Tyrannosaurus (kreikankielisistä sanoista τύραννος, tyrannos, "tyranni" ja σαῦρος, sauros, "lisko") oli suuri petoeläin dinosaurus, joka eli ylemmällä liitukaudella loppukaudella noin 68–66 miljoonaa vuotta sitten. Lajin paras tunnettu edustaja on Tyrannosaurus rex, jonka perusteella koko suku on nimetty.

Ulkonäkö ja anatomia

Tyrannosaurus oli massiivinen kaksijalkainen lihansyöjä. Sen pää oli suuri ja voimakas, ja se tasapainottui pitkällä, paksulla hännällä. Kallon pituus saattoi olla yli metri, ja hampaat olivat paksuja, kartiomaisia ja luisia murtavia, mikä antoi eläimelle kyvyn murskata muita luita. Suuret ja lihaksikkaat takaraajat kannattelivat painoa; eturaajat olivat suhteellisesti pienet mutta vankkarakenteiset ja niissä oli kaksi toiminnallista sormenpäätä ja kynnet.

Koko ja fysiologia

Arviot Tyrannosauruksen pituudesta vaihtelevat, mutta aikuiset yksilöt saattoivat saavuttaa noin 10–12 metriä pituutta ja painaa useita tonneja (arvioiden mukaan tyypillisesti 8–14 tonnia, riippuen yksilöstä ja menetelmästä). Sen lihaksikas ruumis ja vahvat luiden kiinnityskohdat viittaavat tehokkaaseen lihasvoimaan. Purentavoima oli erittäin suuri; useiden biomekaanisten tutkimusten perusteella se on kyennyt murtamaan paksuja luita ja tehokkaasti hyödyntämään suuria saaliita.

Aistitoiminnot

Fossiiliaineiston perusteella Tyrannosaurus oli todennäköisesti hyvin varusteltu aistien osalta: aivotilat ja kallon rakenne viittaavat kehittyneisiin hajuaistiin, hyvä stereoskooppinen näkö mahdollisti etäisyyden arviointia ja kuulossa saattaa olla erikoistumista korkeampien äänien havaitsemiseen. Nämä tekijät tukevat sekä aktiivista saalistuskäyttäytymistä että tehokasta haaskansaattoa.

Kasvu ja elämänhistoria

Fossiilit osoittavat, että T. rex kasvoi melko nopeasti nuoruusiässä ja saavutti suurimman osan aikuiskoosta nuoruus- ja nuori-aikuisvaiheessa. Kasvunopeuteen liittyvät tutkimukset käyttävät luun rakenneanalyysiä ja viittaavat nopeaan aineenvaihduntaan kasvuvaiheessa. Tarkat lisääntymistavat (esim. pesintäkäyttäytyminen) tunnetaan huonommin, mutta kuten muutkin dinosaurukset, se munii todennäköisesti munaansa.

Ravinto ja käyttäytyminen

On keskusteltu siitä, oliko se metsästäjä vai haaskaeläin. Nykyisen konsensuksen mukaan Tyrannosaurus saattoi olla molempia: aktiivinen saalistaja mutta myös valmis hyödyntämään haaskaa tilanteen mukaan, kuten monet nykyajan suurpedot (esim. leijonat ja hyeenat). Tutkimukset sisältävät murtuneita ja parantuneita luuvammoja, hammaskuoppia saalisluiden pinnassa sekä suupurumenetelmien biomekaniikkaa, jotka antavat viitteitä sekä tappamisesta että luitten murskaamisesta ravinnon saamiseksi.

Fossiilit ja löytymisalueet

Tunnetuin tyrannosauruslaji on Tyrannosaurus rex. Siitä on löydetty yli 30 yksilöä, joista osa on hyvin säilyneitä luurankoja; muutamasta yksilöstä on raportoitu myös pehmytkudoksen jäänteitä ja biologisia molekyylejä, kuten proteiineja. Fossiileja on löydetty pääasiassa Pohjois-Amerikan länsiosasta (muun muassa Hell Creekin ja vastaavien kerrostumien alueelta), joka liitukaudella muodosti Laramidian nimisen alueen.

Taksonomia ja sukulaisuudet

Tyrannosaurus rex on suvun tyypinimilaji. Joidenkin tutkijoiden mielestä Aasiasta löydetty Tarbosaurus bataar saattaa kuulua läheisesti samaan ryhmään, jopa samaan lajiin, mutta lajin- ja sukujen rajauksista on edelleen keskustelua. Tyrannosaurukset muodostavat laajan ja monimuotoisen ryhmän theropodeja, joiden sisällä taksonomisia muutoksia tehdään uusien löydösten ja analyysien myötä.

Iho, peite ja ulkoinen rakenne

Ihopreservaatiot ja painaumajäänteet antavat viitteitä siitä, että aikuisten yksilöiden iho oli pääosin suomuinen paikallisesti, mutta uudemmat löydöt ja filogenettinen vertaileminen viittaavat mahdollisuuteen että joillakin tyrannosauruksilla tai niiden nuorilla yksilöillä saattoi olla karvamaisia prototurkkeja (kuitumaisia höyhenrakenteita). Todennäköisesti ulkoinen peite vaihteli iän ja lajin mukaan, ja kokonaiskuva voi olla sekamuotoinen.

Sukupuutto

Tyrannosaurus kuoli sukupuuttoon liitukauden lopun massasukupuutossa K–Pg-rajalla (noin 66 miljoonaa vuotta sitten), samassa tapahtumassa, joka hävitti suuren osan maapallon lajeista. Tämä tapahtuma yhdistetään laajimmassa mittakaavassa meteoriitin iskusta ja siihen liittyneisiin ympäristömuutoksiin.

Tutkimus ja merkitys

Tyrannosaurus on yksi paleontologian tunnetuimmista ja tutkituimmista dinosauruksista. Sen laaja fossiiliaineisto, ajoittaiset pehmytkudoslöydöt ja nykyaikaiset biomekaaniset sekä histologiset tutkimusmenetelmät ovat tehneet siitä mallilajin evoluution, toiminnallisen anatomian ja populaatiodynamiikan tutkimuksissa. Keskustelut liittyvät muun muassa sen ravintotottumuksiin, fysiologiaan, liikkumisnopeuteen ja käyttäytymiseen.

Vaikka meille tutut kuvat ja elokuvat ovat usein korostaneet sen petomaisuutta, fossiilit kertovat monimuotoisesta eläimestä, joka oli sopeutunut tehokkaasti omaan ekologiseen lokeroonsa liitukauden lopun Pohjois-Amerikassa.