Frankit
Frangit tai frankit olivat yksi useista länsigermanttilaisista heimojen liittokunnista. Se muodostui germaanisista heimoista: Salians, Sicambri, Chamavi, Tencteri, Chattuarii, Bructeri, Usipetes, Ampsivarii, Chatti. Suurin osa heistä asui Reinin pohjoisrajoilla.
He saapuivat Rooman myöhäisempään valtakuntaan Reinin pohjois- ja itärannalta nykyiseen Pohjois-Belgiaan ja eteläisiin Alankomaihin. Myöhemmät hyökkäykset valloittivat ja perustivat pysyvän valtakunnan alueelle, joka lopulta kattoi suurimman osan nykyisestä Ranskasta, Belgiasta, Alankomaista ja Saksan länsiosista. Kun pakanallinen frankkien kuningas Klovis tuli kristityksi 5. vuosisadan lopulla, se oli tärkeä tapahtuma Euroopan historiassa.
Nykyaikaiset tutkijat ovat yhtä mieltä siitä, että frankkien konfederaatio syntyi kolmannen vuosisadan alussa. Nykyisen Alankomaiden koillisosassa - entisen Rooman rajan pohjoispuolella - sijaitseva alue kantaa edelleen nimeä Salland, ja se on saattanut saada tämän nimen salialaisilta, jotka muodostivat frankkien meriretkeilijöiden ytimen.
Frankkien valtakunta
Sydänmaastaan frankit valloittivat vähitellen suurimman osan roomalaisesta Galliasta Loiren laakson pohjoispuolella ja visigoottien Akvitaniasta itään. Aluksi he auttoivat puolustamaan rajaa liittolaisina; esimerkiksi kun lähinnä itägermaanisten heimojen suuri hyökkäys ylitti Reinin vuonna 406, frankit taistelivat näitä hyökkääjiä vastaan. Pariisin alueella roomalaisten määräysvalta säilyi vuoteen 486 asti, vuosikymmenen kuluttua Ravennan keisarien kaatumisesta, osittain frangien kanssa tehtyjen liittoutumien ansiosta.
Merovingit
Vuonna 451 Aëtius kutsui germaaniset liittolaisensa Rooman maaperälle auttamaan Attila Hunnin hyökkäyksen torjumisessa. Salian frangit vastasivat kutsuun, ja ripurilaiset frangit taistelivat molemmin puolin, sillä osa heistä asui valtakunnan ulkopuolella. Merovingialaisilla oli maaherroja, jotka johtivat frankit sotaan ja joilla oli monia hallintovelvollisuuksia.
Karoliinit
Karolingien kuninkuus alkaa viimeisen Merovingien kuninkaan syrjäyttämisestä ja Kaarle Suuren isän Pippin Lyhyen valtaannoususta vuonna 751.
Pippin hallitsi vaaleilla valittuna kuninkaana. Myöhemmässä Ranskassa valtakunnasta tuli perinnöllinen, mutta myöhemmän Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan kuninkaat eivät kyenneet luopumaan vaaliperinteestä, ja he jatkoivat vaaleilla valittuina hallitsijoina keisarikunnan viralliseen päättymiseen vuonna 1806 asti.
Vuonna 768 Kaarle Suuri (Kaarle Suuri), voimakas, älykäs ja vaatimattoman lukutaitoinen henkilö, josta tuli legenda sekä Ranskan että Saksan myöhemmän historian kannalta. Kaarle palautti tasapainon keisarin ja paavin välille.
Vuodesta 772 alkaen Kaarle valloitti ja lopulta kukisti saksit liittääkseen heidän valtakuntansa osaksi frankkien valtakuntaa. Sitten (773-774) hän valloitti lombardit ja saattoi näin sisällyttää Pohjois-Italian vaikutuspiiriinsä. Hän uudisti Vatikaanin lahjoituksen ja paaville annetun lupauksen jatkuvasta frankkien suojelusta.
Kaarle loi valtakunnan, joka ulottui Pyreneiltä lounaaseen (itse asiassa myös Pohjois-Espanjan alueelta (Marca Hispanica) vuoden 795 jälkeen) lähes koko nykyisestä Ranskasta (lukuun ottamatta Bretagnea, jota frankit eivät koskaan valloittaneet) itään suurimpaan osaan nykyistä Saksaa, mukaan lukien Pohjois-Italia ja nykyinen Itävalta. Joulupäivänä 800 paavi Leo III kruunasi Kaarlen Roomassa "roomalaisten keisariksi". Vaikka Kaarle halusi mieluummin tittelin "keisari, frankkien ja lombardien kuningas", koska hän ei halunnut joutua konfliktiin Bysantin valtakunnan kanssa, Franskien valtakunnasta tuli (Länsi)Rooman valtakunnan seuraaja. Kaarle kuoli 28. tammikuuta 814 Aachenissa, jonne hänet haudattiin.
Charlesilla oli useita poikia, mutta vain yksi jäi eloon. Tämä poika, Ludvig Hurskas, seurasi isäänsä yhdistyneen valtakunnan hallitsijana. Kun Ludvig kuoli vuonna 840, Verdunin sopimus vuonna 843 jakoi valtakunnan kolmeen osaan:
- Ludvigin vanhimmasta elossa olevasta pojasta Lothar I:stä tuli keisari ja Keski-Ranskan hallitsija. Hänen kolme poikaansa jakoivat puolestaan tämän valtakunnan keskenään Lotharingiaan, Burgundiin ja (Pohjois)Italiaan. Nämä alueet hävisivät myöhemmin erillisinä kuningaskuntina.
- Ludvigin toisesta pojasta, Ludvig Saksalaisesta, tuli itäfranskien kuningas. Tämä alue muodosti myöhemmän Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan ytimen, Saksan kehdon.
- Hänen kolmannesta pojastaan Kaarle Kaljusta tuli länsifranskien kuningas; tästä alueesta tuli myöhemmän Ranskan perusta.
Kaarlen valtakunta säilyi perustajansa jälkeen ja kattoi suuren osan Länsi-Eurooppaa vuodesta 795 vuoteen 843, jolloin se jaettiin sopimuksella hänen pojanpoikiensa kesken: Lothar I:n hallitsemat Keski-Frankit (vihreä), Ludvig Saksan hallitsemat Itä-Frankit (keltainen) ja Kaarle Kalju johti Länsi-Frankkeja (violetti).
Aiheeseen liittyvät sivut
Kysymyksiä ja vastauksia
K: Keitä olivat frankit?
A: Frangit olivat useista germaanisista heimoista muodostunut germaaninen heimoliitto, johon kuuluivat muun muassa salialaiset, sicambrit, chamavit, tencterit, chattuarit, bructerit, usipetit, ampsivarit ja chattit.
Kysymys: Missä suurin osa frangeista asui?
V: Suurin osa frangeista asui Reinin pohjoisrajoilla.
K: Millä alueilla frankit valloittivat ja perustivat valtakunnan?
V: Frangit valloittivat ja perustivat pysyvän valtakunnan alueelle, joka lopulta kattoi suurimman osan nykyisestä Ranskasta, Belgiasta, Alankomaista ja Saksan länsiosista.
K: Milloin frangien liittovaltio syntyi?
V: Nykyaikaiset vaellusajan tutkijat ovat yksimielisiä siitä, että frankkien konfederaatio syntyi kolmannen vuosisadan alussa.
K: Mitä merkitystä oli sillä, että pakanallinen frankkien kuningas Klovis ryhtyi kristityksi?
V: Kun pakanallinen frankkikuningas Klovis tuli kristityksi 5. vuosisadan lopulla, se oli tärkeä tapahtuma Euroopan historiassa.
K: Mikä on Salland ja miksi se on merkittävä frangien kannalta?
V: Salland on nykyisten Alankomaiden koillisosassa sijaitseva alue, joka on saattanut saada nimensä salialaisilta, jotka muodostivat frankkien meriryöstäjien ytimen.
K: Mistä joista frankit saapuivat myöhäisroomalaiseen Rooman valtakuntaan?
V: Frangit tulivat myöhäisroomalaiseen valtakuntaan Reinin pohjois- ja itärannalta nykyiseen Pohjois-Belgiaan ja eteläisiin Alankomaihin.
