Ahmadiyya

Ahmadiyya (احمدیہ Ahmadiyya) on islamilainen liike, jonka perusti 1800-luvulla Mirza Ghulam Ahmad, jota pidetään Mahdina. Se aloitti toimintansa ennen kuin Intia jakautui nykyisiin Intian, Pakistanin ja Bangladeshin valtioihin.

Ahmad halusi tehdä uudistuksia ja palauttaa islamin alkuperäisen sanoman. Vuonna 1914 liike jakaantui kahteen eri ryhmään, kun oli kyse siitä, kenestä tulisi seuraava kalifi. Molemmat ryhmät ovat edelleen olemassa.

Mirza Ghulam Ahmad väitti täyttäneensä Mahdia koskevat ennustukset. Sen lisäksi, että hän oli Mahdi, häntä kutsuttiin myös 1300-luvun islamilaisen vuosisadan Mujaddidiksi (jumalalliseksi uudistajaksi) ja luvatuksi Messiaaksi.

Ahmadit pitävät itseään muslimeina ja väittävät harjoittavansa islamia, jota Muhammed ja hänen seuraajansa opettivat ja harjoittivat. Mirza Ghulam Ahmad perusti liikkeen vuonna 1889 ja antoi sille nimen Ahmadiyya Muslim Jamaat (yhteisö). Hänen tavoitteenaan oli palauttaa elämä islamiin.

Alkuperäinen Ahmadiyya-liike jakautui kahteen erilliseen ryhmään Ghulam Ahmadin ensimmäisen seuraajan Nooruddinin kuoleman jälkeen.

Nämä liikkeet ovat Ahmadiyya-yhteisö ja pienempi Lahore Ahmadiyya Movement for the Propagation of Islam (Ahmadiyya Anjuman Ishaat-i-Islam, AAIIL).Ryhmät tulkitsevat Ahmadin opetuksia ja väitteitä eri tavoin. Niillä on myös erilaisia mielipiteitä siitä, kenen olisi pitänyt tulla Mirza Ghulam Ahmadin jälkeen ja miten tämä henkilö olisi valittava.

Ahmadiyya-liikkeen laajempi ryhmittymä, Ahmadiyya-yhteisö, toimii aktiivisesti 190 maassa maailmassa. Ahmadiyya-yhteisön kansainvälinen päämaja on tällä hetkellä Lontoossa, Englannissa. Pienempi ryhmittymä, joka tunnetaan Lahoren Ahmadiyya-liikkeenä, toimii 17 maassa. Merkittävimpiä ne ovat Saksassa, Australiassa ja Pakistanissa. Lahore Ahmadiyya -liikkeen kansainvälinen päämaja sijaitsee Lahoren kaupungissa Pakistanissa, josta Lahore-liike sai alkunsa. Lahoressa, Pakistanissa, sijaitsevat "Ahmadiyya Buildings Lahore" -rakennukset, jotka toimivat Lahoren Ahmadiyya-liikkeen kansainvälisenä hallinnollisena tukikohtana.

Kiistanalaisia kohtia ovat muun muassa Ahmadiyyan näkemys Jeesuksen kuolemasta ja paluusta sekä heidän käsityksensä jihadista. Ahmadiyya-yhteisöllä on myös erilainen tulkinta Koraanin jakeesta 33:40. Tässä jakeessa puhutaan Muhammedista profeettojen sinettinä. Lahoren Ahmadiyya-liikkeen jäsenet eivät joudu tällaisen kritiikin kohteeksi, koska he eivät usko Mirza Ghulam Ahmadin olleen profeetta. Tästä syystä he ovat lähempänä perinteistä valtavirran islamia, vaikka muslimit pitävät heitä harhaoppisina.Ahmadit (erityisesti kansainvälisen Ahmadiyya-muslimiyhteisön jäsenet) väittävät, että heidän uskomuksensa ovat islamin mukaisia, ja he käyttävät Koraanin, Hadithin ja islamilaisten juristien ja teologien lausuntojen perusteluja ja kyseenalaistavat niiden ryhmien väitteet, jotka kutsuvat heitä ei-muslimeiksi.

Ahmadit ovat kääntäneet Pyhän Koraanin kaikille maailman pääkielille. He lähettävät lähetyksiä maailmanlaajuisesti 24 tuntia vuorokaudessa toimivilla satelliittitelevisiokanavillaan, kuten MTA 1, MTA 2, MTA 3 (arabikatsojille) ja äskettäin käyttöön otetulla MTA Africa -kanavalla. Ahmadit ovat lähettäneet opettajia, lääkäreitä ja humanitaarisia avustustyöntekijöitä moniin kehitysmaihin. Neljäs kalifi Hazrat Mirza Tahir Ahmad auttoi edistämään homeopatiaa lääkejärjestelmänä kouluttamalla sen harjoittajia säännöllisen televisioluokan avulla ja perustamalla monia ilmaisia apteekkeja ympäri maailmaa. Alla oleva virallinen Al-Islam-sivusto on laaja verkkolähde, jossa on kirjoja ja videoita, joissa selitetään liikkeen uskomuksia ja vastataan yleisimpiin kysymyksiin.

Luvattu Messias väitti, että kolmen vuosisadan kuluessa ihmiset luopuisivat uskosta siihen, että Jeesus laskeutuisi ruumiillisesti taivaasta, ja islam olisi enemmistöuskonto kaikkialla maailmassa.

Mirza Ghulam AhmadZoom
Mirza Ghulam Ahmad

Liwa-e-Ahmadiyya, Ahmadiyya-yhteisön lippu.Zoom
Liwa-e-Ahmadiyya, Ahmadiyya-yhteisön lippu.

Kritiikki

Ortodoksiset muslimit pitävät ahmadiyyoja harhaoppisina, koska Mirza Ghulam Ahmad julisti itsensä islamin Mahdiksi, kristityn Messiaaksi ja Vishnun viimeiseksi avatariksi tai inkarnaatioksi ja koska he eivät usko, että profeetta Muhammad on viimeinen profeetta. Jumalallisten ilmoitusten perusteella hän julisti muistuttavansa Jeesusta kasvoiltaan ja ruumiinrakenteeltaan ja että hänet oli lähetetty "murtamaan risti" ja osoittamaan, että ristiinnaulitseminen oli tarua. Niinpä suurin osa muslimeista ei kutsu ahmadilaisia tällä nimellä, vaan käyttää halventavia nimityksiä qadianilaiset (Qadian, Luoteis-Intiassa, on Ahmadin syntymäpaikka) ja mirzai (viittaa Mirza Ahmadiin). Näillä termeillä halutaan korostaa, että Ahmadiyya on uusi uskonto, jonka on perustanut tietty henkilö tiettynä ajankohtana, toisin kuin islam, joka on yleismaailmallinen: Muhammad on profeetta, ei perustaja, ja siksi pidetään halventavana kutsua islamia "muhammadismiksi".

Kysymyksiä ja vastauksia

K: Mikä on Ahmadiyya?


A: Ahmadiyya on islamilainen liike, jonka perusti 1800-luvulla Mirza Ghulam Ahmad, joka väitti olevansa Mahdi ja luvattu Messias. Liikkeen tavoitteena oli palauttaa islamin alkuperäinen sanoma.

K: Miten Ahmadiyya-liike jakautui?


V: Liike jakaantui kahteen eri ryhmään vuonna 1914 kysymyksen vuoksi siitä, kenestä tulisi seuraava kalifi. Molemmat ryhmät ovat edelleen olemassa.

K: Kuka oli Mirza Ghulam Ahmad?


V: Mirza Ghulam Ahmad oli Ahmadiyya-muslimiyhteisön perustaja, joka väitti täyttäneensä Mahdia koskevat profetiat. Häntä kutsuttiin myös 1300-luvun islamilaiseksi Mujaddidiksi (jumalalliseksi uudistajaksi) ja luvatuksi Messiaaksi.

Kysymys: Mitkä ovat Ahmediyyan kaksi tärkeintä ryhmittymää?


V: Ahmediyyan kaksi tärkeintä ryhmittymää tunnetaan nimillä Ahmadi-yhteisö ja Lahoren Ahmadi-liike islamin levittämiseksi (Ahmadiyya Anjuman Ishaat-i-Islam, AAIIL).

K: Missä sijaitsevat kummankin ryhmittymän kansainväliset päämajat?


V: Ahmadiyhteisön kansainvälinen päämaja on tällä hetkellä Lontoossa, Englannissa, kun taas Lahoren Ahmadi-liikkeen päämaja sijaitsee Lahoressa, Pakistanissa, jossa se aloitti toimintansa.

K: Mitä kiistanalaisia kohtia Ahmediyyan jäsenet kohtaavat?


V: Kiistanalaisia kohtia ovat muun muassa heidän näkemyksensä Jeesuksen kuolemasta ja paluusta, jihadin käsite, Koraanin jakeen 33:40 tulkinta, jossa puhutaan Muhammedista sinettiprotfeettana, sekä se, että valtavirran muslimit pitävät heitä harhaoppisina, vaikka he väittävät harjoittavansa samaa islamia, jota Muhammed ja hänen seuraajansa opettivat.

K: Miten ahmediyyat edistävät uskomuksiaan maailmanlaajuisesti?


V: Ahmediitit edistävät uskomuksiaan maailmanlaajuisesti Koraanin käännöksillä kaikilla tärkeimmillä kielillä, 24 tunnin satelliittitelevisiokanavilla, kuten MTA 1, MTA 2 ja 3, tarjoamalla opettajia, lääkäreitä ja humanitaarisia avustustyöntekijöitä moniin kehitysmaihin sekä edistämällä homeopatiaa säännöllisillä TV-luokilla ja ilmaisilla apteekeilla ympäri maailmaa.

AlegsaOnline.com - 2020 / 2023 - License CC3