Uusi-Seelanti (Aotearoa) – faktat, pääkaupunki, kielet ja sijainti

Tutustu Uusi-Seelantiin (Aotearoa): faktat ja sijainti Oseaniassa, pääkaupunki Wellington, kielet englanti, māori ja viittomakieli — luonto, kaupungit ja kulttuuri.

Tekijä: Leandro Alegsa

21-01-2026 10:27

Uusi-Seelanti (māori-kielellä Aotearoa) on saarivaltio Oseaniassa. Se on suvereeni valtio Tyynenmeren lounaisosassa. Se koostuu kahdesta suuresta saaresta (Pohjoissaari ja Eteläsaari) ja monista pienemmistä saarista. Nämä saaret sijaitsevat Australian kaakkoispuolella. Uusi-Seelanti oli yksi viimeisistä paikoista maailmassa, jonka ihmiset löysivät, ja eristyneisyys on vaikuttanut voimakkaasti sen luontoon ja lajistoon. Aikaa ennen ihmisten saapumista saarilla kehittyi runsaasti endeemisiä kasvi- ja eläinlajeja, joista monet ovat yhä merkittävä osa maan identiteettiä.

Sijainti, pinta-ala ja maisemat

Maan pinta-ala on noin 268 021 km². Pohjoissaari ja Eteläsaari hallitsevat maisemaa: Pohjoissaari on aktiivinen geologisesti (geoterminen toiminta ja laaja tuliperäisyys), kun taas Eteläsaarella on jyrkempi vuoristoisuus, korkeat lumipeitteiset huiput ja laajat jäätiköt. Uusiseelantilainen luonto sisältää vuoria (korkein Aoraki/Mount Cook, 3 724 m), järviä (esim. Lake Taupō), laaksoja ja pitkä rannikko monine vuonoineen ja poukamineen.

Väestö ja kaupungit

Maa on harvaan asuttu verrattuna moniin muihin valtioihin; väestö on noin 5,1 miljoonaa (arvio 2023). Suurimmat kaupungit ovat Auckland (suurin kaupunki) ja maan nykyinen pääkaupunki Wellington, jotka molemmat sijaitsevat Pohjoissaarella. Eteläsaaren suurin kaupunki on Christchurch. Useat pienemmät kaupungit, kuten Queenstown ja Rotorua, ovat tunnettuja matkailukeskuksia.

Kielet ja kulttuuri

Viralliset kielet ovat englanti, māori ja Uuden-Seelannin viittomakieli. Te Reo Māori sai virallisen aseman Māori Language Act -lain myötä vuonna 1987, ja Uuden-Seelannin viittomakieli tunnustettiin viralliseksi kieleksi vuonna 2006. Englannin kieli on laajassa käytössä ja toimii käytännössä hallinnon ja arjen pääkielenä, vaikka sille ei ole erikseen myönnetty virallista asemaa lainsäädännössä.

Uusi-Seelanti on kaksikulttuurinen: eurooppalaista perintöä kantava Pākehā‑väestö ja alkuperäiskansa tangata whenua eli māorit ovat keskeisiä. Māori-kulttuuri näkyy vahvasti esimerkiksi paikoissa, kielessä, taiteessa ja julkisessa elämässä. Myös uudet maahanmuuttajaryhmät rikastuttavat nykykulttuuria.

Historia lyhyesti

Saaret valluttiin alun perin Polynesian merimatkailijoiden toimesta noin vuosina 1250–1300, ja heistä muodostui nykyiset māori-yhteisöt. Ensimmäinen tunnettu eurooppalainen saapuja oli hollantilainen Abel Tasman vuonna 1642; englantilainen merikapteeni James Cook kartoitti rannikkoa laajemmin 1700-luvun lopulla. Vuonna 1840 allekirjoitettu Waitangi‑sopimus (Treaty of Waitangi) on keskeinen käännekohta, jolla aloitettiin Uuden-Seelannin siirtyminen brittihallinnon alle ja myöhemmin kohti nykyaikaista itsehallintoa.

Hallinto ja kansainväliset suhteet

Uusi-Seelanti on perustuslaillinen monarkia ja parlamentaristinen demokratia. Valtionpäänä on Yhdistyneen kuningaskunnan monarkki, jota edustaa maassa kuvernööri (Governor-General). Hallitusmuoto perustuu Westminsterin malliin. Maa on aktiivinen kansainvälisissä järjestöissä: se kuuluu muun muassa Yhdistyneisiin kansakuntiin, Commonwealthiin, OECD:hen ja APECiin, ja sillä on läheiset suhteet Australiaan sekä laajempi yhteistyö Tyynenmeren alueella.

Ilmasto

Ilmasto on pääosin lauhkea, merellinen ja vaihtelee pohjoisesta etelään ja rannikon sekä vuoriston välillä. Pohjoissaarella esiintyy trooppisempia piirteitä pohjoisimmilla osilla, kun taas Eteläsaaren vuoristoalueilla voi olla selvästi kylmempää ja lumipeitteisiä talvia.

Luonto ja suojelu

Uuden-Seelannin eristäytynyt kehitys on tuottanut runsaasti endeemisiä lajeja, kuten linnuista tunnetun kiwi‑lajin, kākāpō-papukaijan ja sukupuuttoon uhanalaisen tuataran, joka on ainutlaatuinen matelijalaji. Monet lajit ovat kuitenkin kärsineet vieraslajien, kuten rotan, kissan ja fretilin takia, ja luonnonsuojelu on keskeinen yhteiskunnallinen haaste. Maanpuolustuksena on perustettu useita luonnonsuojelualueita ja saarireservaatteja, joissa vieraslajit pyritään poistamaan ja alkuperäinen luonto palauttamaan.

Talous ja elinkeinot

Uuden-Seelannin talous perustuu palvelualoille, maatalouteen (erityisesti maidon- ja lihan vientiin), metsätalouteen ja matkailuun. Maataloustuotteet, kuten maito ja karja, ovat perinteisesti olleet tärkeä vientitulojen lähde. Viime vuosikymmeninä myös elokuvatuotannot (esim. "Taru sormusten herrasta" -elokuvat), teknologia ja koulutusvientipalvelut ovat kasvattaneet merkitystään.

Matkailu ja nähtävyydet

Uusi-Seelanti on suosittu matkailukohde luontokohteidensa ja ulkoilmaaktiviteettiensa vuoksi. Tunnettuja nähtävyyksiä ja alueita ovat mm. Fiordlandin kansallispuisto ja Milford Sound, Rotoruan geotermiset alueet ja māori-kulttuuri, Aoraki/Mount Cookin alue sekä Queenstownin seutu, joka on kuuluisa seikkailu- ja talviurheilumahdollisuuksistaan. Myös elokuvien kuvauspaikat, kuten Hobbiton, houkuttelevat faneja ympäri maailmaa.

Elämänlaatu

Uusi-Seelanti sijoittuu usein kansainvälisissä vertailuissa korkealle elämänlaadun, turvallisuuden, koulutuksen ja ympäristön laadun perusteella. Vuonna 2010 eräässä uusiseelantilaisessa sanomalehdessä todettiin, että Uusi-Seelanti oli maailman kahdeksanneksi onnellisin maa; eri mittareilla sijoitukset vaihtelevat vuosittain.

Käytännön tietoja: valuutta on Uuden-Seelannin dollari (NZD). Aikaero Eurooppaan vaihtelee vuodenajan mukaan, koska Uusi‑Seelanti käyttää kesäaikaa (NZST / NZDT). Matkailijoille on tärkeää huomioida pitkät etäisyydet, paikallinen liikennekulttuuri ja sään nopea vaihtelu erityisesti vuoristoalueilla.

Nimi

Māori-kielellä maan nimi on Aotearoa, joka tarkoittaa "pitkän valkoisen pilven maata". Ao tarkoittaa "pilveä", tea tarkoittaa "valkoista" ja roa tarkoittaa "pitkää". Nimi "Uusi-Seelanti" tulee hollanninkielisestä sanasta "Zeeland" (joka tarkoittaa "Sealand"), kun hollantilainen tutkimusmatkailija Abel Tasman oli nähnyt saaret. Zeeland on Alankomaiden maakunta.

Hallitus ja politiikka

Uusi-Seelanti on perustuslaillinen monarkia ja parlamentaarinen demokratia. Valtion päämies on Kaarle III. Pääministeri on työväenpuolueen johtaja Jacinda Ardern.

Uusi-Seelanti on tehnyt itsestään ydinvoimavapaan alueen: se ei käytä ydinvoimaa eikä salli ydinaseita tai ydinkäyttöisiä aluksia alueellaan.

Vaalit pidetään joka kolmas vuosi.

Ihmiset

Vuoden 2018 väestönlaskennassa Uudessa-Seelannissa asui 4 699 755 ihmistä. Suurimmalla osalla heistä on eurooppalaiset esi-isät. Uuden-Seelannin alkuperäiskansan, māorien, väkiluku on 775 836 eli 16,5 %.

Uuden-Seelannin asukkaat kutsuvat itseään usein kiiveiksi. Nimi on peräisin kiivistä, lentokyvyttömästä kotoperäisestä linnusta, jota pidetään maan kansallislintuna.

Pohjoissaari on pienempi kuin eteläsaari, mutta siellä asuu eniten ihmisiä (yli 3 miljoonaa). Tämä saattaa johtua siitä, että Pohjoissaari on yleensä lämpimämpi ja siellä on enemmän suuria kaupunkeja.

Noin puolet Uuden-Seelannin asukkaista on uskonnollisia. Vuoden 2018 väestönlaskennan mukaan 48,2 prosenttia ei ollut uskonnollisia. Uuden-Seelannin pääuskonto on kristinusko. Hieman yli 2 miljoonaa uusiseelantilaista on kristittyjä. Toiseksi yleisin uskonto on hindulaisuus 2,6 prosentilla.

Kaupungit

Suurin osa uusiseelantilaisista asuu kaupungeissa, ja loput 27 prosenttia asuu pienissä kaupungeissa tai maatalousyhteisöissä.

Wellington on Uuden-Seelannin pääkaupunki. Auckland on suurin kaupunki, jossa asuu noin miljoona ihmistä. Muita Pohjoissaaren kaupunkeja ovat Hamilton, Tauranga, Napier/Hastings, New Plymouth, Whanganui ja Palmerston North. Eteläsaaren kaupunkeja ovat Christchurch, Dunedin, Nelson, Invercargill ja Timaru.

Geologinen alkuperä

Uusi-Seelanti sijaitsee Australian ja Tyynenmeren mannerlaattojen rajalla. Kun nämä kaksi levyä törmäsivät toisiinsa, Tyynenmeren mannerlaatta siirtyi Australian mannerlaatan alle Eteläsaaren pohjoispuolelle. Tämän seurauksena siellä on ollut paljon tulivuoritoimintaa. Eteläsaaren eteläpuolella Australian mannerlaatta liikkuu sen sijaan Tyynenmeren mannerlaatan alla. Laatat liukuvat toistensa ohi Eteläsaarella, jossa ne ovat työntäneet ylös Etelä-Alpit. Näiden kahden törmäävän laatan vuoksi Uudessa-Seelannissa tapahtuu usein maanjäristyksiä. Yksi tunnetuimmista on Christchurchin aluetta vuosina 2010-2011 koetellut maanjäristysryhmä.

Kaavio osoittaa, että Pohjoissaari on Australian mannerlaatalla, mutta suurin osa Eteläsaaresta on Tyynenmeren mannerlaatalla. Uusi-Seelanti on edelleen geologisesti aktiivinen, ja se pysyy sellaisena niin kauan kuin saaret istuvat laattarajan yläpuolella.

Muinainen geologia

Uuden-Seelannin vanhimmat kivet ovat peräisin kambrikaudelta, 512 miljoonaa vuotta sitten. Uudesta-Seelannista tuli osa maailmanlaajuista superkontinenttia Pangaeaa. Kun tämä jakautui (lopputriaskausi/varhainen jurakausi), Uudesta-Seelannista tuli osa eteläistä super-kontinenttia Gondwanaa. Lopulta Gondwana hajosi, jolloin mantereet jäivät melko samanlaisiksi kuin ne ovat nykyään.

Uuden-Seelannin tärkeimmät rikkonaisuusvyöhykkeet. Se osoittaa, miten Tyynenmeren ja Australian mannerlaatat liikkuvat toisiaan vasten.

Luonnonhistoria

Uusi-Seelanti oli pitkään eristyksissä muusta maailmasta. Se erosi Australiasta 83 miljoonaa vuotta sitten. Tämän vuoksi monet kasvit ja eläimet elävät vain Uudessa-Seelannissa. Ennen kuin ihmiset tulivat Uuteen-Seelantiin, siellä ei ollut nisäkkäitä, lukuun ottamatta kolmea lepakkolajia ja merinisäkkäitä, kuten hylkeitä, delfiinejä ja valaita. Sen sijaan Uudessa-Seelannissa on monia erilaisia lintulajeja. Uudessa-Seelannissa on useita lentokyvyttömiä lintulajeja, kuten kiivi ja kakapo. Liskoista erityisen tärkeä on Tuatara, joka on kokonaisen matelijoiden järjestyksen ainoa elossa oleva jäsen.

Uudessa-Seelannissa oli ennen useampia harvinaisia lajeja, mutta osa niistä, lähinnä lintuja, metsästettiin sukupuuttoon jo varhain sen historiassa. Jättiläismoa, Dinornis, on kuuluisa esimerkki. Linturyhmä, johon moa kuuluu, oli ollut olemassa liitukaudesta lähtien. Ihmiset saapuivat Uuteen-Seelantiin noin tuhat vuotta sitten, jolloin erityisesti Eteläsaarella eli paljon mooja. Arkeologisia kohteita, joissa on todisteita moan metsästyksestä, on kaikkialla Uudessa-Seelannissa. Moa kuoli sukupuuttoon noin viisisataa vuotta sitten. Lähempänä nykypäivää tapahtuneet sukupuuttoon kuolemiset ovat johtuneet elinympäristön muutoksista ja kotoperäisistä lajeista, kuten rotista, koirista, kissoista ja opossumeista, jotka tappavat alkuperäisiä lintuja ja liskoja tai syövät niiden munia.

Muut tiedot

Sir Edmund Hillary, ensimmäinen Mount Everestin huipulle kiivennyt mies, oli kotoisin Uudesta-Seelannista.
Uudesta-Seelannista on tullut entistä suositumpi sen jälkeen, kun uusiseelantilainen Peter Jackson teki siellä Taru sormusten herrasta -elokuvat.
Monet Uuden-Seelannin maanviljelijät kasvattavat lampaita. Uudessa-Seelannissa on paljon enemmän lampaita kuin ihmisiä (20 lammasta yhtä ihmistä kohden).
Monet uusiseelantilaiset ovat kiinnostuneita urheilusta. Heidän kansallisurheilulajinaan pidetään yleensä rugbya (talvella). Heillä on vaikuttavia urheilijoita muun muassa soudussa, pyöräilyssä, kuulantyönnössä, kiekonheitossa, rautamiehessä, triathlonissa, purjehduksessa, kiipeilyssä, surffauksessa, kriketissä, verkkopallossa, softballissa, tuulisurffauksessa ja purjelennossa.
Uusiseelantilaiset nauttivat ulkoilusta. Maalla on "puhdas ja vihreä" imago, mutta päästöt henkilöä kohden ovat 41 teollisuusmaasta seitsemänneksi huonoimmat vuonna 2017. Todella paha ilman ja veden saastuminen on melko harvinaista, vaikka satunnaiset tautipesäkkeet viimeisten 20 vuoden aikana ovatkin aiheuttaneet ongelmia karjalle ja ympäröiville vesille. Useimmissa suurissa joissa (arviolta 60 % vuonna 2017) ei ole turvallista uida maatalouden saastumisen ja valumien vuoksi.
Uudessa-Seelannissa, kuten monissa muissakin pienissä maissa, on vahva paikallinen media. Uudessa-Seelannissa on monenlaisia muusikoita, televisio- ja radiojulkkiksia sekä stand up -koomikoita. Vaikka useimmat heistä ovat yksinkertaisesti "maailmankuuluja Uudessa-Seelannissa", monet muut ovat menestyneet kansainvälisellä näyttämöllä. Tällaisia ihmisiä ja ryhmiä ovat esimerkiksi Russell Crowe (näyttelijä), Kiri Te Kanawa (laulaja), Flight of the Conchords, Lorde, Crowded House (yhtyeet/laulajat), Lee Tamahori, Taika Waititi ja Peter Jackson (elokuvaohjaajat).
Uuden-Seelannin armeija toimii pääasiassa rauhanturvaajana ja luonnonkatastrofien tukena. Uusi-Seelanti lähetti armeijan insinöörejä Irakiin tekemään jälleenrakennustöitä Irakin hyökkäyksen aikana vuonna 2003.
Uuden-Seelannin Pohjoissaaren keskiosassa on lähes autiomaa. Valtatie 1, pohjois-eteläsuuntainen pääväylä, kulkee tuon autiomaan läpi. Tämä aavikolla kulkeva tieosuus - Desert Road - voidaan usein sulkea talvella. Sitä kutsutaan aavikoksi, koska siellä on paljaita alueita ja epätavallisia kasveja, jotka normaalisti kasvavat vuorilla.

Aiheeseen liittyvät sivut

Uuden-Seelannin eläimet
Luettelo Uuden-Seelannin joista
Uusi-Seelanti olympialaisissa
Uuden-Seelannin jalkapallomaajoukkue

Kysymyksiä ja vastauksia

Q: Mikä on maan nimi māori-kielellä?

V: Maan nimi māori-kielellä on Aotearoa.

K: Missä Uusi-Seelanti sijaitsee?

V: Uusi-Seelanti sijaitsee Oseaniassa, Australiasta kaakkoon, Tyynenmeren lounaisosassa.

K: Kuinka monesta saaresta Uusi-Seelanti koostuu?

V: Uusi-Seelanti koostuu kahdesta suuresta saaresta (Pohjoissaari ja Eteläsaari) ja monista pienemmistä saarista.

K: Mitä virallisia kieliä Uudessa-Seelannissa puhutaan?

V: Uudessa-Seelannissa puhuttuja virallisia kieliä ovat englanti, māori ja Uuden-Seelannin viittomakieli. Englannille ei ole koskaan myönnetty virallisen kielen asemaa Uuden-Seelannin lainsäädännössä, mutta sitä käytetään oletusarvoisesti virallisena kielenä sen laajan käytön vuoksi.