Ahmadiyya – islamilainen liike, historia ja keskeiset opit
Ahmadiyya – islamilainen liike: kattava katsaus sen historiaan, jakautumiseen ja keskeisiin oppeihin sekä nykyiseen kansainväliseen toimintaan.
Ahmadiyya (احمدیہ Ahmadiyya) on islamilainen herätys- ja lähetysliike, jonka perusti 1800-luvun lopulla Mirza Ghulam Ahmad (1835–1908) Intian Pohjois-Punjabin Qadianin alueella. Hänet esitetään liikkeessä Mahdina ja luvattuna Messiaana. Liike syntyi brittiläisen Intian oloissa ja toimi ennen alueen jakoa nykyisiin Intian, Pakistanin ja Bangladeshin valtioihin.
Historia ja organisoituminen
Mirza Ghulam Ahmad halusi tehdä uudistuksia ja palauttaa islamin alkuperäisen sanoman; hänen mottonsa korosti uskonnollista heräämistä, rauhaa ja siveellistä uudistumista. Hän perusti liikkeen virallisesti vuonna 1889 ja antoi sille nimen Ahmadiyya Muslim Jamaat (yhteisö). Mirza Ghulam Ahmad kuoli vuonna 1908 ja ensimmäiseksi kalifiksi (khalifatul masih) valittiin Hakeem Noor-ud-Din.
Vuonna 1914 liike jakaantui kahteen eri ryhmään johtajuusriidan seurauksena, kun Noor-ud-Dinin kuoleman jälkeen oli erimielisyyksiä siitä, kenestä tulisi seuraava kalifi. Nykyään liikkeen perintö näkyy kahdessa päähaarakkeessa:
- Ahmadiyya-yhteisö (usein kutsuttu Qadiani- tai Kalifaattiliikkeeksi), joka jatkaa kalifin eli hengellisen johtajan perinnettä ja jolla on laaja kansainvälinen verkosto; kansainvälinen päämaja on nykyisin Lontoossa, Englannissa.
- Lahoren Ahmadiyya-liike (Ahmadiyya Anjuman Ishaat-i-Islam, AAIIL), joka on pienempi ja jonka jäsenet eivät hyväksy Mirza Ghulam Ahmadin profeetan statusta vaan pitävät häntä ennen kaikkea uudistajana (mujaddid). Lahoren liikkeen kansainvälinen päämaja sijaitsee Lahoressa Pakistanissa.
Keskeiset opit ja käytännöt
Ahmadiyya-liikkeen ytimessä ovat yleisimmät islamin periaatteet: usko yhteen Jumalaan (tawhid), Koraanin kunnioitus ja profeetta Muhammedin seuraaminen. Mirza Ghulam Ahmad väitti täyttäneensä Mahdia koskevat ennustukset ja hänet esitetään liikkeessä sekä Mahdina että luvatttuna Messiaana. Häntä on kutsuttu myös 1300-luvun islamilaisen vuosisadan Mujaddidiksi (jumalalliseksi uudistajaksi).
Erityispiirteitä:
- Profeetan aseman tulkinta: Kansainvälinen Ahmadiyya-yhteisö tulkitsee Mirza Ghulam Ahmadin olevan eräänlainen ei‑lainavaa profeetta (non‑law-bearing prophet) tai messiaaninen hahmo, kun taas Lahoren haara kiistää kokonaan hänen profeetan asemansa ja pitää häntä ainoastaan uudistajana.
- Khatam an‑Nabiyyin -oppi: Ahmadiyyassa on erilaisia tulkintoja siitä, mitä Koraanin ja Hadithin ilmaisu "profeettojen sinetti" (Muhammed) tarkoittaa. Tämä tulkintojen ero on yksi merkittävä kiistanaihe muiden muslimien kanssa.
- Jihad: Ahmadiyya korostaa jihadissa ensisijaisesti hengellistä ja yhteiskunnallista uudistustyötä, vastustaen väkivaltaa ja kannattaen rauhanomaista lähetystyötä. Tulkinnat jihadista poikkeavat usein perinteisemmästä käsityksestä, mikä on herättänyt kritiikkiä.
- Lähetystyö ja humanitaarinen toiminta: Liike panostaa voimakkaasti lähetykseen, koulutukseen, terveydenhuoltoon ja avustustoimintaan. Ahmadit ovat kääntäneet Koraania useille kielille, lähettävät tv‑lähetyksiä (esim. MTA-kanavat) ja lähettävät vapaaehtoisia opettajia, lääkäreitä ja avustustyöntekijöitä ympäri maailmaa.
Organisaatio ja toimintaverkosto
Ahmadiyya-yhteisö toimii aktiivisesti monissa maissa; sen omien tietojen mukaan toiminta kattaa satoja maita ja yhteisöjä. Pienempi Lahoren liike on keskittyneempi mutta toimii myös kansainvälisesti (mainituissa lähteissä toiminta esimerkiksi noin 17 maassa), ja niiden hallinnolliset tukikohdat sijaitsevat perinteisesti alkualueilla, kuten Lahoressa.
Käytännössä Ahmadiyya järjestää moskeija- ja yhteisökeskuksia, kouluja, klinikoita ja tiedotuskampanjoita. Neljäs kalifi, Hazrat Mirza Tahir Ahmad, edisti mm. homeopatian koulutusta ja perusti ilmaisia apteekkeja sekä laajensi tv‑lähetystoimintaa, jotta liikkeen opetukset tavoittaisivat maailmanlaajuisen yleisön.
Kiistat, kritiikki ja vaino
Ahmadiyyaa ympäröi useita kiistanalaisia kysymyksiä, joista merkittävimpiä ovat sen näkemykset Jeesuksen kuolemasta ja paluusta sekä Mirza Ghulam Ahmadin profeetan asema ja Koraanin jakeen 33:40 tulkinta. Monet valtavirtamulimin teologit pitävät Ahmadiyyan oppia harhaoppisena erityisesti koska sen tulkinnat koskevat profeettojen lopullisuutta.
Ahmadien asema on erityisen vaikea Pakistanissa, missä heidät julistettiin perustuslaillisesti ei‑muslimeiksi vuonna 1974 ja missä myöhemmin säädettiin rajoituksia, jotka kieltävät Ahmadien esittäytymisen muslimien tavoin tietyissä julkisissa yhteyksissä. Tämä on johtanut lailliseen syrjintään, yhteiskunnalliseen marginalisaatioon ja toistuviin hyökkäyksiin, mukaan lukien väkivaltaisia hyökkäyksiä heidän rukouspaikkojaan vastaan. Myös muissa maissa Ahmadit kohtaavat ajoittain syrjintää ja vainoa, mutta liikkeellä on laaja diaspora, erityisesti Euroopassa, Pohjois-Amerikassa ja Australiassa, missä sen jäsenet harjoittavat julkista lähetystyötä ja oikeudellista puolustusta.
Itsekuva ja julkinen toiminta
Ahmadit itse määrittelevät olevansa muslimeja ja korostavat noudattavansa Koraania, Haditheja sekä islamin etiikkaa. He vastaavat kritiikkiin esittämällä tekstuaalisia ja historiallisia perusteluja uskomuksilleen ja korostamalla rauhaa, uskonnonvapautta ja yhteiskunnallista vastuuta. Liikkeen laaja kirjasto‑ ja mediatuotanto (mm. virallinen Al‑Islam‑sivusto ja MTA‑kanavat) pyrkivät selittämään oppia ja vastaamaan yleisiin kysymyksiin.
Ahmadiyya on vaikuttanut monin tavoin islamilaisen lähetysliikkeen historiaan: sen jäsenet ovat usein korostaneet koulutuksen, terveydenhuollon ja avustustyön merkitystä sekä rauhanomaista dialogia toisten uskontojen ja yhteiskuntaryhmien kanssa.
Huomio kiistanalaisesta opista: Lahoren Ahmadiyya‑liikkeen jäsenet eivät joudu samanlaisen teologisen kritiikin kohteeksi kuin kansainvälisen Ahmadiyya‑yhteisön jäsenet, koska he eivät usko Mirza Ghulam Ahmadin olleen profeetta. Tästä syystä he ovat lähempänä perinteistä valtavirran islamia, vaikka monet muslimit pitävät molempia ryhmiä harhaoppisina. Ahmadit (erityisesti kansainvälisen Ahmadiyya‑muslimiyhteisön jäsenet) puolustavat näkemyksiään Koraanin, hadithien sekä islamilaisten juristien ja teologien lausuntojen avulla ja kiistävät ne syytökset, joiden mukaan he eivät olisi muslimeja.
Ahmadit ovat kääntäneet Pyhän Koraanin monille kielille ja ylläpitävät ympäri vuorokauden toimivia lähetyksiä, kuten MTA 1, MTA 2 ja MTA 3 sekä alueellisia kanavia kuten MTA Africa. He osallistuvat myös laajoihin humanitaarisiin projekteihin: lähettävät opettajia, lääkäreitä ja avustustyöntekijöitä sekä ylläpitävät koulutus‑ ja terveyspalveluja erityisesti kehitysmaissa.
Lopuksi mainittakoon, että luvattu Messias väitti, että kolmen vuosisadan kuluessa ihmiset luopuisivat uskosta siihen, että Jeesus laskeutuisi ruumiillisesti taivaasta, ja islam olisi enemmistöuskonto kaikkialla maailmassa.
Mirza Ghulam Ahmad
Liwa-e-Ahmadiyya, Ahmadiyya-yhteisön lippu.
Kritiikki
Ortodoksiset muslimit pitävät ahmadiyyoja harhaoppisina, koska Mirza Ghulam Ahmad julisti itsensä islamin Mahdiksi, kristityn Messiaaksi ja Vishnun viimeiseksi avatariksi tai inkarnaatioksi ja koska he eivät usko, että profeetta Muhammad on viimeinen profeetta. Jumalallisten ilmoitusten perusteella hän julisti muistuttavansa Jeesusta kasvoiltaan ja ruumiinrakenteeltaan ja että hänet oli lähetetty "murtamaan risti" ja osoittamaan, että ristiinnaulitseminen oli tarua. Niinpä suurin osa muslimeista ei kutsu ahmadilaisia tällä nimellä, vaan käyttää halventavia nimityksiä qadianilaiset (Qadian, Luoteis-Intiassa, on Ahmadin syntymäpaikka) ja mirzai (viittaa Mirza Ahmadiin). Näillä termeillä halutaan korostaa, että Ahmadiyya on uusi uskonto, jonka on perustanut tietty henkilö tiettynä ajankohtana, toisin kuin islam, joka on yleismaailmallinen: Muhammad on profeetta, ei perustaja, ja siksi pidetään halventavana kutsua islamia "muhammadismiksi".
Kysymyksiä ja vastauksia
K: Mikä on Ahmadiyya?
A: Ahmadiyya on islamilainen liike, jonka perusti 1800-luvulla Mirza Ghulam Ahmad, joka väitti olevansa Mahdi ja luvattu Messias. Liikkeen tavoitteena oli palauttaa islamin alkuperäinen sanoma.
K: Miten Ahmadiyya-liike jakautui?
V: Liike jakaantui kahteen eri ryhmään vuonna 1914 kysymyksen vuoksi siitä, kenestä tulisi seuraava kalifi. Molemmat ryhmät ovat edelleen olemassa.
K: Kuka oli Mirza Ghulam Ahmad?
V: Mirza Ghulam Ahmad oli Ahmadiyya-muslimiyhteisön perustaja, joka väitti täyttäneensä Mahdia koskevat profetiat. Häntä kutsuttiin myös 1300-luvun islamilaiseksi Mujaddidiksi (jumalalliseksi uudistajaksi) ja luvatuksi Messiaaksi.
Kysymys: Mitkä ovat Ahmediyyan kaksi tärkeintä ryhmittymää?
V: Ahmediyyan kaksi tärkeintä ryhmittymää tunnetaan nimillä Ahmadi-yhteisö ja Lahoren Ahmadi-liike islamin levittämiseksi (Ahmadiyya Anjuman Ishaat-i-Islam, AAIIL).
K: Missä sijaitsevat kummankin ryhmittymän kansainväliset päämajat?
V: Ahmadiyhteisön kansainvälinen päämaja on tällä hetkellä Lontoossa, Englannissa, kun taas Lahoren Ahmadi-liikkeen päämaja sijaitsee Lahoressa, Pakistanissa, jossa se aloitti toimintansa.
K: Mitä kiistanalaisia kohtia Ahmediyyan jäsenet kohtaavat?
V: Kiistanalaisia kohtia ovat muun muassa heidän näkemyksensä Jeesuksen kuolemasta ja paluusta, jihadin käsite, Koraanin jakeen 33:40 tulkinta, jossa puhutaan Muhammedista sinettiprotfeettana, sekä se, että valtavirran muslimit pitävät heitä harhaoppisina, vaikka he väittävät harjoittavansa samaa islamia, jota Muhammed ja hänen seuraajansa opettivat.
K: Miten ahmediyyat edistävät uskomuksiaan maailmanlaajuisesti?
V: Ahmediitit edistävät uskomuksiaan maailmanlaajuisesti Koraanin käännöksillä kaikilla tärkeimmillä kielillä, 24 tunnin satelliittitelevisiokanavilla, kuten MTA 1, MTA 2 ja 3, tarjoamalla opettajia, lääkäreitä ja humanitaarisia avustustyöntekijöitä moniin kehitysmaihin sekä edistämällä homeopatiaa säännöllisillä TV-luokilla ja ilmaisilla apteekeilla ympäri maailmaa.
Etsiä