Bruksismi (hampaiden narskuttelu): oireet, syyt ja hoito
Bruksismi – tunnista hampaiden narskuttelun oireet, syyt ja tehokkaat hoitovaihtoehdot. Vinkkejä kivun, kuluman ja unihäiriöiden ehkäisyyn.
Bruksismi tarkoittaa hampaiden toistuvaa narskuttelua tai leukojen voimakasta puristamista. Se ei ole hampaiden normaalia käyttöä, kuten syöminen tai puhuminen, vaan toistuva, usein tahaton lihasaktiviteetti, joka tapahtuu hereillä ollessa tai unen aikana. Bruksismi on yleinen vaiva: arviot sen esiintyvyydestä vaihtelevat noin 8–31 prosentin välillä väestössä. Bruksismi voi kuluttaa hampaita, lisätä hampaiden herkkyyttä, aiheuttaa päänsärkyä ja leukakipua sekä vahingoittaa hammastöitä, kuten kruunuja ja täytteitä. Koska narskuttelu tapahtuu usein unen aikana, moni ei itse huomaa oireitaan.
Bruksismia erotetaan pääasiassa kahteen muotoon: unibruksismi (nukkuessa esiintyvä) ja hereillä oleva eli päiväbruksismi. Unibruksismin oireet ovat usein voimakkaampia herätessä, kun taas hereillä oleva bruksismi saattaa tuntua aluksi lievältä ja pahentua päivän mittaan. Syyt voivat poiketa näiden muotojen välillä. Tutkimusten mukaan hereillä olevaa bruksismia on yleisemmin naisilla, kun taas unibruksismi esiintyy miehillä ja naisilla suunnilleen yhtä usein. Käytössä on useita hoitomuotoja, mutta yksikään niistä ei aina poista syytä pysyvästi; hoidon tavoitteena on usein oireiden lievitys ja hampaiston suojaaminen.
Tyypilliset oireet
- Hampaiden kuluma, lohkeamat tai täytteiden irtoaminen
- Hampaiden herkkyys kylmälle ja kuumalle
- Leukanivelissä kipu, pauke tai lukkiutuminen
- Kasvojen ja niska-hartiaseudun lihasarkuus tai väsymys
- Aamupäänsärky tai päänsärky päivän aikana
- Unen häiriöt tai kumppanin ilmoittama narskuttelu
Mahdolliset syyt
Bruksismi on yleensä monitekijäinen ilmiö. Keskeisiä altistavia tekijöitä ovat:
- Stressi ja ahdistus – voimakas psyykkinen kuormitus lisää lihasjännitystä.
- Unihäiriöt, erityisesti uniapnea – unen aikaiset hengityshäiriöt voivat lisätä purentalihasten aktiviteettia.
- Hampaiston ja purennan poikkeavuudet – vaikka yhteys ei ole yksiselitteinen, purentakysymykset voivat vaikuttaa.
- Lääkkeet – tietyt psyykenlääkkeet, kuten SSRI-lääkkeet, on yhdistetty bruksismin lisääntymiseen joillain potilailla.
- Elintavat – alkoholi, kofeiini ja tupakka saattavat pahentaa narskuttelua.
- Hermoston sairaudet tai neurogeeniset tekijät – harvinaisempia mutta mahdollisia syitä.
Diagnostiikka
Diagnoosi perustuu yleensä hammaslääkärin tai lääkärin tekemään kliiniseen arvioon: hampaiden kuluma, lihasarkuus, potilaan kertomus ja mahdollinen kumppanin ilmoitus unen aikaisesta narskuttelusta. Tarvittaessa voidaan käyttää lisätutkimuksia kuten polysomnografiaa tai lihas-EMG-tutkimuksia, jos epäillään unihäiriötä tai halutaan mitata yöllistä lihasaktiivisuutta tarkemmin.
Hoito ja itsehoito
Täydellistä, kaikille sopivaa parannuskeinoa ei ole, mutta useilla toimenpiteillä oireita voidaan vähentää ja hampaistoa suojata:
- Purentakisko (suojakisko): yleisin ja tehokas tapa suojata hampaita yöaikaiselta kulumiselta. Kisko ei välttämättä poista narskuttelun syytä, mutta vähentää vaurioita.
- Stressinhallinta: rentoutumistekniikat, mindfulness, psykoterapia tai tietoisuustaidot auttavat usein hereillä esiintyvän bruksismin vähentämisessä.
- Unen parantaminen: hyvä unihygienia ja uniapnean hoito (esim. CPAP) voivat pienentää unen aikaisen bruksismin riskiä.
- Lihasrelaksaatio ja fysioterapia: leukan lihasten harjoitukset, hieronta ja lämmön/viileyden käyttö voivat lievittää kipua.
- Lääkkeet: lyhytaikaisesti voidaan käyttää lihasrentouttajia tai kipulääkkeitä. Joissain tapauksissa psyykenlääkityksen tarkastelu on tarpeen.
- Botuliinitoksiini (Botox): vaikeissa, lääkehoitoon tai kiskoon reagoimattomissa tapauksissa lihaksiin annettavat pistokset voivat vähentää lihastoimintaa ja kipua. Vaikutus on tilapäinen ja käyttö vaatii kokeneen tekijän.
- Purennan korjaus: hammaslääkärin tekemät pienet oikomishoito- tai korjaustoimenpiteet harkitaan tapauskohtaisesti, mutta niitä ei yleensä suositella ensisijaiseksi hoitomuodoksi ilman selkeää purentavikaa.
- Elintapamuutokset: alkoholin, kofeiinin ja tupakoinnin vähentäminen voi auttaa.
Erityistilanteet ja lapset
Lapset voivat narskutella hampaita usein kasvun ja kehityksen yhteydessä, ja useimmiten bruksismi lievenee itsestään. Jos bruksismi aiheuttaa hampaiden vaurioita tai kipuja, ota yhteys hammaslääkäriin. Aikuisilla pitkittynyt ja vaikea bruksismi voi vaatia monialaista hoitoa (hammaslääkäri, lääkäri, psykologi, unispesialisti).
Ennaltaehkäisy ja milloin hakea apua
- Aloita hammaslääkärissä, jos huomaat hampaiden kulumaa, herkkyyttä, leukanivelongelmia tai kumppanisi kertoo kuuluvasta narskuttelusta.
- Harjoittele stressinhallintaa ja pidä huolta unesta.
- Älä epäröi pyytää lähetettä unitutkimuksiin tai erikoislääkärin arvioon, jos bruksismi on voimakasta tai siihen liittyy muita unihäiriöitä.
Yhteenvetona: bruksismi on yleinen ja monisyinen ongelma, joka voi aiheuttaa hampaisto- ja lihasongelmia. Usein yhdistetään suojakiskon käyttö, elintapamuutokset, stressinhallinta ja tarvittaessa lääkinnälliset tai hammaslääketieteelliset toimenpiteet. Varhainen tunnistaminen ja hoito auttavat vähentämään pysyviä vaurioita ja kipua.
Kysymyksiä ja vastauksia
K: Mitä on bruksismi?
V: Bruksismi on ongelma, jossa hampaita narskutetaan liikaa tai leukoja puristetaan, mikä ei ole hampaiden normaalia käyttöä, kuten syömistä tai puhumista.
K: Kuinka yleistä bruksismi on?
V: Bruksismi on yleinen ongelma, josta kärsii 8-31 prosenttia ihmisistä.
K: Mitkä ovat bruksismin kielteiset seuraukset?
V: Bruksismi voi kuluttaa hampaita, tehdä niistä liian herkkiä ja aiheuttaa päänsärkyä ja leukakipua. Se voi myös vahingoittaa hammastöitä, kuten kruunuja ja täytteitä.
K: Kuka ei ehkä tiedä, että hänellä on bruksismia?
V: Joskus bruksismista kärsivät henkilöt eivät välttämättä tiedä, että heillä on bruksismia, koska he eivät välttämättä huomaa näitä ongelmia.
K: Minkä tyyppistä bruksismia on kaksi?
V: Bruksismia on kahta pääasiallista tyyppiä: unibruksismia ja hereillä esiintyvää bruksismia.
K: Mitkä ovat valve- ja unibruksismin eri syyt?
V: Heräämisbruksismilla voi olla eri syyt kuin unibruksismilla, mutta hampaiden narskutteluun ja leukojen puristamiseen voi olla monia syitä. Naisilla on todennäköisemmin hereillä esiintyvää bruksismia, kun taas unibruksismia esiintyy miehillä yhtä usein kuin naisilla.
K: Miten tehokkaita ovat bruksismin hoidot?
V: Hoitoja käytetään useita, mutta mikään niistä ei ole osoittautunut kovin tehokkaaksi.
Etsiä