Agilbert (n.650–685) – frankkilainen piispa Wessexissä ja Pariisissa
Agilbert (n.650–685) — frankkilainen piispa, Irlannissa koulittu johtaja, joka palveli Wessexissä ja myöhemmin Pariisissa; kiehtova tarina uskosta, vallasta ja paluusta.
Agilbert (kukoistanut noin 650–685) oli syntyperältään frankki, joka sai osan koulutuksestaan Irlannissa. Hänen toiminnastaan on tietoa pääasiassa anglosaksisista ja gallialaisista lähteistä; esimerkiksi kronisti Bede mainitsee hänet kirkollisissa yhteyksissä. Agilbert edustaa 600–700-lukujen vaihteen kirkollista liikkuvuutta Euroopan länsiosissa: hän toimi sekä Britanniassa että Gallian alueella.
Piispana Wessexissä
Agilbert tuli tunnetuksi länsisaksien toisena piispana Birinuksen (Birinuksen jälkeen). Piispana hän johti seurakunnallista työtä, kristillistä opetusta ja käännytyksiä alueella, mutta kielelliset ja kulttuurilliset erot tekivät tehtävästä haastavan. Lähteiden mukaan Agilbertin ja Wessexin kuninkaan Cenwalhin välillä syntyi erimielisyyksiä, jotka liittyivät muun muassa kirkolliseen auktoriteettiin ja käytännön yhteistyöhön kuninkaallisen vallan kanssa. Erimielisyyksien seurauksena Agilbert päätti palata manner‑Eurooppaan.
Paluun Galliaan ja Pariisin piispana
Paluunsa jälkeen Agilbert palasi Galliaan, missä hänet mainitaan myöhemmin Pariisin piispana. Gallialaisissa piireissä hän jatkoi kirkollista jaesta yhteistyötä ja osallistui tuon ajan kirkollisiin asioihin. Tarkat päivämäärät ja yksityiskohdat hänen toimistaan Gallian puolella ovat osin epäselviä, mutta yleisesti häntä pidetään esimerkkinä 600‑lukulaisten kirkollisten johtajien monipaikkaisesta toiminnasta.
Perintö
Agilbertin merkitys näkyy siinä, että hän yhdisti frankkilaista, iirlantilaista ja anglosaksista kristillistä perinnettä. Hänen elämänsä ja siirtymänsä Britanniasta Galliaan kuvaavat aikakauden kirkon kansainvälisiä yhteyksiä ja poliittisia haasteita, joita piispoille saattoi syntyä työskennellessä eri kulttuureissa. Vaikka lähteet ovat rajallisia, Agilbert jää mieleen vaikuttavana esimerkkinä varhaiskeskiaikaisesta kirkon johtajasta.
Ura
Wessex
Agilbert opiskeli Irlannissa useita vuosia. Vuonna 650 hän tuli Wessexiin lähetyssaarnaajaksi. Kuningas Cenwalh oli vaikuttunut hänen taustastaan ja tarjosi Agilbertille Dorchesterin piispanistuinta. Tämä oli alun perin piispa Birinukselle annettu virka, joka perusti kirkon Dorchesteriin Thamesin rannalle. Birinus oli kuollut vuonna 650, ja Cenwalh etsi tilalle uutta seurakuntaa. Jonkin ajan kuluttua Cenwalh kuitenkin kyllästyi siihen, ettei hän kyennyt ymmärtämään piispaa, joka ei ilmeisesti puhunut anglosaksista kieltä. Cenwalh perusti uuden hiippakunnan Winchesteriin vuonna 660 ja nimitti Vinen ensimmäiseksi piispaksi. Agribert loukkaantui siitä, että häntä ei kuultu, ja jätti istuimensa.
Northumbria
Agilbert ei lähtenyt Englannista heti, vaan vieraili Northumbriassa. Northumbrian kirkossa oli syntynyt kiista pääsiäisen ajankohdasta. Northumbrian kuningas Oswiu ja hänen poikansa Eahlfrith kannattivat kumpikin eri kirkon kantaa. Miksi Agilbert tuli Northumbriaan juuri tähän aikaan tai kuka hänet lähetti, ei ole tiedossa. Mutta kuninkaat Osiwu ja Cenwalh olivat ystäviä. Molemmat kannattivat roomalaisten kantaa, jonka mukaan pääsiäistä olisi vietettävä samalla tavalla kaikkialla kristillisessä maailmassa. Whitbyyn kutsuttiin koolle synodi ratkaisemaan asia. Piispa Agilbert oli siellä vanhin kirkonmies, joka kannatti roomalaisten kantaa. Koska hän ei puhunut hyvin kieltä, hän pyysi Wilfridia puhumaan puolestaan. Heidän väitteensä oli, miksi vain Britannian syrjäseuduilla vietettiin pääsiäistä eri tavalla kuin muualla kristillisessä maailmassa. Osiwu teki päätöksen juhlia pääsiäistä muiden kristillisten kirkkojen kanssa.
Ranska
Agilbert vaelsi jonkin aikaa Galliassa (myöhemmin Ranskassa) ennen kuin hän otti vastaan Pariisin piispan viran. Hän hoiti tätä virkaa noin vuodesta 667 alkaen noin 12 vuoden ajan. Hän vihki Wilfridin piispaksi Compiègnessä yhdessä useiden muiden kanssa. Myöhemmin Cenwalh karkotti piispa Vinen Wessexistä. Näin Wessex jäi ilman piispaa. Cenwalh lähetti Agilbertille vetoomuksia, jotta hän palaisi Wessexiin. Agilbert torjui Cenwalhin ja sanoi, että hänen nykyiset tehtävänsä Pariisin piispana estivät hänen paluunsa. Hän lähetti kuitenkin veljenpoikansa Leutheriuksen hänen tilalleen. Leutherius toivotettiin tervetulleeksi Wessexiin Winchesterin uudeksi piispaksi. Agilbert kuoli joskus vuoden 679 jälkeen. Hänet haudattiin Jouarren luostariin.
Kysymyksiä ja vastauksia
K: Kuka oli Agilbert?
V: Agilbert oli frankkilainen mies, joka sai koulutuksen Irlannissa ja josta tuli länsisaksien toinen piispa piispa Birinuksen jälkeen.
K: Milloin Agilbert eli?
V: Agilbert eli vuosien 650 ja noin 685 välillä.
K: Mikä oli Agilbertin asema sen jälkeen, kun hän lähti Wessexistä?
V: Lähdettyään Wessexistä Agilbertistä tuli lopulta Pariisin piispa.
K: Mikä oli syy Agilbertin lähtöön Wessexistä?
V: Agilbert lähti Wessexistä sen jälkeen, kun hänellä oli erimielisyyksiä kuningas Cenwalhin kanssa.
K: Missä Agilbert syntyi?
V: Agilbert syntyi frankkien alueella.
K: Missä Agilbert sai koulutuksen?
V: Agilbert sai koulutuksen Irlannissa.
K: Kuka oli länsisaksien edellinen piispa ennen Agilbertia?
V: Länsi-Saksien edellinen piispa ennen Agilbertia oli piispa Birinus.
Etsiä