Frankit (myös frangit) olivat yksi useista länsigermanilaisista heimojen liittokunnista, joka syntyi useiden germaanisten heimojen yhteenliittymänä. Liittokuntaan kuului muun muassa salialaiset, sicambrit, chamavit, tenkterit, chattuaarit, bructerit, usipetit, ampsivaarit ja chatti. Suurin osa näistä ryhmistä asui Reinin pohjoisrajoilla ja niiden läheisyydessä.

Alkuperä ja levinneisyys

Frankkien konfederaation katsotaan syntyneen 200-luvun alussa. He saapuivat Rooman myöhäisempään valtakuntaan Reinin pohjois- ja itärannalta ja asettuivat vähitellen nykyisen Pohjois-Belgian ja eteläisten Alankomaiden alueille. Myöhemmissä vaiheissa frankit tekivät sotaretkiä ja valloittivat pysyvästi laajoja alueita, mikä johti frankkien valtakunnan muodostumiseen. Valtakunta laajeni vähitellen kattamaan suurimman osan nykyisestä Ranskasta, Belgiasta, Alankomaista ja Länsi-Saksan alueita.

Kloviksen (Klovis) kääntyminen ja valtakunnan vakiintuminen

Kun pakanallinen frankkien kuningas Klovis (k. 511) kääntyi kristinuskoon 400–500-lukujen taitteessa, tapahtuma oli ratkaiseva Euroopan historiassa. Kloviksen katoliseen kristinuskoon kääntyminen — osaksi hänen vaimonsa, burgundilaisen prinsessan vaikuttamana — yhdisti monia galloroomalaisia ja germaanisia ryhmiä hänen alaisuudessaan. Kääntyminen vahvisti myös suhteita roomalaiskatoliseen kirkkoon ja papistoon, mikä puolestaan auttoi muodostamaan valtiollista ja uskonnollista yhtenäisyyttä entisessä Länsi-Rooman alueella.

Politiikka, laki ja hallinto

Frankkien hallintoa leimasi kuninkuuden korostunut rooli, sotilaallinen aristokratia ja paikallisten heimojen itsenäisyys. Salialaisten perinteisiin liittyvä lainsäädäntö, tunnetuimpana Lex Salica (salilainen laki), kodifioitiin merovingiaanisella ajalla ja se vaikutti perintö- ja oikeuskäytäntöihin pitkään. Frankkien valtakunta jakaantui myöhemmin hallinnollisiin alueihin, kuten Neustriaan ja Austrasiaan, ja dynastiset kilpailut sekä jaot näkyivät usein valtakunnan rakenteissa.

Kulttuuri ja kieli

Frankkien yhteisöissä oli pitkään rinnakkain roomalaisia ja germaanisia vaikutteita: monet galloroomalaiset instituutiot, kristillinen kirkko ja roomalaisen oikeuden perinteet sulautuivat frankkilaiseen soturikulttuuriin. Frankkien puhuma germaaninen kieli (vanha frankki) vaikutti myöhemmin paikallisten romaanisten kielten, erityisesti ranskan, kehitykseen.

Perintö

Frankkien valtakunnan muodostuminen ja Kloviksen kääntyminen ovat keskeisiä syitä keskiaikaisen Euroopan syntyyn: frankkien alueista kehittyi lopulta kuningaskunta, josta myöhemmät dynastiat — merovingit ja myöhemmin karolingit — jatkoivat valtaprosessin muokkaamista. Frankkien läsnäolo ja instituutioiden muotoutuminen loivat perustan monille modernin Euroopan alueellisille, oikeudellisille ja uskonnollisille rakenteille.

Nykyaikaiset tutkijat ovat yhä yhtä mieltä siitä, että frankkien konfederaatio muodostui 200-luvun alussa. Nykyisen Alankomaiden koillisosassa, entisen Rooman rajan pohjoispuolella, sijaitseva alue kantaa edelleen nimeä Salland, ja se on saattanut saada nimensä salialaisilta, jotka muodostivat frankkien ytimen ja joiden perintö näkyy alueen toiminnoissa ja paikannimissä.