartoitti rannikkoa laajemmin 1700-luvun lopulla. Vuonna 1840 allekirjoitettu Waitangi‑sopimus (Treaty of Waitangi) on keskeinen käännekohta, jolla aloitettiin Uuden-Seelannin siirtyminen brittihallinnon alle ja myöhemmin kohti nykyaikaista itsehallintoa.

Hallinto ja kansainväliset suhteet

Uusi-Seelanti on perustuslaillinen monarkia ja parlamentaristinen demokratia. Valtionpäänä on Yhdistyneen kuningaskunnan monarkki, jota edustaa maassa kuvernööri (Governor-General). Hallitusmuoto perustuu Westminsterin malliin. Maa on aktiivinen kansainvälisissä järjestöissä: se kuuluu muun muassa Yhdistyneisiin kansakuntiin, Commonwealthiin, OECD:hen ja APECiin, ja sillä on läheiset suhteet Australiaan sekä laajempi yhteistyö Tyynenmeren alueella.

Ilmasto

Ilmasto on pääosin lauhkea, merellinen ja vaihtelee pohjoisesta etelään ja rannikon sekä vuoriston välillä. Pohjoissaarella esiintyy trooppisempia piirteitä pohjoisimmilla osilla, kun taas Eteläsaaren vuoristoalueilla voi olla selvästi kylmempää ja lumipeitteisiä talvia.

Luonto ja suojelu

Uuden-Seelannin eristäytynyt kehitys on tuottanut runsaasti endeemisiä lajeja, kuten linnuista tunnetun kiwi‑lajin, kākāpō-papukaijan ja sukupuuttoon uhanalaisen tuataran, joka on ainutlaatuinen matelijalaji. Monet lajit ovat kuitenkin kärsineet vieraslajien, kuten rotan, kissan ja fretilin takia, ja luonnonsuojelu on keskeinen yhteiskunnallinen haaste. Maanpuolustuksena on perustettu useita luonnonsuojelualueita ja saarireservaatteja, joissa vieraslajit pyritään poistamaan ja alkuperäinen luonto palauttamaan.

Talous ja elinkeinot

Uuden-Seelannin talous perustuu palvelualoille, maatalouteen (erityisesti maidon- ja lihan vientiin), metsätalouteen ja matkailuun. Maataloustuotteet, kuten maito ja karja, ovat perinteisesti olleet tärkeä vientitulojen lähde. Viime vuosikymmeninä myös elokuvatuotannot (esim. "Taru sormusten herrasta" -elokuvat), teknologia ja koulutusvientipalvelut ovat kasvattaneet merkitystään.

Matkailu ja nähtävyydet

Uusi-Seelanti on suosittu matkailukohde luontokohteidensa ja ulkoilmaaktiviteettiensa vuoksi. Tunnettuja nähtävyyksiä ja alueita ovat mm. Fiordlandin kansallispuisto ja Milford Sound, Rotoruan geotermiset alueet ja māori-kulttuuri, Aoraki/Mount Cookin alue sekä Queenstownin seutu, joka on kuuluisa seikkailu- ja talviurheilumahdollisuuksistaan. Myös elokuvien kuvauspaikat, kuten Hobbiton, houkuttelevat faneja ympäri maailmaa.

Elämänlaatu

Uusi-Seelanti sijoittuu usein kansainvälisissä vertailuissa korkealle elämänlaadun, turvallisuuden, koulutuksen ja ympäristön laadun perusteella. Vuonna 2010 eräässä uusiseelantilaisessa sanomalehdessä todettiin, että Uusi-Seelanti oli maailman kahdeksanneksi onnellisin maa; eri mittareilla sijoitukset vaihtelevat vuosittain.

Käytännön tietoja: valuutta on Uuden-Seelannin dollari (NZD). Aikaero Eurooppaan vaihtelee vuodenajan mukaan, koska Uusi‑Seelanti käyttää kesäaikaa (NZST / NZDT). Matkailijoille on tärkeää huomioida pitkät etäisyydet, paikallinen liikennekulttuuri ja sään nopea vaihtelu erityisesti vuoristoalueilla.