King Kong on vuonna 1933 ilmestynyt mustavalkoinen amerikkalainen seikkailu–fantasia-kauhuelokuva, joka on ensimmäinen osa kuuluisasta King Kong -elokuvasarjasta. Elokuvan ohjasivat ja tuottivat Merian C. Cooper ja Ernest B. Schoedsack. Käsikirjoituksen laativat Ruth Rose ja James Ashmore Creelman; käsikirjoitus pohjautuu Cooperin ja Edgar Wallacen alkuideoihin sekä Delos W. Lovelacen romaaniversioon. Pääosissa nähdään Fay Wray, Bruce Cabot ja Robert Armstrong. Elokuva sai ensi-iltansa New Yorkissa 2. maaliskuuta 1933 ja sai laajalti myönteisen vastaanoton.
Juoni lyhyesti
Elokuva kertoo valtavasta apinasta, Kongista, noin 15-metrisestä olennosta, joka elää salaperäisellä Skull Islandilla. Elokuvan keskushahmot saapuvat saarelle etsimään tarunhohtoista olentoa ja kohtaavat villin luonnon sekä primitiivisen heimoyhteiskunnan. Kong sieppaa näyttelijättäreen, ja lopulta hänet viedään New Yorkiin näyttelyesineeksi. Elokuvan tunnetuimpiin kohtauksiin kuuluu KONGin taistelu kaksitasoisten lentokoneiden kanssa ja traaginen loppukohtaus Empire State Buildingin huipulla.
Tuotanto ja erikoistehosteet
Elokuvan erikoistehosteista vastasi erityisesti pioneeri Willis O'Brienin stop-motion-animaatio, joka teki Kongista ikonisen. Tehosteisiin kuuluivat myös miniatyyriset lavasteet, takaprojisointi ja yhdistelmätekniikat, jotka olivat 1930-luvun mittapuulla uraauurtavia. Musiikin on säveltänyt Max Steiner, ja hänen orkesterimainen työnsä on yksi varhaisista esimerkeistä laajamittaisesta, teemallisesta elokuvamusiikista.
Vastaanotto ja kulttuuriperintö
King Kong saavutti sekä kaupallista menestystä että kriitikoiden huomion. Elokuva on säilyttänyt asemansa kulttuurisesti merkittävänä teoksena: vuonna 1991 kongressin kirjasto luokitteli sen "kulttuurisesti, historiallisesti ja esteettisesti merkittäväksi" ja lisäsi elokuvan National Film Registryyn.
Elokuvan vaikutus näkyy laajasti: se uudisti tapaamme tehdä kauhu- ja seikkailuelokuvia, vaikutti myöhempiin erikoistehosteisiin ja innoitti lukuisia uusintaversioita, jatko-osia, parodioita ja populaarikulttuurin viittauksia. Kong on yksi elokuvahistorian tunnetuimmista hirviöistä, ja kohtaukset kuten Kongin valtava varjo tai Empire State Buildingin taistelu ovat jääneet elokuvamuistiin.
Uudelleenfilmatisoinnit ja jälkivaikutus
Alkuperäisestä elokuvasta on tehty useita uudelleenfilmatisointeja ja versioita: kuuluisimmat uusinnat ovat vuoden 1976 versio ja Peter Jacksonin ohjaama vuoden 2005 remake. Kong on esiintynyt myös lukuisissa jatko-osissa, crossover-elokuvissa ja televisiosarjoissa, ja hahmon muotoilu sekä stop-motion-tekniikat ovat edelleen tärkeitä esimerkkejä erikoistehosteiden kehityksessä.
Muuta
- Elokuvan päätyöryhmään kuului näyttelijöiden lisäksi useita teknisiä asiantuntijoita, lavastajia ja efektitaiteilijoita, joiden työ mahdollisti 1930-luvun olosuhteissa vaikuttavat tehosteet.
- King Kongin menestys vahvisti RKO Radio Picturesin asemaa ja loi perustan monille myöhemmille hirviö- ja seikkailuelokuville.
- Elokuvan näkyvyys ja ikonisuus ovat pitäneet sen relevanttina myös nykypäivänä; se on säännöllisesti esillä retrospektiiveissä, julkaisuissa ja tieteellisissä analyyseissä elokuvahistorian kannalta.